Kaarle XVI Kustaa

Kaarle XVI Kustaa
	Kuningas Kaarle XVI Kustaa toukokuussa 2018.
Ruotsin kuningas
Valtakausi	15. syyskuuta 1973 ?
Kruunajaiset	19. syyskuuta 1973
Edeltaja	Kustaa VI Aadolf
Perija	Victoria
Paaministeri	Olof Palme ; Thorbjorn Falldin ; Ola Ullsten ; Ingvar Carlsson ; Carl Bildt ; Goran Persson ; Fredrik Reinfeldt ; Stefan Lofven ; Magdalena Andersson ; Ulf Kristersson
Syntynyt	30. huhtikuuta 1946 (ika 78) ; Hagan linna , Solna
Puoliso	Silvia Sommerlath ( vih. 1976)
Lapset	Kruununprinsessa Victoria ; Prinssi Carl Philip ; Prinsessa Madeleine
Koko nimi	Carl Gustaf Folke Hubertus
Suku	Bernadotte
Isa	Prinssi Kustaa Aadolf
Aiti	Prinsessa Sibylla
Uskonto	Ruotsin kirkko
Nimikirjoitus

Kaarle XVI Kustaa (alk. Carl Gustaf Folke Hubertus , ruots. Carl XVI Gustaf , s. 30. huhtikuuta 1946 ) on ollut Ruotsin kuningas vuodesta 1973 lahtien. Hanesta tuli vuonna 2018 Ruotsia pisimpaan hallinnut kuningas. Hanella ei ole ollut poliittista valtaa vuoden 1974 perustuslakiuudistuksen jalkeen.

Kaarle XVI Kustaan vanhemmat olivat Ruotsin prinssi Kustaa Aadolf (1906?1947) ja Saksi-Coburg-Gothan suvun Sibylla (1908?1972). Hanella on kolme lasta.

Nuoruus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaarle Kustaa (Carl Gustaf Folke Hubertus) syntyi vuonna 1946 prinssi Kustaa Aadolfin ja prinsessa Sibyllan viidentena lapsena. Syntyessaan han sai Jamtlandin herttuan arvonimen. Carl ja Gustaf ovat Ruotsissa perinteisia kuninkaannimia; Folke-nimen lapsi sai isoisoisansa veljen mukaan ja Hubertus-nimen aitinsa veljen mukaan. ^[1]

Ruotsia hallitsi Kaarle Kustaan syntyessa hanen 90-vuotias isoisoisansa Kustaa V . Kaarle Kustaa oli kruununperimysjarjestyksessa kolmas isoisansa Kustaa VI Aadolfin ja isansa Kustaa Aadolfin jalkeen. Kun Kaarle Kustaan isa kuoli vuonna 1947 lento-onnettomuudessa, Kaarle Kustaa nousi kruununperimysjarjestyksessa toiseksi isoisansa jalkeen. Kruununprinssi hanesta tuli kolme vuotta myohemmin, kun kuningas kuoli. ^[2]

Kaarle Kustaa kavi Kuninkaanlinnan lastentarhan ja sen jalkeen vuodesta 1952 alkaen tavallista Anna Bromsin koulua Sturegatanilla. Koulussa Kaarle Kustaalla oli dysleksia eli luku- ja kirjoitusvaikeuksia, mutta han oli hyva liikunnassa ja suosittu kaveriensa keskuudessa. Han vannoi partiovalan vuonna 1956, ja on harrastanut partiota myohemmallakin iallaan. 13-vuotiaana prinssi siirtyi seitsemaksi vuodeksi Sigtunastiftelsens Humanistiska Laroverk -sisaoppilaitokseen Sigtunaan . Ylioppilaaksi han kirjoitti vuonna 1966 vaatimattomin arvosanoin. ^[3]

Tuleva kuningas opiskeli Uppsalan yliopistossa historiaa, sosiologiaa, valtiotieteita, finanssioikeutta ja taloustieteita. Han ei kuitenkaan suorittanut arvosanoja tai kaynyt tenteissa. Hanen kuningaskoulutusohjelmaansa kuului myos 177 paivan jakso koulutuslaiva Alvsnabbenilla seka monenlaisia vierailuja ja tutustumiskaynteja, joissa han oppi Ruotsin yhteiskunnan tarkeimpia toimintoja. ^[4]

Taytettyaan 25 vuotta kruununprinssi oli jo riittavan vanha kuninkaaksi. Han ei ollut viela naimisissa, ja hanet tunnettiin Ruotsissa bileprinssina, jonka naisseuralaiset vaihtuivat usein. ^[5]

Ruotsin kuninkaana [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kun kuningas Kustaa VI Aadolf kuoli 15. syyskuuta 1973, 27-vuotiaasta kruununprinssista tuli kuningas Kaarle XVI Kustaa, Euroopan silla hetkella nuorin kuningas. Hanet kruunattiin nelja paivaa myohemmin. ^[6] Kuninkaan motto on For Sverige ? I tiden , 'Ruotsin hyvaksi ? ajan hengessa'. ^[7]

Kuningas meni naimisiin 19. kesakuuta 1976 Munchenin kesaolympialaisten paakisaemannan Silvia Renate Sommerlathin kanssa. Pariskunta oli tavannut Munchenin olympialaisissa kesalla 1972, ja kihlaus oli julkistettu maaliskuussa 1976. Pariskunta sai kolme lasta: Victoria (1977), Carl Philip (1979) ja Madeleine (1982). Perhe muutti Tukholman kuninkaanlinnasta vuonna 1982 asumaan Drottningholmin linnaan . ^[8]

Kuningas pysyi omasta toivomuksestaan kirkon paamiehena, kun kirkko ja valtio erotettiin Ruotsissa vuonna 2000. Vuonna 2004 kuningas piti televisiossa tunteellisen ja henkilokohtaisen puheen tapaninpaivan tsunamin yhteydessa. ^[9]

Vuonna 2010 julkaistu Carl XVI Gustaf ? Den motvillige monarken -paljastuskirja paljasti kuninkaan avioliiton ulkopuolisia naissuhteita ja vaitti kuninkaan olevan hyva ystava eraan alamaailmaan kuuluvan tukholmalaisen klubinomistajan kanssa. Kirjan julkaisun jalkeen kuninkaan suosio laski ruotsalaisten keskuudessa. ^[10]

Vuonna 2018 Kaarle XVI Kustaasta tuli pisimpaan Ruotsia hallinnut kuningas. Han oli tuolloin hallinnut 44 vuotta ja 222 paivaa, ja han ohitti Maunu Eerikinpojan , joka nousi valtaistuimelle vuonna 1319. ^[11]

Vuonna 2019 kuningas vapautti kahden nuoremman lapsensa lapset kaikista kuninkaallisista velvollisuuksista. Nain ollen prinssi Carl Philipin ja prinsessa Madeleinen lapset eivat enaa saa hovin yllapitoa, mutta kuningashuonetta koskevat opiskelu- ja tyorajoitukset eivat myoskaan enaa koske heita. Kuninkaan lapsenlapset saavat myos pitaa tittelinsa ja ovat edelleen vanhoilla paikoillaan kruununperimyksessa. ^[12]

Jo vuonna 1975 Ruotsin valtiosaanto muuttui niin, etta kuningas ei enaa edes muodollisesti johtanut yksinaan maata, vaan kaikki virallinen valta tuli nyt kansalta. ^[6] Ruotsin kuninkaan valta on nykyaan seremoniallinen. Han avaa valtiopaivat joka syyskuussa ja pitaa puheen valtiopaivaedustajille. Han johtaa tiettyja valtuustoja ja edustaa Ruotsia valtiovierailuilla, joilla maa solmii henkilokohtaisia suhteita ulkovaltojen kanssa ja edistaa vaihtoa. Kuningas akkreditoi suurlahettilaat. Han on Ruotsin armeijan korkein edustaja seka laivaston amiraali ja armeijan ja ilmavoimien kenraali. ^[13]

Kaarle Kustaan kansainvalisesti tunnetuin edustustehtava on Nobel-palkintojen jako, minka lisaksi han jakaa Tukholmassa vuosittain myos Polar Music Prize -palkinnon. Kuninkaan nimipaiva 28. tammikuuta ja syntymapaiva 30. huhtikuuta ovat Ruotsissa virallisia liputuspaivia .

Kaarle Kustaa harrastaa kaikenlaista ulkoilua ja luonnossa liikkumista seka ruoanlaittoa. Han kerailee moderneja ruotsalaisia hopea- ja lasiesineita seka kirjoja. ^[14]

Kunnianosoituksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ruotsalaiset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ruotsin hallitsija on automaattisesti kaikkien ruotsalaisten ritarikuntien suurmestari ( ruots. stormastare ). Aiempi titteli oli "herra ja mestari" ( ruots. herre och mastare ). ^[15]^[16]