Tama artikkeli kasittelee kuikkalintua. Muita merkityksia on lueteltu
tasmennyssivulla
.
Kaakkuri
(
Gavia stellata
) on
kuikkien
sukuun kuuluva karujen sisavesien
lintulaji
. Sen kanta on
Suomessa
vahentynyt, joten se kuuluu alueellisesti
silmallapidettaviin
lajeihin. Murteellisesti kaakkuriksi voidaan nimittaa myos
kuikkaa
tai
kuovia
.
[3]
Kaakkuri on pienin
kuikkalinnuista
. Sen pituus on 55?67 ja siipien karkivali 91?110 senttimetria. Paino on noin 1 600 g.
Lisaantyvilla aikuisilla on harmaa paa, punainen kurkku, valkoinen vatsa ja tumma selka. Kaakkurin nokka on harmaa tai valkeahko ja se kaartuu hieman ylospain, mika on ainutlaatuista sukeltajilla.
Vanhin suomalainen
rengastettu
kaakkuri on ollut vahintaan 14 vuotta 4 kuukautta 1 paivaa vanha.
[4]
Euroopan vanhin kaakkuri on ollut ruotsalainen, ialtaan vahintaan 23 vuotta 7 kuukautta.
[5]
Pesimapaikoillaan kaakkuri paastelee helposti tunnistettavia, pitkalle kantavia yksisavyisia voihkaisuja. Lentoaani on luonteenomainen
ka-ka-ka-ka-ka-ka
. Ennen parkuvaa kuorohuutelua
KARR-gorlii KARR-gorrlii
..., kuuluvat
ooh
-aanet.
Kaakkuri on levinnyt melko laajalle alueelle, silla se pesii pohjoisessa
Euraasiassa
ja arktisessa
Kanadassa
. Suomessa pesi 1990-luvun tietojen mukaan 900?1 100 kaakkuriparia.
[6]
[7]
Laji talvehtii Lansi-Euroopan ja
Valimeren
rannikoilla,
[7]
mutta kanta on pienentynyt siita, ja BirdLifen vuoden 2010 arvion mukaan pesivia pareja on 600?750. Kanta on vahentynyt huomattavasti koko 1900-luvun ajan. Syyna pidetaan nykyisin ensisijaisesti muutto- ja talvehtimisaikaisia oloja, kuten Tanskan kalaverkkoja ja myrkkyja.
[8]
Talvipukuinen kaakkuri Yhdysvaltain itarannikolla.
Kevatmuutto alkaa keskimaarin 10. huhtikuuta, on suurimmillaan 1. toukokuuta ja paattyy 15. toukokuuta. Syysmuutto alkaa 1. syyskuuta, on suurimmillaan 1. lokakuuta ja paattyy 30. marraskuuta. Syysmuutto voi pesinnan epaonnistuessa alkaa jo heinakuun lopulla. Suomen yli muuttaa paaasiassa Suomenlahden ja Kaakkois-Suomen yli toukokuussa ja syys?lokakuussa Luoteis-Venajalla pesivia yksiloita 50 000 ? 70 000.
[7]
Suomessa pesivat talvehtivat lahinna
Tanskan salmista
Englannin kanaaliin
yltavalla alueella.
[8]
Suomessa voi talvehtia 20?100 yksiloa.
[7]
Vuonna 2014 uusimaalainen naaraskaakkuri varustettiin lahettimella, josta saatiin vuoden mittaan tietoa sen talvenaikaisista liikkeista. Sen pesinta onnistui vasta toisella yrittamalla, ja se lahti muuttomatkalla 11. syyskuuta. Kolmen paivan kuluttua se oli Tanskan salmissa. Se viipyi Tanskan luona Pohjanmerella, mutta siirtyi vuoden viime paivina Englannin kanaaliin, jossa se oli tammi-helmikuun. Kevatmuuton naaras aloitti maaliskuun alussa ja oli Suomessa 23. maaliskuuta 2015.
[8]
Lukurenkaiden avulla on havaittu, etta Suomesta lahtenyt kaakkuri on talvehtinut
Biskajanlahdella
.
[8]
Kaakkuri pesii pienilla ja syrjaisilla lammilla.
Pienet runsaskasvustoiset ja -kalaiset metsalammet seka suolampareet ovat kaakkurin pesimapaikkoja, joista se kay isommilla vesilla kalastamassa.
Kaakkuri vastikaan kuoriutuneen poikasensa kanssa.
Kaakkuri munii touko?kesakuussa 1?2 munaa, jotka ovat tummanruskeita ja mustataplaisia. Naaras hautoo noin nelja viikkoa. Poikaset lentavat 40?45 vuorokauden ikaisina.
Kaakkurin munia
Kaakkuri kayttaa ravinnokseen
kalaa
, joita se pyydystaa jopa yli 750 metrin sukelluksillaan. Laji syo myos ayriaisia ja hyonteisia.
Ymparistoministerion paatoksella (n:o 1209/95) lahes kaikille Suomen pesimalintulintulajeille on maaritelty ohjeellinen arvo. Lisaksi Maa- ja metsatalousministerion asetuksella 824/2001 (27.9.2001) maaritellaan riistalinnuille ohjeellinen arvo. Kaakkurin ohjeellinen arvo on 1 682 euroa.
- ↑
BirdLife International:
Gavia stellata
IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2
. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.4.2014.
(englanniksi)
- ↑
Jari Valkama:
Kaakkuri ?
Gavia stellata
Suomen Lajitietokeskus
. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑
Kulonen, Ulla-Maija.:
Suomen sanojen alkupera : etymologinen sanakirja.
. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, <1995->. 37400618.
ISBN 9517176929
.
Teoksen verkkoversio
.
- ↑
Lintujen ikaennatykset
Luomus
. 28.5.2019. Viitattu 19.7.2020.
- ↑
Fransson, T., Jansson, L., Kolehmainen, T., Kroon, C. & Wenninger, T.:
EURING list of longevity records for European birds
(PDF)
EURING. Viitattu 19.7.2020.
(englanniksi)
- ↑
Vaisanen, Risto A., Lammi, Esa & Koskimies, Pertti (1998): Muuttuva pesimalinnusto. Keuruu: Otava.
ISBN 951-1-12663-6
- ↑
a
b
c
d
Koskimies, Pertti:
Suomen lintuopas
. WSOY, 2005.
ISBN 951-0-26541-1
.
- ↑
a
b
c
d
Uutta tietoa kaakkurin talvelsta.
Linnut
, 2015, nro 4, s. 40?41.