Juuka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juuka
Juga

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°14′30″N , 029°15′10″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 176
Hallinnollinen keskus Juuan kirkonkyla
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 1 846,58 km²
53:nneksi suurin 2022   [1]
? maa 1 501,70 km²
? sisavesi 344,88 km²
Vakiluku 4 259
186:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys 2,84 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma 2020  [3]
? 0–14-v. 9,7 %
? 15–64-v. 52,6 %
? yli 64-v. 37,6 %
Aidinkieli 2023  [4]
? suomenkielisia 96,8 %
? muut 3,2 %
Kunnallisvero 8,50 %
196:nneksi suurin 2024   [5]
Kunnanjohtaja Henri Tanskanen
Kunnanvaltuusto 23 paikkaa
  2021?2025 [6]
 ? Kesk.
 ? SDP
 ? PS
 ? Kok.
 ? KD
 ? Vihr.
9
7
4
1
1
1
www.juuka.fi

Juuka ( ruots. Juga ) on Suomen kunta , joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa . Kunnassa asuu 4 259 ihmista, [2] joista noin 3 200 sen kirkonkylassa ja lahialueilla. Juuan pinta-ala on 1 846,58 km 2 , josta 344,88 km 2 on vesistoja. [1] Vaestotiheys on 2,84 asukasta/km 2 . Juuka on saaristolain mukainen saaristokunta .

Juuan naapurikunnat ovat Kuopio , Kaavi , Kontiolahti , Lieksa , Nurmes , Polvijarvi ja Rautavaara . Entisia naapurikuntia ovat Nurmekseen vuonna 1973 liitetty Nurmeksen maalaiskunta , Lieksaan samoin vuonna 1973 liitetty Pielisjarvi ja Juankoskeen vuonna 1971 liitetty Sayneinen ; Juankoski puolestaan liitettiin Kuopioon vuonna 2017.

Nimi Juuka tarkoittaa pienta jarvea, jonka lapi virtaa joki. [7] Monet juukalaiset puhuvat sekoitusta Savon ja Pohjois-Karjalan murteista, jotka molemmat kuuluvat savolaismurteisiin .

Maantiede

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Juuka sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Pielisen lansirannalla. Lahimmat kaupungit ovat Nurmes, Lieksa, Outokumpu ja Joensuu. [8]

Juuan luontoretkikohteita ovat Juuanharju, Keihasjoki, Tahkovaara, Kuohusuot-suoalue lampineen ja hetteikkoineen selvenna Iso-Karhun erastely- ja luontoalue, joka sijaitsee 15 kilometria Juuan kirkonkylalta Juankoskelle pain, Maaselan harjualueella. Valkealammen luonnonsuojelualue tunnetaan erityisesti lehdoistaan ja soistaan. Hiiden hajuraoksi kutsuttu luola sijaitsee Halivaaran kylassa. Porttilouhi on 700 metria pitka kanjoni Pohjois-Vuokon kylassa. Myos UKK-reitti kulkee osittain Juuan alueella. [9]

Juuan pinta-alasta noin viidennes on vetta, ja vahintaan hehtaarin laajuisia vakavesia on yli 400. Suurimmat jarvet ovat Pielinen ja Hoytiainen , joita seuraavat Vaikkojarvi , Kajoonjarvi , Rauanjarvi , Tuopanjarvi ja Ala-Ruokonen . Muita jarvia ovat esimerkiksi Halijarvi ja Polvijarvi . [10]

Kylat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ahmovaara , Halivaara (Hali), Juuka, Kajoo, Kannas, Kuhnusta, Larinsaari , Matara, Nunnanlahti , Paalasmaa , Petrovaara , Pihlajavaara , Polvela, Raholanvaara (Rahola), Timovaara, Tuopanjoki, Vaikko, Vihtasuo , Vuokko .

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Juuan kyla on peraisin 1500-luvulta. 1800-luvun loppupuolella asutus alkoi sijoittua maantien varteen ja sinne alettiin perustaa kauppaliikkeita. Toisen maailmansodan jalkeen kirkonkyla kehittyi muualle, ja vanha Puu-Juuka sailyi ennallaan. [11]

Juuan seurakunta oli aluksi Pielisjarven ja Nurmeksen seurakuntien osista erotettu rukoushuonekunta, ja oma seurakuntansa vuodesta 1873. [12] Nykyinen kirkko on valmistunut 1850-luvulla, mutta sita edelsi kaksi aikaisempaa kirkkoa. [13]

Talous

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Juuan kunta tunnetaan erityisesti nunnanlahtelaisista vuolukivilouhoksista ja vuolukiviteollisuudesta. Vuolukiviteollisuudessa tyoskentelee noin 590 ihmista kahdessa yrityksessa: Nunnanlahden Uuni Oy:ssa ja Tulikivi Oyj:ssa. Koko paikkakunnalla on teollisuustyopaikkoja noin 800. [14]

Nunnanlahdessa sijaitsee myos Suomen Kivikeskus ja vuolukivimuseo .

Vuonna 2016 eniten yhteisoveroa maksaneet yritykset olivat luontaistuote- ja terveysalalla toimiva Filix, Juuan dolomiittikalkki, Juuan SM-Sahko, Juuan Auto ja metsaalan yritys Piema. [15]

Puu-Juuka

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Puu-Juukaa.

Juuan kirkonkylan puutaloalue tunnetaan Puu-Juukana . Alueen perintoa ja kehitysta vaalii Puu-Juuka-yhdistys. Puu-Juukaan kuuluu kirkonkylan vanha raitti eli Vanhantie seka Apteekintie, Kirkkotie ja Rakkaudenkuja. Vanhimmat sailyneet rakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta ja nuorimmat 1960-luvulta. Rakennukset ovat asuin- ja asuinliiketaloja seka julkisia rakennuksia. Taloissa on mielenkiintoisia yksityiskohtia: frontoneita , koristeellisia ikkunanpuitteita ja raystaskonsoleita. Miljoon kulttuurihistoriallinen arvo muodostuu kokonaisuudesta, kaikista rakennuksista yhdessa. Vikilan-taidetaloissa on eri nayttelyissa mukana taidemaalareita, kuvanveistajia, perinnetoiden taitajia, keraamikkoja, lasitaiteilijoita, ikonitaidetta. Myllymuseo sijaitsee Puu-Juuassa Herralankosken partaalla.

Vuonna 2006 ilmestyi ensimmainen kirja Puu-Juuasta. Puu-Juuan raitilta -kirjan on kirjoittanut juukalainen toimittaja Matti Puoskari.

Vaestonkehitys

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Juuan vaestonkehitys 1980?2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 875
1985
  
7 617
1990
  
7 317
1995
  
7 065
2000
  
6 583
2005
  
6 034
2010
  
5 589
2015
  
5 034
2020
  
4 594
Lahde: Tilastokeskus. [16]

Taajamat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2017 lopussa Juuassa oli 4 817 asukasta, joista 2 195 asui taajamassa , 2 552 haja-asutusalueilla ja 70:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Juuan taajama-aste on 46,2 %. [17] Kunnassa on vain yksi taajama, Juuan kirkonkyla . [18]

Seurakunnat ja pyhakot

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Juuan kirkko.

Juuassa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta on nimeltaan Juuan seurakunta . [19] Sen pyhakkoja ovat Juuan kirkko , Eramaakirkko, Juuan siunauskappeli ja Paalasmaan rukoushuone. [20]

Itsenaisena helluntaiseurakuntana Juuassa toimii Juuan helluntaiseurakunta . [21]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Juuan alueella toimii Nurmeksen ortodoksinen seurakunta . [22] Kunnan alueella sijaitsevia ortodoksisia pyhakkoja ovat Juuan profeetta Elian tsasouna (Pyhan profeetta Elian tsasouna, Juuan kirkonkyla), Keski-Vuokon kalastajatsasouna (Kristuksen kirkastumisen tsasouna, Keski-Vuokko), ja Pyotikon tsasouna (Ristin ylentamisen tsasouna, Pyotikko).

Ilmasto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Juuan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesa heina elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lampotila ( °C ) ?6,9 ?6,1 ?0,4 6,1 13,8 18,5 21,3 18,3 12,5 5,6 ?0,8 ?4,9 ka. 6,4
Vrk:n ka. alin lampotila ( °C ) ?15,1 ?15,4 ?10,1 ?4,0 1,8 6,9 10,1 8,1 4,0 0,3 ?6,0 ?12,2 ka. ?2,6
Vrk:n keskilampotila ( °C ) ?10,7 ?10,5 ?4,9 1,3 8,2 13,3 16,2 13,4 8,3 3,0 ?3,2 ?8,3 ka. 2,2
Sademaara ( mm ) 49 37 40 33 47 74 82 79 66 61 58 55 Σ 681
L
a
m
p
o
t
i
l
a
?6,9
?15,1
?6,1
?15,4
?0,4
?10,1
6,1
?4,0
13,8
1,8
18,5
6,9
21,3
10,1
18,3
8,1
12,5
4,0
5,6
0,3
?0,8
?6,0
?4,9
?12,2
S
a
d
a
n
t
a 		49
37
40
33
47
74
82
79
66
61
58
55


Kulttuuria

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muun muassa:

Ruokakulttuuri

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Juuan pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunakukko ja maitokokkelo, sahti ja naurishuttu . [23]

Tunnettuja juukalaisia ja Juuassa syntyneita

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

lahde?

Katso myos

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Juuka Oikeusministerio. Viitattu 20.9.2021.
  7. ↑ Matti Puoskari: Puu-Juuan raitilta , s. 8.
  8. ↑ Juuan esittely Juuka . Arkistoitu 13.1.2018. Viitattu 13.1.2018.
  9. ↑ Luontokohteet Juuka . Arkistoitu 13.1.2018. Viitattu 13.1.2018.
  10. ↑ Juuka . Jarviwiki. Viitattu 9.8.2021.
  11. ↑ Juuan kirkonkylan vanha keskusta RKY . Viitattu 13.1.2018.
  12. ↑ Historia Juuan seurakunta . Viitattu 13.1.2018.
  13. ↑ Kirkko Juuan seurakunta . Viitattu 13.1.2018.
  14. ↑ Juuka tilastoina Juuan kunta. Arkistoitu 11.7.2007. Viitattu 14.5.2009.
  15. ↑ Katso tasta kuntasi suurimmat yhteisoveronmaksajat Kauppalehti . 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  16. ↑ Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 (.px) 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 5.1.2018.
  17. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  18. ↑ Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  19. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ Juuan kirkko ja muut tilat juuanseurakunta.fi. Viitattu 30.7.2020.
  21. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko . Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  22. ↑ Arkistoitu kopioNurmeksen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko, ort.fi. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.10.2018.
  23. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.):  Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat , s. 131. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1 .

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juuka&oldid=22466607 ”