Julkinen sektori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Talouden sektorit

Julkinen sektori tarkoittaa kansantalouden osaa, joka on valtion tai kuntien omistuksessa.

Julkiseen sektoriin lasketaan valtion ja kuntien varsinaisen toiminnan lisaksi muun muassa julkiset sosiaaliturvarahastot (esimerkiksi Kansanelakelaitos ), kuntayhtymat , liikelaitokset ja valtionyhtiot . Kasitteen alakasite on julkisyhteiso , joka tarkoittaa julkisessa omistuksessa olevaa toimijaa, joka ei toimi markkinoilla. Julkisyhteisoihin eivat siis kuuluu valtion tai kuntien omistamat markkinoilla toimivat yritykset. [1]

Julkinen sektori rahoitetaan suurelta osin veroilla . Lahes kaikkialla maailmassa julkinen sektori katsotaan parhaaksi tavaksi toteuttaa jarjestys ja turvallisuus, kuten oikeuslaitos , poliisi ja armeija . Yleensa julkiseen sektoriin kuuluu monia muitakin toimia: osa koulutuksesta , terveydenhuollosta ja ymparistonsuojelusta , jopa teollisuutta, etenkin puolustusteollisuutta seka tiedotus-, viihde- ja liikennetoimintaa. [1]

Julkinen sektori on 20 % Suomen kansantaloudesta ja se jasentyy vertaisena yksityisen sektorin kanssa, kansantalouden osaksi. Julkinen sektori ei jasenny yksityisen sektorin osaksi. [2]

Julkisen sektorin koko [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Julkisen sektorin koko vaihtelee valtiosta toiseen. Julkisen sektorin ulkopuolista osaa taloudesta kutsutaan yksityiseksi sektoriksi tai se voidaan jakaa yrityksiin ja kotitalouksiin.

Yleinen tapa mitata julkisen sektorin kokoa on verrata julkisen sektorin kokonaismenoja bruttokansantuotteeseen . Suomessa julkisyhteisojen menot ovat suuret verrattuna muihin maihin, julkisten menojen suhde BKT:seen oli vuonna 2014 korkein EU-maista: Suomi 58,7 %, Ranska 57,2 %, Tanska 57,0 %, Belgia 54,3 % ja Ruotsi 53,0 %. EU-maista julkisyhteisojen osuus oli pienin Irlannissa 39,0 %, Virossa 38,8 %, Latviassa 36,9 %, Liettuassa 34,9 % ja Romaniassa 34,9 %. EU-maiden keskiarvo oli 48,1 %. [3]

Ylen uutisten mukaan julkisen sektorin kokoa silloin talloin dramatisoidaan tahallaan tai tahattomasti epaselvilla luvuilla. [4]

Koon mittaamisesta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Julkisten menojen suhde brutto­kansan­tuotteeseen ei ole vertailukelpoinen eri maiden kesken useista syista: eri maiden verojarjestelmat poikkeavat toisistaan, verovahennykset vaikuttavat julkisiin menoihin ja elake- ja sosiaali­turva­jarjestelmat ovat erilaisia eri maissa. [5]

Tilastokeskuksen paajohtajan Marjo Bruunin mukaan ehka vertailukelpoisin julkisen talouden koon mittari on julkisen talouden tuottaman arvon­lisayksen osuus koko kansantalouden arvon­lisayksesta. Toinen mittari voisi olla julkisen talouden tyontekijoiden osuus kaikista tyontekijoista. [5]

Suomessa vuonna 2012 julkisen talouden osuus koko kansantalouden arvonlisayksesta oli 20% ja julkisen tyontekijoiden osuus kaikista tyontekijoista oli 24%. [5]

Syksylla 2014 Julkisen sanan neuvosto antoi langettavan paatoksen virheellisen tiedon levittamisesta koskien julkisen sektorin kokoa. Kolumnisti oli esittanyt virheellisesti etta julkinen sektori olisi lahes 60% bruttokansantuotteesta. Virhe perustuu siihen, etta kasitteet on tulkittu vaarin. Bruttokansantuote ei rakennu siten, etta julkiset ja yksityiset menot lasketaan yhteen. [6] Kantelu kohdistui Helsingin Uutisissa 9.8.2014 julkaistuun kolumniin "Hallitsematon itsepetos" [7] Kolumnin oli kirjoittanut Johannes Koroma . [8]

Julkisen sanan neuvosto oli antanut Turun Sanomille 13.11.2014 vastaavanlaisen langettavan paatoksen asiassa, jossa vaitettiin julkisten menojen osuuden olevan bruttokansantuotteesta on 58%. [9] [10]

Kritiikkia JSN:n paatokseen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ekonomistit ovat kritisoineet JSN:n paatosta. Esimerkiksi Roger Wessman totesi tarjotun korvikkeen "suhteessa BKT:hen" kielenkayttoa hankaloittavaksi hyperkorrektismiksi, joka ei esta vaarintulkintoja [11] , ja VTT Heikki Pursiainen rinnasti sen vaitteeseen "Suomen BKT on noin 50 % Ruotsin BKT:sta", koska joku voisi luulla Suomen BKT:n olevan Ruotsin BKT:n osa. [12]

Wessmanin mukaan julkisen sektorin suhde BKT:hen, 57 %, on vahiten huono julkisen sektorin kokoa kuvaava suhdeluku. Vaikka julkinen kulutus ja investoinnit ovat vain noin 28 %, loput julkiset menot ovat lahinna tulonsiirtoja, joilla rahoitetaan suuri osa 72 %:n yksityisesta kulutuksesta ja investoinnesta, yhteensa siis lahelle 57 %. Wessmanin mukaan tamakin osa pitaa ottaa huomioon arvioitaessa julkisen sektorin kokoa. Yksityiset menot ovat paljon enemman kuin 72 % BKT:sta, koska niissa moni era lasketaan useaan kertaan, mika laskutapa antaa sattumanvaraisen, epaoleellisen tuloksen. [13] [11]

Julkisen talouden tuottamat palvelut Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Julkinen palvelu

Suomessa julkisiin palveluihin kuuluvat esimerkiksi varhaiskasvatus , ala- ja ylakoulu , ammatillinen koulutus , lukiokoulutus , ammattikorkeakoulutus , yliopistokoulutus ja -tutkimus , muu taydentava koulutus , sosiaalityon palvelut , yhteisollisyytta tukevat palvelut , nuoriso- ja liikuntatyon palvelut , kulttuurityon palvelut , rakennettu ymparisto ja sen kunnossapito , hallinto ja paatoksenteko , turvallisuus ja oikeus ja tyo- ja elinkeinopalvelut .

Julkisia palveluita tuottavat ja jarjestavat valtio , alueet ja kunnat . Tilanteen mukaan voidaan myos tehda yhteistyota muiden toimijoiden kanssa.

Julkisen sektorin taloudellisia tyokaluja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Tulonsiirrot :

  • tulonsiirto julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille : valtiolta/kunnilta/sosiaaliturvarahastoilta yksityiselle sektorille
  • sosiaalivakuutusetuudet : elakkeet, sairausvakuutuskorvaukset, ansioon sidotut tyottomyyskorvaukset

Julkinen valta keraa varat tulonsiirtoihin ja hallinnoi niita, mutta tulonsiirrot eivat ole julkista kulutusta. Julkishyodykkeseen liittyy ilmaiskyytilaisen, vapaamatkustajan ongelma : hyodykkeesta voi nauttia maksamatta siita mitaan.

Julkishyodykkeet : yhden yksilon kulutus ei vahenna muiden kulutettavissa olevaa maaraa (esimerkiksi maanpuolustus tai majakka)

  • rajakustannus julkishyodykkeen tarjoamisesta lisayksilolle on nolla
  • on vaikeaa sulkea yksiloja pois kuluttamasta julkishyodyketta

Julkishyodykkeen tuottamisen rajakustannus ei ole sama kuin julkishyodykkeesta nauttimisen (lisayksikon) vaatima rajakustannus ( ”Majakoiden rakentaminen maksaa sita enemman, mita useampi rakennetaan, mutta kun majakka on rakennettu, majakan ohittava laiva (yksi kpl lisaa) ei maksa yhtaan enempaa.” )

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Honkanen, Pertti:  Julkinen sektori. Muistiinpanoja yksityistamisesta ja saastopolitiikasta , s. 24?26, 38, 43. Helsinki: Hanki ja jaa, 1998. ISBN 951-8916-50-0 .
  2. ↑ Kansantalouden sektoreiden osuudet arvonlisayksesta Findikaattori . Tilastokeskus. Viitattu 15.9.2016.
  3. ↑ General government expenditure in the EUs (PDF) 7.7.2015. Eurostat. Viitattu 20.12.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Suomen julkisen talouden kokoa liioitellaan herkasti: oikea koko on lahempana 20:ta prosenttia, ei 60:ta yle.fi . 31.1.2017. Viitattu 11.1.2023.
  5. ↑ a b c Bruun, Marjo: Miten mitata julkisen sektorin kokoa. Tieto&trendit , 27.1.2014. Artikkelin verkkoversio . Archived by WebCite®
  6. ↑ Julkisen sektorin koko on viidesosa Suomen taloudesta. Turun Sanomat , 21.11.2014. Artikkelin verkkoversio .
  7. ↑ Langettava 5571/SL/14 Julkisen sanan neuvosto. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 30.9.2015.
  8. ↑ Hallitsematon itsepetos 9.8.2014. Helsingin Uutiset. Arkistoitu 3.10.2015. Viitattu 30.9.2015.
  9. ↑ Langettava 5547/SL/14 Julkisen sanan neuvosto. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 30.9.2015.
  10. ↑ http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/638756/Paaministerin+ja+ministerien+naytot ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  11. ↑ a b Miten puhua julkisista menoista ymmarrettavasti , Roger Wessman, 7.2.2017
  12. ↑ Asiaton esittaa olennaisesti virheellisia vaitteita! , VTT Heikki Pursiainen, 9.2.2017
  13. ↑ Julkisen talouden kokoa vahatellaan herkasti , Roger Wessman, 3.2.2017.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Julkinen sektori .
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Julkinen_sektori&oldid=22106717 ”