Juhana III
Juhana III. Johan Baptista van Utherin maalaus vuodelta 1582. Kuningas on pukeutunut viimeisimman espanjalaisen hovimuodin mukaisesti.
Suomen herttua
Valtakausi	1556 ? 1563
Edeltaja	Pentti Algotinpoika
Seuraaja	Juhana nuorempi
Ruotsin kuningas
Valtakausi	30. syyskuuta 1568 ? 17. marraskuuta 1592
Kruunajaiset	10. heinakuuta 1569
Edeltaja	Eerik XIV
Seuraaja	Sigismund
Syntynyt	20. joulukuuta 1537 Stegeborg , Ruotsi
Kuollut	17. marraskuuta 1592  (54 vuotta) Tukholma , Ruotsi
Puoliso	Katariina Jagellonica Gunilla Bielke
Lapset	Elisabet Sigismund Anna Vaasa Juhana nuorempi
Suku	Vaasa
Isa	Kustaa Vaasa
Aiti	Margareeta Leijonhufvud
Uskonto	luterilainen
Nimikirjoitus

Juhana III ( ruots. Johan III , ennen kuninkaaksi tuloa Juhana Herttua , 20. joulukuuta 1537 ? 17. marraskuuta 1592 ) oli Ruotsin kuningas vuosina 1568 ? 1592 . Han oli myos Suomen herttua vuosina 1556 ? 1563 . Juhana otti itselleen 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas . ^[1]

Suomen herttua [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Laajeneva herttuakunta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Juhana III:n isa Kustaa Vaasa perusti vuonna 1556 kolme melko itsenaista herttuakuntaa, Ita-Gotanmaan, Sodermanlannin ja "Suomen", joka kasitti Turun ja Kokemaenjoenkartanon linnalaanin (Satakunnan historiallinen maakunta) seka Ahvenanmaan ja hieman myohemmin myos lantisen Uudenmaan. Suomen herttuaksi tuli Juhana, joka hallitsi lisaksi koko Suomea kaskynhaltijana , 27. kesakuuta 1556 . Kuninkaan kaskyn mukaan laanitykseksi myonnettiin Turun laani ja Ahvenanmaa niin, etta han ja hanen miespuoliset jalkelaisensa saavat nauttia, kayttaa ja pitaa mainittua laania oikeuksineen ja vuotuisine veroineen ilman mitaan poikkeusta' . 29. kesakuuta 1556 Juhana maarattiin kaskynhaltijaksi myos muuhun osaan Suomea, joka ei kuulunut hanen aikaisemmin maarattyyn herttuakuntaansa. Kuningas laajensi herttuakuntaa muuhun osaan Suomea 7. syyskuuta 1557 tehtyaan sinne tarkastusmatkan. Kokonaisuuteen kuului siita alkaen Ahvenanmaa , Varsinais-Suomi , Satakunta , Raaseporin laani seka Vihdin ja Lopen pitajat . Hame, Savo, Pohjanmaa ja Karjala eivat siis kuuluneet herttuakuntaan.

Juhana-herttua, asui vakituisesti Turun linnassa 1556?1563, ollen ilmeisesti ainoa Ruotsin kuningas joka on asunut Suomessa

Juhanan lasten aiti ja puoliso [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaarina Hannuntytar , Juhanan vihkimaton vaimo, synnytti Juhana-herttualle nelja lasta. Juhana kuitenkin halusi naimisiin Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican kanssa. Katariina oli Puolan mahdollisen tulevan kuninkaan aitina poliittisista syista haluttu puoliso ja hanta kosi tuloksetta myos Venajan tsaari Iivana IV Julma . Avioliitto ei Juhanan veljelle, kuningas Eerik XIV :lle sopinut, silla Ruotsi oli samaan aikaan valmistautumassa sotaan Puolaa vastaan. Avioliitto kuitenkin toteutui 4. lokakuuta 1562, kun Juhana ja Katariina menivat naimisiin Vilnassa . Katariina tuli Suomeen, ja Kaarina Hannuntytar sai vetaytya Vaaksyn kartanoon Kangasalle .

Katariina Jagellonica Turun renessanssilinnan emantana [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Juhana ja italialaisia sukujuuria ja kontakteja omannut Katariina kehittivat Turun linnan arkkitehtuuria ja muodostivat sinne pienimuotoisen renessanssihovin taideteoksineen, hienoine sisustuksineen ja muodikkaine juhlineen. Juhanan ja Katariinan loisteliaalla hovilla lienee ollut kauaskantoinen vaikutus Suomen kulttuuriin, vaikka sita kestikin alle vuoden. Tasta ajasta on sailynyt romanttissavyinen muistoperinne, jota kasittelee muun muassa Eino Leinon runokokoelma Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja .

Ulkopoliittinen riita kuninkaan kanssa Puolasta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kun Juhana tuntui tekevan omaa ulkopolitiikkaansa Puolan kuninkaan kanssa, karjistyivat Juhanan valit veljeensa, Ruotsin kuninkaaseen 1563 niin, etta valtiopaivat tuomitsivat hanet kuolemaan ja menettamaan asemansa. Juhana yritti taivutella suomalaisia puolelleen, mutta suurin osa ylhaisaatelistosta pysyi kuninkaan puolella, joten kun Eerik XIV tuli Suomeen kymmenen tuhannen miehen kanssa, oli Juhanalla puolellaan vain 1200 miehen joukko. Eerik XIV miehitti Turun ja piiritti Turun linnaa ampuen sita tykeilla. Juhana antautui ja vietiin vaimoineen vangiksi Tukholmaan. Juhanan Turun linnaan keraamat taideaarteet ryostettiin ja vietiin Ruotsiin, eika niita koskaan palautettu. Useita Juhanan puolella toimineita mestattiin, mutta Juhanan ja Katariinan henki sailyi antautumisehtojen mukaisesti. Vankeusaikana syntyi Juhanan ja Katariinan poika Sigismund . Vankeuden aikana Iivana IV viela ehdotti Katariina Jagellonican luovuttamista Venajalle.

Ruotsin kuningas [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Juhana III:sta tuli Ruotsin kuningas 1568 , kun aateliston kapina kaatoi mielenterveydeltaan horjuneen kuningas Eerik XIV:n. Vuonna 1569 Juhana antoi asetuksen aateliston privilegioista , joiden mukaan aatelinen ei menettanyt saatyoikeuksiaan, vaikka ei pystyisikaan suorittamaan ratsupalvelustaan. Tama vahensi rikkaiden tilallisten mahdollisuuksia nousta aatelissaatyyn ja teki aateliston aiempaa sulkeutuneemmaksi.

Venajan ja Ruotsin valille syttyi vuonna 1570 neljannesvuosisadan mittainen sota, pitka viha . Vangittu Eerik XIV katsottiin tilanteessa uhkaksi, hanta siirreltiin vankipaikasta toiseen ja tuomittiin Juhanan aloitteesta lopulta kuolemaan, joka toteutettiin ilmeisesti myrkyttamalla 1577. Ruotsalaiset valtasivat 1581 Narvan , ja vuonna 1583 solmittiin valirauha. Lopullista rauhaa Juhanan kaudella ei kyetty solmimaan, koska aluelaajennuksia hamunnut Juhana vastusti sita. Katariina Jagellonica kuoli vuonna 1583, ja Juhana solmi uuden avioliiton Gunilla Bielken kanssa. Juhanan kanssa jo aiemmin ristiriidoissa ollut Kaarle-herttua arvosteli liittoa, mika antoi Juhanalle syyn toimia tata vastaan ja kaventaa taman valtaoikeuksia.

Juhanan pojasta Sigismundista tuli vuonna 1587 Puolan kuningas. Juhana toivoi Sigismundin tulevan Ruotsinkin kuninkaaksi ja palaavan Ruotsiin, mita suuri osa ylhaisaatelistosta Kaarle-herttuan johdolla vastusti, sen sijaan valtakunnanmarski Klaus Fleming puolsi Sigismundin kuninkuutta. Pelaten ruotsalaisten vastustusta tama kuitenkin paatti jaada Puolaan. Juhana kohdisti ylhaisaatelistoon rankaisutoimia, kuten aatelisetuoikeuksien muuttamista siten, etta aateliston alempien kerrosten valta lisaantyi ylempien kustannuksella. Vuonna 1590 saadettiin uusi kruununperimysjarjestys, jonka mukaan Eerik XIV:n sukuhaara menetti oikeutensa kruunuun ja kuninkuus saattoi periytya myos naispuolisen linjan kautta. Palkkioksi tuestaan Klaus Flemingista tuli 1591 Suomen kaskynhaltija . Juhana kuoli 1592. Turussa ollessaan Juhana opetteli jonkin verran suomen kielta, ja han pystyi jossain maarin keskustelemaan myos talonpoikien kanssa vastoin isansa Kustaa Vaasan neuvoa. Hanen kerrotaan pitaneen puheenkin suomen kielella.

Muiston vaaliminen Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomessa Juhanan muistoa vaalitaan erityisesti Porissa , jossa julkistettiin vuonna 2008 Porin kaupungin 450-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessa Porin kaupungin perustajan Juhana Herttuan kokovartalopatsas. Patsas sijaitsee Porin raatihuoneen edustalla. Kaupungissa toimi aiempina vuosina monen vuosikymmenen ajan Hotelli Juhana Herttua . Kaupungissa toimii nykyaan liikekeskus Herttuantori.

Porin Itatullin kaupunginosassa on Juhana Herttuankatu, ^[3] ja Juhanan mukaan nimettyja katuja on myos Turussa satama-alueella Juhana Herttuan puistokatu ^[4] ja Helsingin Koskelassa Juhana Herttuan tie. ^[5]

Turussa toimi vuosina 1959?2013 Juhana Herttuan yhteiskoulu ja sittemmin ilmaisutaidon lukio, jonka nimi oli Juhana Herttuan lukio .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana III Wikimedia Commonsissa

• Ylikangas, Heikki: Juhana III (1537?1592) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen) . 23.6.2000 (paivitetty 22.9.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Louise Stjernstromin (Carl Blinkin) teokset Eerik XIV ja Juhana III: I: Veljesviha ja II: Pimeys vapaasti ladattavina e-kirjoina Project Gutenbergilta.

Edeltaja: Eerik XIV

Ruotsin kuningas Suomen hallitsija 1568 ? 1592

Seuraaja: Sigismund

n k m Ruotsin hallitsijat ja valtionpaamiehet Munsot (970?1060) Eerik Voittoisa ~(970?995) Olavi Sylikuningas ~(995?1022) Anund Jakob ~(1022-1050) Emund Vanha ~(1050?1060) Stenkilit (1060?1130) Stenkil ~(1060?1066) Eerik Stenkilinpoika ja Eerik Pakana ~(1066?1067) Halsten Stenkilinpoika ~(1067?1070) Anund Gardarikilainen ~(1070) Haakon I Punainen ~(1070?1079) Inge I Stenkilinpoika ~(1079?1083) Uhri-Sven ~(1083?1085) Inge I Stenkilinpoika ~(1085?1110) Filip Halsteninpoika ~(1110?1118) Inge II Halsteninpoika ~(1110?1125) Ragvald Tuittupaa ~(1125?1126) Maunu I Niilonpoika Vahva ~(1125?1130) Sverkerit ja Eerikit (1130?1250) Sverker vanhempi (~1130?1156) Eerik pyha (~1156?1160) Maunu II Henrikinpoika (1160?1161) Kaarle Sverkerinpoika (~1161?1167) Burislev (~1167?1169) Kol (~1167?1173) Knuut Eerikinpoika (~1167?1195) Sverker II Kaarlenpoika (~1195?1208) Eerik X Knuutinpoika (1208?1216) Juhana Sverkerinpoika (~1216?1222) Eerik XI Eerikinpoika (~1222?1229) Knuut Pitka (1229?1234) Eerik XI Eerikinpoika (1234?1250) Folkungat (1250?1363) Birger-jaarli (1250?1266) Valdemar Birgerinpoika (1250?1275) Maunu Ladonlukko (1275?1290) Birger Maununpoika (1290?1318) Matias Kettilmundinpoika (1318?1319) Maunu Eerikinpoika (1319?1364) Eerik Maununpoika (1356?1359) Haakon II Maununpoika (1362?1364) Mecklenburgit (1364?1389) Albrekt Mecklenburgilainen (1364?1389) Unionikuninkaat (1389?1523) Estridsenit Margareeta I (1389?1412) / Eerik XIII Pommerilainen (1396?1439) Pfalz-Neumarktit Kristoffer Baijerilainen (1441?1448) Bondet Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde (1448-1457, 1464?1465, 1467?1470) Oxenstjernat Pentti Jonsinpoika Oxenstierna (1448) Niilo Jonsinpoika Oxenstierna (1448) Jons Pentinpoika Oxenstierna (1457) Jons Pentinpoika Oxenstierna (1465?1466) Oldenburgit Kristian I Oldenburgilainen (1457?1464) Hannu I (1497?1501) Kristian II (1520?1521) Muut Engelbrekt Engelbrektinpoika (1435?1436) Eerik Akselinpoika Tott (1457, 1466?1467) Kettil Kaarlenpoika Vaasa (1464?1465) Sten Sture vanhempi (1470?1497, 1501?1503) Svante Niilonpoika (1504?1512) Eerik Trolle (1512) Sten Sture nuorempi (1512?1520) Vaasat (1521?1654) Kustaa Vaasa (1521?1560) Eerik XIV (1560?1568) Juhana III (1568?1592) Sigismund (1592?1599) Kaarle IX (1599?1611) Kustaa II Aadolf (1611?1632) Kristiina (1632?1654) Pfalz-Saarbruckenit (1654?1720) Kaarle X Kustaa (1654?1660) Kaarle XI (1660?1697) Kaarle XII (1697?1718) Ulriika Eleonoora (1719?1720) Hessenit (1720?1751) Fredrik I (1720?1751) Holstein-Gottorpit (1751?1818) Aadolf Fredrik (1751?1771) Kustaa III (1771?1792) Kustaa IV Aadolf (1792?1809) Kaarle XIII (1809) Bernadottet (1818?) Kaarle XIV Juhana (1818?1844) Oskar I (1818?1844) Kaarle XV (1859?1872) Oskar II (1872?1907) Kustaa V (1907?1950) Kustaa VI Aadolf (1950?1973) Kaarle XVI Kustaa (1973?)

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Saksa Italia Yhdysvallat Ruotsi Alankomaat Puola Vatikaani Taiteenala KulturNav Henkilot Deutsche Biographie Kansallisbiografia Biografiskt Lexikon Uppslagsverket Finland Muut IdRef