Jouko Kiiskinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jouko Kiiskinen
Henkilotiedot
Syntynyt 21. marraskuuta 1918
Rantasalmi
Kuollut 30. joulukuuta 1985  (67 vuotta)
Espoo
Sotilashenkilo
Palvelusvuodet 1940?1955
Taistelut ja sodat talvisota , jatkosota
Sotilasarvo majuri
Kunniamerkit 2.lk Mannerheim-risti
SL komentajamerkki
VR 2.lk miekkojen kera
VR3 tammenlehvien kera [1]

Jouko Paavo Olli Kiiskinen ( 21. marraskuuta 1918 Rantasalmi ? 30. joulukuuta 1985 Espoo ) [2] oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 186. Kapteeni Kiiskinen nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 10. helmikuuta 1945 . Myohemmin han loi uran valtion virkamiehena.

Rantasalmen kunnankirjurin poika Jouko Kiiskinen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1936. [3] Talvisodassa Kiiskinen toimi Savonlinnan suojeluskuntapiirin esikunnassa toimistoupseerina seka joukkueenjohtajana Polkupyorapataljoona 6:ssa. [1] Jatkosodassa alkuvaiheessa Tyrjan taisteluiden jalkeen 8. elokuuta 1941 silloinen luutnantti Jouko Kiiskinen sai I/JR 7 :n kolmannen komppanian paallikkyyden, jota tehtavaa han hoitikin menestyksekkaasti haavoittumiseensa saakka. Luutnantti Kiiskisen saatua mainitun komppanian paallikkyyden (sen menetettya aiemmin muutaman tunnin kuluessa perati viisi komppanianpaallikkoa ja ollessa liki hajoamaisillaan) han kykeni nopeasti muodostamaan siita ensiluokkaisen taisteluyksikon, joka toimi useasti JR 7 :n ns. karkikomppaniana. Hyokkaysvaiheen aikana vuonna 1941 luutnantti J. Kiiskinen sai muun muassa purkautumassa olleen motin joukoille pitamallaan venajankielisella puheella yli 300 vastustajaa antautumaan.

Kannaksen suurhyokkayksen aikana vuonna 1944 kapteeni J. Kiiskisen komppania toimi lukuisia kertoja menestyksekkasti muun muassa vastahyokkayksissa ja puolustuksessa jopa tilanteissa, joissa puna-armeijan panssarivaunujen oli onnistunut kiertaa komppanian selustaan.

Perusteluissaan ritarinimitykselle 2. divisioonan komentaja A.E. Martola mainitseen mm., etta kapteeni Kiiskinen haavoituttuaan molempiin jalkoihin ilmoitti tapahtumasta rauhallisesti esimiehelleen, mutta jatkoi komppaniansa johtamista, kunnes taistelun kriittinen vaihe oli sivuutettu ja han pystyi poistumaan tarvitsemaansa hoitoon.

Kiiskinen palveli sodan jalkeen toimistoupseerina Kotkan ja Helsingin sotilaspiirien esikunnissa ja viimeksi paaesikunnassa , vuodet 1950?1955. Myohemmin han siirtyi siviiliuralle valtion virkamieheksi. Vuosina 1955?1963 Kiiskinen toimi virastotarkastajana Valtiovarainministeriossa , 1963?1965 jarjestelyelimen paallikkona Kulkulaitosministeriossa ja Autorekisterikeskuksen johtajana 1966?1981. [3]

  1. a b Kadettiupseerit 1920?1985 , s. 320. Kadettikunta r.y., 1985. ISBN 951-99690-4-7 .
  2. Mannerheim-ristin ritarien saatio: KIISKINEN Jouko Paavo Olli mannerheim-ristinritarit.fi . Viitattu 10.3.2017.
  3. a b Paajohtajakunta , paajohtajamatrikkeli, s. 313. SKS, Helsinki 2005.