Joseph Radetzky vuonna 1856.
Johann Joseph Wenzel Anton Franz Karl, kreivi Radetzky von Radetz
(
2. marraskuuta
1766
T?ebnice
,
Boomi
?
5. tammikuuta
1858
Milano
,
Italia
)
[1]
oli t?ekkilaissyntyinen kreivi ja
Itavallan
armeijan
sotamarsalkka
, joka kukisti
italialaisten
yritykset irtautua Itavallasta vuosina 1848?1849. Radetzky loi kaikkiaan yli 70 vuotta kestaneen uran Itavallan armeijassa.
Johann Strauss vanhempi
savelsi hanen kunniakseen tunnetun
Radetzky-marssin
.
Radetzky liittyi Itavallan armeijaan vuonna 1784. Han palveli
Itavallan?Turkin sodassa
1787?1792,
Ranskan vallankumoussotien
alkuvuosina
Hollannissa
seka 1796?1797 Italiassa
Napoleonin
vastaisella sotaretkella. Vuonna 1805 han yleni kenraalimajuriksi ja toimi komentajana Italiassa. Radetzky oli yksi liittoutuneiden lahjakkaimpia ja tehokkaimpia komentajia
Napoleonin sotien
aikana. Han osallistui vuonna 1809
Wagramin taisteluun
sotamarsalkkaluutnanttina
ja samana vuonna hanesta tuli Itavallan armeijan paaesikunnan paallikko. Han pyrki uudenaikaistamaan maan asevoimia, mutta rahoituksen puute muodostui ongelmaksi.
[1]
Vuonna 1813 Radetzky toimi
Karl Philipp zu Schwarzenbergin
esikuntapaallikkona ja vaikutti
kuudennen liittokunnan
paatoksentekoon, varsinkin
Leipzigin taistelun
suunnitteluun. Han osallistui
Pariisin valtaukseen
maaliskuussa 1814 ja myos Napoleonin kukistumista seuranneeseen
Wienin kongressiin
. Taman jalkeen Radetzky palasi paaesikunnan paallikoksi, mutta epaonnistuttuaan toistamiseen yrityksessaan uudistaa maan armeijaa han jatti tehtavansa.
[1]
Vuodesta 1829 alkaen Radetzky oli puolittain elakkeella ja toimi Olmutzin (nyk.
Olomouc
T?ekissa) linnakkeen komentajana. Hanet kuitenkin kutsuttiin kaksi vuotta myohemmin takaisin aktiivipalvelukseen Italian joukkojen ylipaallikoksi. Radetzky ylennettiin vuonna 1836 sotamarsalkaksi ja han jai uudelleen elakkeelle. Hanet kuitenkin kutsuttiin jalleen palvelukseen
vallankumousvuonna 1848
. Radetzky murskasi separatistisen kumouksen Itavallalle kuuluneessa Pohjois-Italiassa lyomalla italialaiset
Custozan
(1848) ja
Novaran
(1849) taisteluissa. Vuosina 1848?1857 han toimi Itavallalle kuuluneen
Lombardia-Venetsian kuningaskunnan
kuvernoorina ja ylipaallikkona, halliten rautaisella otteella.
[1]
Han oli samalla myos
varakuningas
.
Radetzky oli suosittu sotilaidensa keskuudessa ja hanet tunnettiin lempinimella Vater Radetkzy (”Isa Radetzky”).
[1]
Hanelle pystytettiin vuonna 1858 muistomerkki
Prahan
Malostranske nam?sti -aukiolle ja vuonna 1892 ratsastajapatsas
Wienin
Ringstraßelle
. Prahan patsas poistettiin paikaltaan vuonna 1919.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
