Johan (Johann) Georg Geitel
(myos
Hans Jurgen Geitell
,
Geittel
ja
Geittell
;
1683
Braunschweig
,
Saksa
?
21. huhtikuuta
1771
Turku
) oli saksalaissyntyinen, Suomeen
Tukholman
kautta noin vuonna 1750 muuttanut taidemaalari.
[1]
Han maalasi kirkkomaalauksia ja muotokuvia.
Geitelin tiedetaan muuttaneen nuorena Ruotsiin, jossa hanen veljensa Henrik Levin Geitel toimi rykmentinvalskarina. Geitelin toiminnasta Ruotsissa ei tiedeta mitaan. Suomeen han siirtyi ilmeisesti vuonna 1751.
[1]
Kun Geitel asettui Turkuun, paikalliset taiteilijat
Claes Lang
ja
Jonas Bergman
tekivat tasta valituksen pelatessaan omien tyotilaisuuksiensa heikkenemista. Geitel sanoi tulleensa tapaamaan veljeaan ja tekevansa elannokseen historiallisia kirkkomaalauksia. Maistraatti myonsi luvan tahan vaativampaan tyohon, mutta tavallisiin maalarintoihin han ei saanut lupaa.
[3]
Geitel oli
Margareta Capsian
jalkeen Turun kaytetyin
konterfeijari
eli kiertava muotokuvamaalari. Han toimi myos
Turun akatemiassa
piirustusmestarina 1758?1763. Geitelin maalaamia muotokuvia on onnistuttu jaljittamaan noin 40. Joukossa ovat lapsimuotokuva Erik Gustaf Geitelista (1760), rovasti
Erik Ednerin
ja hanen vaimonsa muotokuvat (1760) seka muotokuvat piispa
Johan Browalliuksesta
(1752) ja turkulaisesta kultaseppamestarista
Jonas Lexellista
(1764).
[1]
Vuosina 1755?1759 Geitel vaikutti kirkkomaalarina Lounais-Suomessa.
[1]
Hanen maalaamiaan alttaritauluja on
Paimion
(1755),
Nousiaisten
(1756),
Lempaalan
(1759) ja
Laitilan kirkossa
. Maalauksia on myos
Lempaalan
Hakkarin kartanossa ja Turun piispantalossa 1760.
Geitelin teoksia on nykyaan muun muassa
Ateneumin
ja
Tampereen taidemuseossa
.
- Gardberg, C. J.: ”Geitell, Johan Georg (1683?1771)”,
Suomen kansallisbiografia, osa 3
, s. 199?200. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004.
ISBN 951-746-444-4
.
Teoksen verkkoversio
.
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
|