Jin-dynastia ( d?urt?eniksi : Anchu, kiinaksi 金 [j?n]) hallitsi osia Pohjois-Kiinasta 1115?1234. Sen perusti d?urt?enihin kuulunut keisari Taizu . D?urt?enit ovat mant?ujen esi-isia. Mongolit havittivat dynastian T?ingis-kaanin kolmannen pojan Ogodei-kaanin johdolla.

Samoihin aikoihin Jin-dynastian kanssa oli paaosin nykyisen Kiinan alueella myos valtio nimelta Xixia (Lantinen Xia, erotuksena Xia-dynastiasta ), jossa valtaa pitivat tangutit 1032?1227. Tata valtiota ei yleensa luetella Kiinan dynastioiden mukana. Myos Xixia jai aikanaan mongolien valloittamaksi.

D?urt?enit asuivat Pohjois-Kiinassa ja olivat Liao-dynastian alaisuudessa. Liao-dynastian olivat perustaneet mongolikielta puhuneet kitaanit . ^[1] D?urt?enit erosivat selvasti kitaaneista, jotka olivat paimentolaisia. D?urt?enit elivat puolestaan Mant?urian metsaalueella. Heidan yhteiskunnan suurin yksikko oli klaani, jota johti mies. Perusyksikko oli puolestaan kyla, jonka jasenet viljelivat ja sotivat yhdessa. ^[2]

D?urt?enit kuitenkin alkoivat olla tyytymattomia asemaansa. Kun Liao-dynastian viimeinen keisari vieraili vuonna 1112 Agudan luona ja maarasi heimopaallikot tanssimaan hanelle, Aguda kieltaytyi. ^[1] Aguda kaynnisti seuraavana vuonna kapinan Liao-dynastiaa vastaan. Han sai vuonna 1115 valloitettua Mant?urian ja julistautui sen jalkeen Jin-dynastian keisariksi. Song-dynastia tunnusti nopeasti Jin-dynastian, silla dynastian hallitsijat halusivat liittoutui valloittaakseen Pekingin alueen takaisin itselleen. ^[2]

Kiinalaiset ja d?urt?enit hyokkasivat vuonna 1120 yhdessa Liaon paakaupunkia Shangjingia kohtaan. D?urt?enit valtasivat sen seuraavana vuonna, ja lopullisesti Liao-dynastia kaatui vuonna 1125. Jin- ja Song-dynastioiden liitto kaatui sen jalkeen, ja he ajautuivat sotaan. ^[2] Jin valtasi vuonna 1126 Song-paakaupunki Kaifengin , minka seurauksena Song-hallitsijat pakenivat kaakkoon ja perustivat myohemmin etelaisen Song-dynastian . ^[3]

Jin-keisarit omaksuivat nopeasti kiinalaisen hallintojarjestelman ja palkkasivat hallitukseensa kiinalaisia viranomaisia. Viralliset dokumentit kaannettiin kiinasta d?urt?eniksi, jolle kehitettiin myos oma kirjoitusjarjestelma. ^[3] Jin-dynastian ensimmainen paakaupunki oli vuoteen 1152 asti Huining . Sen jalkeen se siirrettiin Yanjingiin (Peking). D?urt?enit pyrkivat sailyttamaan oman kulttuurinsa, ja esimerkiksi armeijalta kiellettiin kiinalaiset vaatteet ja tavat. ^[4]

Keltainenjoki muutti vuonna 1194 kurssiansa dramaattisesti ja tulvi seuraavan 30 vuoden ajan kohtalokkaasti. Monet viljelijat eivat pystyntty maksamaan hallitsijoille veroja. Samaan aikaan Jin-dynastiassa alkoi pulaa pronssikolikoista, mika johti lopulta taloudelliseen epavakauteen. Song-dynastia alkoi uhata Jinia etelasta, mutta suurempi uhka tuli pohjoisesta mongolien taholta. Mongolit valtasivat vuonna 1215 Beijingin. D?urt?enit vetaytyivat Kaifengiin. Lopullisesti Jin-dynastia kukistui vuonna 1234, mutta viimeiset noin 20 vuotta dynastia oli vain alueellinen valta. ^[5]

• Kiinan dynastiat
• edellinen kausi: Pohjoiset ja etelaiset dynastiat
• samanaikaiset kaudet: Song-dynastia ja pienelta osin myos Liao-dynastia ; Xixia
• seuraava kausi: Yuan-dynastia

• Hansen, Valerie: ”The Kitan-Liao and Jurchen-Jin”. Teoksessa: Routledge Handbook of Imperial Chinese History . Victor Cunrui Xiong & Kenneth J. Hammond (toim.). London and New York: Routledge, 2019. ISBN 978-1-138-84728-6 . Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.7.2021). (englanniksi)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jin-dynastia (1115?1234) .