Tama artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Tarkennus: Artikkeli keskittyy liiaksi jarjeston johtohenkiloihin.

Osa artikkelisarjaa
Jehovan todistajat
Historia Raamatuntutkijat Eriytyneet liikkeet
Jarjesto Betel Hallintoelin Kokoukset Vanhimmisto Vartiotorni-seura
Oppi Eskatologia Julistaminen ovelta ovelle Raamatuntulkinta Verioppi Uuden maailman kaannos Oppimuutokset
Julkaisut Heratkaa! Vartiotorni ? Jehovan valtakunnan julistaja Kristityn elama ja palvelus ? Tyokirja
Kulttuuri Valtakunnan laulut Valtakunnansali
Henkilot Charles Taze Russell Joseph Franklin Rutherford Nathan Homer Knorr Frederick William Franz Milton George Henschel Don A. Adams Raymond Franz Suomi Kaarlo Harteva
Muuta aiheesta Kritiikki Jehovan todistajat Suomessa
n k m

Jehovan todistajat ovat 1800-luvun lopussa perustettu restorationistinen uskonto , johon kuuluu sanoman ^selvenna julkinen levittaminen. Tassa artikkelissa kasitellaan Jehovan todistajien historiaa ja sen johtajia aikajarjestyksessa. Jehovan todistajien historia voidaan jakaa kolmeen paaosaan: C.T.Russellin aikaiseen alkuosaan seka J. F. Rutherfordin aikaisiin suurempiin muutoksiin ja nykyaikaan. J. F. Rutherfordin aikana Jehovan todistajat omaksuivat nykyisen nimensa, joten useat pitavat ^lahde? hanta Jehovan todistajien perustajana. Charles Taze Russell kuitenkin perusti Vartiotorniseuran joka on Jehovan todistajien laillinen yhdistys Yhdysvalloissa .

Paaartikkeli: Charles Taze Russell

Russell syntyi vuonna 1852 perheeseen, joka kuului presbyteeriseen kirkkoon . Han oli menettaa uskonsa, kunnes vuonna 1870 han tapasi joitakin Adventistikirkon jasenia.

1870-luvun alkupuolella Alleghenyssa Pennsylvanian osavaltiossa Yhdysvalloissa nykyisen Pittsburghin alueella alkoi toimia suhteellisen vaatimaton Charles Taze Russellin vetama raamatuntutkisteluryhma. Vuonna 1876 C. T. Russel tapasi Nelson H. Barbourin ja omaksui hanen kasityksensa raamatun aikalaskelmista. Russell tuki taloudellisesti Barbourin julkaisemaa ”Herald of the morning”-lehtea. Samana vuonna han myos lahetti kirjoituksen ”Pakanain ajat ? milloin ne paattyvat?” Bible Examiner -lehteen, jota julkaistiin Brooklynissa New Yorkissa . Sen lokakuun numerossa sivulla 27 sanottiin: ”Seitseman aikaa paattyvat vuonna 1914”. ”Pakanain ajat” on se aikakausi, jota eraassa raamatunkaannoksessa sanotaan ”kansakuntien maaraajoiksi” (Luukas 21:24).

Heinakuussa 1879 C. T. Russelin vetama raamatuntutkisteluryhma julkaisi ensimmaisen numeron lehtea Zion’s Watch Tower and Herald of Christ’s Presence (Siionin Vartiotorni ja Kristuksen lasnaolon airut). (Nykyaan Vartiotornin levikki on 26 439 000 kappaletta 151 kielella.) Vuoteen 1880 mennessa tuon pienen ryhman rinnalle oli syntynyt lukuisia seurakuntia laheisiin osavaltioihin. Vuonna 1881 perustettiin Siionin Vartiotornin traktaattiseura, ja vuonna 1884 se rekisteroitiin ja C. T. Russellista tuli sen puheenjohtaja eli presidentti. Seuran nimi muutettiin myohemmin Vartiotornin raamattu- ja traktaattiseuraksi. Vuoteen 1909 mennessa tyosta oli tullut kansainvalista, ja Seuran paatoimisto muutettiin nykyiselle paikalleen New Yorkiin . Russelilaisia kutsuttiin myos kansainvalisiksi raamatuntutkijoiksi . Suomessa tyo alkoi 1910.

Vuonna 1914 Vartiotorniseura alkoi jarjestaa kuvaesitysta jonka nimi oli ”The Photo-Drama of Creation” (suom. Kuvaesitys Luominen). Se kertoi luomiskertomusta ja yhdisti kuvaa ja aanta. Vuonna 1914 esitysta kavi katsomassa yli 9 miljoonaa ihmista.

C. T. Russell kuoli saarnamatkalla 31. lokakuuta 1916 Texasissa.

Katso myos Jehovan todistajien toimintaa Suomessa

Paaartikkeli: Joseph Franklin Rutherford

Charles Taze Russelin seuraajaksi tuli seuraavana vuonna Joseph F. Rutherford. Joseph Franklin Rutherford syntyi Missourissa, Yhdysvalloissa 8.11.1869. Han kasvoi uskonnollisessa baptistiperheessa. Nuorena Rutherford opiskeli yliopistossa oikeustiedetta. Hanen vahavarainen perheensa ei kyennyt maksamaan opiskeluja joten han hankki tuloja myymalla tietosanakirjoja ovelta ovelle. Valmistuttuaan Rutherford toimi kaksi vuotta tuomari E.L. Edwardsin oppipoikana ja myohemmin hanesta tuli tuomioistuimen pikakirjoittaja. Vuonna 1892 han sai luvan harjoittaa asianajotoimia Missourissa ja han toimikin muutamia kertoja erikoistuomarina. Tasta han sai lempinimensa ”Tuomari Rutherford”, jona hanet tunnettiin myohemmin.

Vuonna 1884 Rutherford sai kasiinsa muutamia Russellin kirjoja ja vakuuttui hanen sanomastaan. Hanet kastettiin Raamatuntutkijaksi vuonna 1906 ja hanesta tuli myohemmin Vartiotorniseuran laillinen neuvonantaja.

Russellin kuoltua Vartiotorniseura ajautui sisaisiin valtakamppailuihin. Julkaisutoimintaa alkoi hoitaa viisihenkinen toimituskomitea ja kolmehenkinen toimeenpaneva komitea, joissa molemmissa Rutherford toimi. Rutherford valittiin presidentiksi 6.1.1917. Useita muutoksia alkoi tapahtua. Vartiotornin sisarlehti Kultainen Aika alkoi ilmestya. (Nykyinen Heratkaa! -lehti, jonka levikki on noin 22 842 000 kappaletta 85 kielella). Ovelta ovelle -todistamiseen kiinnitettiin suurempaa huomiota. Tama osoittautui tehokkaaksi tavaksi levittaa sanomaa ^{kenen mukaan?} , mutta toisaalta jotkut pitivat sita arvolleen sopimattomana ja jaivat pois toiminnasta. Kesalla 1917 liikkeen johto jakaantui monien seurakuntien tavoin ja osa jasenista kaantyi Rutherfordin linjaa vastaan.

Vahitellen Rutherford haali itselleen lisaa valtaa Vartiotorniseurassa ja han hajotti toimituskomitean vuonna 1925 koska se oli asettunut vastustamaan hanen ”Kansan synty” -nimista kirjoitustaan. Vuonna 1927 Rutherford teki jyrkan pesaeron Russellin kasityksesta siita, etta han olisi ollut viimeinen Jumalan sanansaattaja. Han kumosi useita Russellin nakemyksia omilla opetuksillaan, ja samalla siihen asti itsenaisesti toimineet seurakunnat siirrettiin Vartiotorniseuran keskusjohdon alle. Tama tarkoitti sita, etta Rutherfordilla oli valta Vartiotorniseuran presidenttina maarata kaikkia seurakuntia.

Rutherford aloitti kampanjan opetuksesta, etta jarjesto muodosti teokratian, jota Jehova itse johtaa. Han myos piti tiukan linjan siita, etta kaikki alistuivat hanen opetuksiensa alle. Ne jotka eivat suostuneet, ”vastustivat Herran jarjestelyja” ja joutuivat erotetuksi.

Vuonna 1931 osa raamatuntutkijoista erottautui Russelilaisista ja nama Raamatuntutkijat omaksuivat nimekseen Jehovan todistajat (Jesaja 43:10?12). Nimenmuutoksen myota Rutherford teki viimeisen siirron pois Russelilaisuudesta. Taman jalkeen Jehovan todistajat ovat olleet itsenainen kaannytystyota painottava liike. Jotkut Russelin oppien kannattajat, jotka kutsuvat itseaan raamatuntutkijoiksi kokoontuvat yha Yhdysvalloissa , mutta heidan toimintansa on pienimuotoista. ^lahde?

Rutherford korosti jatkuvasti enemman saarnaamistyota ja alkoi opettaa, etta jokaisen vihkiytyneen velvollisuus on toimia osana julistustyota. Han organisoi tehokkaasti ^{kenen mukaan?} saarnaamistyon ja tuntien raportoimista alettiin vaatia 1920-luvun alkupuolella. Rutherfordin aikakautena ajatus teokratiasta, ”Jumalan alaisuudessa toimivasta jarjestosta”, tuli tarkeaksi osaksi Jehovan todistajien opetuksia. Tyon innokkuutta lisasivat jatkuvat muistutukset siita, etta Harmagedon oli aivan nakopiirissa.

”Tuomari” Rutherford loi perustan kasvulle, joka seuraavina vuosina tapahtui. ^lahde?

J. F. Rutherford kuoli 8.1.1942 ^[1]

Paaartikkeli: Nathan Homer Knorr

J. F. Rutherfordin seuraajaksi Vartiotorniseuran presidentiksi nimitettiin Nathan Homer Knorr . Knorr syntyi 23.4.1905 ja han tuli jarjeston pariin 16-vuotiaana. Hanet kastettiin 18-vuotiaana Little Lehig-joessa Ita-Pennsylvaniassa 4.7.1923. ^[1] Saman vuoden syyskuussa han siirtyi toihin paakeskukseen ja hanesta tuli Vartiotorniseuran varapresidentti vuonna 1940.

Knorr oli erittain lujatahtoinen mies ^{kenen mukaan?} , han painotti jarjeston merkitysta seka saarnaamistoimintaa. Han muodosti yhdessa Frederick William Franzin ja Hayden Cooper Covingtonin kanssa tiiviin sisapiirin Vartiotorniseuran johtoryhmassa. Kolmikko tunnettiin antaumuksestaan Rutherfordin linjalle saarnaamistyosta seka antaumuksesta Vartiotorniseuralle ”Jumalallisena jarjestona”. Knorr oli synnynnainen organisaattori ^{kenen mukaan?} . Han otti tavoitteekseen laajentaa Jehovan todistajien saarnaamistyota niin paljon kuin vain kykenisi. Hanelta kuitenkin puuttui henkilokohtaista karismaa, joka hanen edeltajillaan oli ollut enemman. Hanen kirjoitustaitonsa eivat olleet Rutherfordin tasolla, mutta han sai kuitenkin jarjeston tuen puolelleen.

Vuonna 1942 Knorr teki linjauksen, joka on yha nykyaankin kaytossa. Kaikki Vartiotorniseuran julkaisut julkaistaan ilman tekijoiden nimia, ja samalla seuran kirjeenvaihto muuttui persoonattomaksi. Aiemmin kirjeissa olleet lamminhenkiset, henkilokohtaiset kirjeet ja allekirjoitukset poistettiin ja tilalle tuli Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran leima. Vuonna 1943 perustettiin Vartiotornin raamattukoulu Gilead, joka valmentaa lahetystyontekijoita (sijaitsee Pattersonissa New Yorkissa).

Knorrin aikana VT-seuran varapresidenttina toimi Frederick William Franz, joka vastasi lahes kaikista opillisista linjauksista. Han oli vastuussa Jehovan todistajien raamatun (Uuden Maailman Kaannos) kaantamisesta. Knorrin aikana Jehovan todistajien maara kasvoi 115 000:sta noin kahteen miljoonaan. Knorrin aikana maapallo jaettiin vyohykkeisiin ja joka vyohykkeelle perustettiin useita kansallisia haaratoimistoja. Veljia koulutettiin ns. vyohykevalvojiksi, jotka avustivat presidenttia kasvavan seuran hallitsemisessa. Knorrin organisointikyvysta jotain kertoo se, etta vuosina 1946?1971 Jehovan todistajien maara kasvoi lahes 800 %. ^[2]

1960- ja 1970-luvun alussa monet Jehovan todistajat uskoivat maailmanlopun tulevan 1975 ja uskoa lisasi entisestaan jatkuva kannustus panostamaan saarnaamistyohon maallisen uran sijaan. Jehovan todistajat julkaisivat lehdissaan artikkeleja joissa kasiteltiin mita vuosi 1975 toisi tullessaan. Esimerkiksi Vartiotorni-lehden 8.12.1968 ( Arkistoitu ? Internet Archive). Kun odotus ei toteutunutkaan, vuosina 1975?1980 noin 20 % jasenista jatti jarjeston tai heista tuli ”toimettomia”.

Vuoden 1976 kesalla 71-vuotiaan Nathan Homer Knorrin terveys alkoi heikentya nopeasti ja hanella havaittiin vakava aivokasvain jota ei voitu leikata. Han kuoli 8.6.1977.

Vuonna 1976 Brooklynissa sijaitsevassa maailmankeskuksessa toimivaa hallintoelinta laajennettiin; hallinnolliset tehtavat jaettiin ja maarattiin hallintoelimen jasenista muodostuneille komiteoille. Kaikilla hallintoelimen jasenilla on kymmenien vuosien kokemus Jehovan todistajien sananpalveluksessa. Nykyaan seuralla ei ole nakyvaa yhta johtajaa, kuten aikaisemmin. Nathan Homer Knorr:in kuoleman jalkeen seuran presidentteina ovat toimineet Frederick William Franz ja Milton George Henschel , joka oli seuran viimeinen vahva presidentti.

Paaartikkeli: Frederick William Franz

Frederick William Franz valittiin seuran presidentiksi kaksi viikkoa Knorrin kuoleman jalkeen. Han oli silloin 83-vuotias. Franz syntyi Covingtonissa, Kentuckyn osavaltiossa, Yhdysvalloissa 12.9.1893. Nuorena han halusi tulla presbyteerisen kirkon saarnaajaksi, joten han lahti opiskelemaan Cincinnatin yliopistoon. Hanen veljensa Albert lahetti hanelle Russelin kirjoituksia. Kun han oli tutkinut kirjoitukset, han paatti katkaista yhteytensa presbyteeriseen kirkkoon ja liittyi Russelin Raamatuntutkijat-liikkeeseen. Hanet kastettiin vuonna 1913 ja seuraavana vuonna han paatti lopettaa opiskelut yliopistossa ja lahti kokoaikaiseksi saarnaajaksi saarnaamaan vuonna 1914 haamottavaa maailmanloppua. Han liittyi Brooklynin paatoimiston henkilokuntaan vuonna 1920 ja hanesta tuli Rutherfordin kuoleman jalkeen jarjeston teologinen johtohahmo. Han vastasi jo Knorrin aikana useista teologisista linjauksista, esimerkiksi vuoden 1975 aikaennustukset olivat hanen kirjoittamiaan. ^[3] Vuonna 1971 Vartiotorniseura paatti hallintoelimen perustamisesta, jonka tarkoituksena oli tasapainottaa valtaa useammalle henkilolle. Ennen tata seuran presidentilla oli hieman samanlainen valta kuin Paavilla nykyaan. Hallintoelimen rooli oli kuitenkin vuosien ajan erittain pieni. Se toimi kulissina, ja todelliset paatokset tulivat presidentilta. ^lahde? Franz oli kuolemaansa saakka presidentin vallan vahentamista vastaan. 1970-luvun lopussa hallintoelimen merkitys kasvoi, mutta se ei kuitenkaan horjuttanut Franzin asemaa jarjeston johtajana. Hanella ei kuitenkaan ollutsamanlaista valtaa kuin seuran aiemmilla presidenteilla. Jarjesto joutui sisaisiin kriiseihin 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, koska odotukset vuoden 1975 suhteen eivat toteutuneet. Jarjeston paamajassa muodostui itsenaisia Raamatuntutkimisryhmia jotka tutkivat kirjoituksia ilman Vartiotorniseuran julkaisuja. He alkoivat myos epailla Vartiotorniseuran opetuksia ja tama johti siihen, etta seuran johto aloitti ”suuren puhdistuksen” vuonna 1980. Kaikki, jotka eivat pitaneet Vartiotorniseuran opetuksia totuutena erotettiin, ja heidan joukossaan oli Franzin veljenpoika Raymond Franz . Useat Jehovan todistajat eivat hyvaksyneet Vartiotorniseuran johtoryhman tapaa kasitella toisinajattelijoita ja he erosivat jarjestosta. Tama johti jasenien maaran vahentymiseen mutta vuosien kuluessa tilanne vakiintui jalleen. Frederick William Franz kuoli 99 vuoden iassa 22.12.1992.

1970-luvulla Vartiotorni-seuran hallintatavassa ja opetuksissa tapahtuneista muutoksista on omasta nakokulmastaan kirjoittanut Raymond Franz , joka palveli hallintoelimen jasenena vuosina 1971?1980. Aikaisemmin han oli tyoskennellyt haaratoimiston valvojana useissa Vali-Amerikan maissa. Franz pakotettiin eroamaan hallintoelimesta vuonna 1980 ja erotettiin Jehovan todistajista seuraavana vuonna. Raymond Franz on kirjoittanut hallintoelimen kokemustensa seka henkilokohtaisen uskonsa pohjalta kaksi kirjaa, Crisis Of Conscience ja In Search of Christian Freedom , joista ensimmainen on lukuisille kielille kaannettyna kenties tunnetuin entisen Jehovan todistajan kirjoittama Vartiotorni-seuraa kasitteleva teos.

Paaartikkeli: Milton G. Henschel

30.12.1992 Vartiotorniseuran viidenneksi presidentiksi valittiin Milton G. Henschel. Han oli kolmannen sukupolven Jehovan todistaja. Milton G. Henschel syntyi Pomonassa, New Jerseyssa, 9.8.1920. Han meni kasteelle vuonna 1934 ja muutti silloin isansa kanssa New Yorkiin. Nuorena han toimi useissa arvostetuissa tehtavissa jarjeston paamajassa, kuten esimerkiksi Knorrin henkilokohtaisena sihteerina. Henschel oli konservatiivinen ja lojaali jarjeston mies. Kuitenkin hanen aikanaan toteutettiin kaksi suurta historiallista oppimuutosta. Vuoden 1914 sukupolviopetus kumottiin ja organisaatio jarjesteltiin uudelleen. Han erosi Vartiotorniseuran presidentin tehtavista vuonna 2000. Myos hallintoelin jatti eroanomuksensa vuonna 2000 ja se eriytettiin jarjeston juridisesta johdosta ja hallintoelimesta tuli puhtaasti hengellisia asioita kasitteleva elin. Lailliseksi hallinnollista vastuuta pitavaksi johtajaksi valittiin Don A. Adams. Tama tarkoittaa sita, etta Vartiotorniseuran vahvojen johtajien sarja on saatettu paatokseen ja jarjeston virallinen johto eriytetty hengellisesta johdosta. Seuran johtoryhmasta ei siis enaa voida pitaa liikkeen uskonnollisena ohjaajana ja johtajana. Milton G. Henschel kuoli 82 vuoden iassa maaliskuussa 2003.

Nykyaan Vartiotorniseuran presidenttina toimii Don A. Adams . Jehovan todistajien jarjeston toiminta mukautuu jatkuvasti, ja vuodesta 1976 eteenpain hallintoelimen tehtavat ovat muuttuneet. Hallintoelin ei enaa vastaa taloudellisista asioista yhta vahvasti kuin aikaisemmin.

Viimeisin suuri muutos jarjestossa on vuonna 1995 kumottu sukupolvi-opetus, jonka mukaan maailmanloppu tulisi ennen kuin viimeiset ennen vuotta 1914 syntyneet kuolisivat. Nykyaan Jehovan todistajat uskovat, etta maailmanloppu on lahella mutta he eivat aseta sille aikarajaa. Tama saattaa paatokseen Jehovan todistajien maailmanlopun vuoden odottamisen kauden. Jehovan todistajien historian alkuvuosilta lahtien he ovat odottaneet merkkivuosia ja vuosista luopuminen on siten jarjestolle merkittava muutos. Vuoden 1995 jalkeen Jehovan todistajien kasvu teollisuusmaissa on hidastunut merkittavasti.

^[4]

• Pasi Turunen ? Vartiotorni valtakunta uudessa valossa (2. painos 2005) Julkaissut: Kuva ja Sana ( ISBN 951-585-135-1 ) (3. painos 2017 ISBN 978-951-585-328-8 )

• Jumalan valtakunta hallitsee!

Julkaisut ovat Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran (Watch Tower Bible and Tract Society) julkaisemia ellei toisin mainita.

n k m Kristinuskon historia Kristinuskon aikajana Alku ja apostolinen aika Jeesus Kaste Ristiinnaulitseminen Ylosnousemus Kastekasky Pyha Henki Apostolit Alkuseurakunta Paavali Jerusalemin kokous Erkaantuminen Uusi testamentti Evankeliumit Apostolien teot Paavalin kirjeet Katoliset kirjeet Ilmestyskirja Varhaiskristillisyys Moninaisuus Adoptianismi Areiolaisuus Doketismi Donatolaisuus Gnostilaisuus Markionismi Montanolaisuus Kaanon Vainot Kirkkoisat Apostoliset isat Pyha Klemens I Polykarpos Ignatios Irenaeus Justinos Marttyyri Tertullianus Origenes Valtionuskonnoksi Konstantinus Suuri Munkkilaisuus Nikea I Nikean uskontunnustus Athanasios Suuri Hieronymus Augustinus Konstantinopoli I Efesos I Khalkedon Kaanon Itainen kristinusko Khrysostomos Nestoriolaisuus Ikonit Suuri skisma Konstantinopolin piiritys Katolisuus Paavius 4. Lateraanikonsiili Leo X Vastauskonpuhdistus Trento Jesuiitat Francisco Xavier Thomas More Sodat Guadalupen neitsyt Jansenismi Avilan Teresa Vatikaani I Vatikaani II Keskiaika Gregorius I Investituurariita Anselm Abelard Bernhard Bogomiilit Kataarit Ristiretket Valdolaiset Inkvisitio Skolastiikka Mystiikka Pyha Dominicus Franciscus Bonaventura Tuomas Akvinolainen John Wycliffe Avignonin vankeus Lantinen skisma Boomilainen reformi Jan Hus Uskonpuhdistus ja protestantismi Erasmus Arminiolaisuus Sodat Luterilaisuus Martti Luther 95 teesia Wormsin valtiopaivat Raamattu Philipp Melanchthon Tunnustuskirjat Puhdasoppisuus Kalvinismi Ulrich Zwingli Jean Calvin Hugenotit John Knox Anglikanismi Uskonpuhdistus Henrik VIII Thomas Cranmer Puritanismi Englannin sisallissota Book of Common Prayer Kuningas Jaakon Raamattu Anabaptismi Thomas Muntzer Menno Simons John Smyth Ennen valistusta Heratys Lahetystyo Baptismi Ensimmainen suuri heratys Metodismi Pietismi Uusluterilaisuus Moderni aika Toinen suuri heratys Jehovan todistajat Mormonismi Adventismi Lestadiolaisuus Herannaisyys Kristillinen eksistentialismi Kolmas suuri heratys Gospel Pasifismi Ekumenia Viisi periaatetta Jeesus-liike Helluntaiheratys Karismaattisuus Vapautuksen teologia Neljas suuri heratys Evankelikalismi ja paalinja Kristillinen oikeisto ja uskonnollinen vasemmisto