Jeesuksen syntymakirkko

Jeesuksen syntymakirkon sisaankaynti (2005)

Jeesuksen syntymakirkko ( Kanisat al-Mahd ) on yksi vanhimmista toimivista kristillisista kirkoista Betlehemissa Transjordanialle kuuluneella lansirannalla . Kirkko on rakennettu paikalle, jossa Jeesuksen uskotaan syntyneen ^[1]. Unesco lisasi kirkon maailmanperintokohteiden listalleen kesakuussa 2012. Esityksen kirkon lisaamisesta luetteloon teki palestiinalaishallinto. ^[1]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Keisari Konstantinus kaynnisti kirkon rakentamisen vuonna 326. Adoniksen lehdon puut kaadettiin, ja luolan paalta louhittiin kivea. Myohemman Hieronymuksen haudan vieresta johti kaytava luolaan. Kallioon tehtiin reika, jotta kirkon lattialta saattoi nahda luolaan. Reian muodostaman aukon ymparilla oli kahdensankulmainen rakennelma lattiamosaiikkeineen. Nelja pylvasryhmaa jakoivat basilikan viiteen laivaan. Sisaankaynti jarjestyi kolmen oven kautta lansisuunnasta kylan paakadulta.

Vuonna 384 Betlehemiin tuli Eusebius Sophronius Hieronymus ja vuonna 386 jalosukuinen roomalainen Paula tyttarensa Eustochiumin kanssa. Paula perusti naisluostarin asettuen itsekin sinne. Alueelle perustettiin myos miesluostari, johon Hieronymus asettui itse asumaan tehden Raamatun Vulgata -kaannoksen.

Vuonna 529 Nablusin samarialaiset ryhtyivat kapinaan, jossa Jerusalem karsi tuhoja. Myos Betlehemin uskotaan vaurioituneen. Vanhimman kirkon jaannoksista loytyi vuonna 1934 lattian alta kerros tuhkaa, palanutta puuta ja murskautuneita kattotiilia.

Keisari Justinianuksen hallitusaikana 527?565 vanha kirkko havitettiin ja uusi rakennettiin tilalle. Kahdeksankulmaisen kuorin tilalle tuli nykyinen kuori seka poikkilaiva. Laivan lansiseinaa siirrettiin edemmas lanteen pain, jolloin kirkon pinta-ala laajeni. Nelja kolonnadia rakennettiin uudelleen. Lanteen lisattiin eteinen, minka vuoksi atrium voitiin siirtaa edemmas lanteen. Aikaisemman kirkon mosaiikkilattiat peittyivat runsaan puolen metrin paksuiseen tuhkaan ja pudonneen katon palasiin, joiden paalle laitettiin marmorilattia . Kirkon lattialla ollut reika peitettiin, mutta siihen tehtiin kaksi uutta sisaankayntia. Myos luolaa parannettiin verhoamalla sen seinat ja katto marmorilevyin. Eteisen ylla oleva ulkoseina peitettiin Jeesuksen syntymaa esittavalla mosaiikilla.

Persialaiset valtasivat Syyrian ja havittivat Jerusalemia vuonna 614, mutta he saastivat Betlehemin syntymakirkon siksi, etta kirkon edustalla mosaiikissa oli kuvattuna persialainen tietaja.

Kristityt lakkasivat kayttamasta kirkkoa valiaikaisesti vuonna 634, koska eivat uskaltaneet tulla sinne siksi, etta arabit olivat voittaneet kristittyjen armeijan Ajnadayn taistelussa . Jerusalem antautui kalifi Oman ibn al-Khattabille vuonna 638. Han takasi patriarkka Sofroniukselle kirkon koskemattomuuden muslimeilta seka rajoitti muslimien oikeuden rukoilla kirkossa yhteen henkiloon kerrallaan siten, ettei sinne kutsuttu rukoilemaan musessinin rukouskutsusta. Tata rajoitusta ei myohemmin kunnioitettu, vaan etelaisen apsiksen mosaiikit poistettiin ja sinne sijoitettiin islamilaisia kirjoituksia tilalle. Paikkaa, jolla Oman ibn al-Khattab oli rukoillut, ryhdyttiin kutsumaan Omarin moskeijaksi.

Vuonna 808 Kaarle Suuri pyysi raportoimaan luostareista Pyhalla maalla. Silloin Betlehemissa oli vain 15 pappia ja munkkia seka kaksi Simeon Styliitan seuraajaa pylvaiden paassa istuen.

Muslimivalloittajien ja kristittyjen alamaisten uskonrauha sailyi ja pelasti kirkon havitykselta vuonna 1009, kun Egyptin hallitsija al-Hakim bi-Amr Allah maarasi maassaan kristillisten muistomerkkien yleisen havittamisen.

Vuonna 1099 saapuivat ristiretkelaiset. Godefroy de Bouillon piti armeijaansa reservissa Emmauksessa . Betlehemista pyydettiin apua saraseenien hyokkaysta pelattaessa, minka seurauksena Tankred lahti apuun noin sadan sotilaan voimalla. Tankred nosti lippunsa basilikan torniin, minka jalkeen kirkolle tuli myos ristiretkelaisille oma merkityksensa. Jouluna 1100 latinalaisen Jerusalemin kuningaskunnan ensimmainen kuningas Balduin I kruunattiin kirkossa, joka sai katedraalin arvon vuonna 1109. Ensimmaiseksi piispaksi valittiin prorien johtaja Aschetin . Kuningas Balduin II kruunattiin katedraalissa vuonna 1122.

Ristiretkelaiset rakensivat Augustinuksen kaniikeille kirkon pohjoispuolelle myohemmin annetun luostarin,joka ymparoitiin puolustuslaittein: muurein ja tornein. Katedraalia restauroitiin vuosina 1161?1169. Fasadi koristeltiin mosaiikilla 1163 Manuel Komnenoksen maarayksesta.

Fransiskaanien ja ortodoksien valiset riidat alkoivat 1500-luvulla. Fransiskaanit saivat syntymakirkon haltuunsa vuonna 1690 ja he laittoivat lattialle uuden tahden aikaisemmin viedyn tilalle vuonna 1717. Tahdessa luki Hic de Virgie Maria Iesus Christus natus est ^selvenna.

Kreikkalaiset munkit karkottivat vuonna 1757 fransiskaanit syntymakirkosta. Taman jalkeen roomalaiskatoliset ja ortodoksit ovat olleet riidoissa syntymakirkon hallinnasta. Jopa verisia konflikteja syntyi erityisesti kristinuskon suurimpien juhlien, joulun ja paasiaisen , aikana.

Fransiskaanien 1717 tuoma tahti vietiin 12. lokakuuta 1847, mutta sulttaani Abdul Mejid pakotti kreikkalaiset ortodoksit palauttamaan sen vuonna 1853. Tahden lisaksi fransiskaanien ja ortodoksien valilla oli kiistaa basilikan paaoven ja kryptan avainten hallinnasta, mika johtivat lopulta kiistaan Ranskan keisariksi julistautuneen presidentin Napoleon III :n ja Nikolai I :n valille seka lopulta Krimin sotaan .