Juho Mannermaa
Juho Mannermaa.
Oulun piispa
1936?1943
Edeltaja	Juho Koskimies
Seuraaja	Yrjo Vallinmaa
Kansanedustaja
1911?1917 1922?1927
Henkilotiedot
Koko nimi	Juho Abraham Mannermaa
Syntynyt	29. toukokuuta 1871 Rantsila
Kuollut	6. helmikuuta 1943  (71 vuotta) Oulu
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	piispa, kansanedustaja
Vanhemmat	Abraham Tuomaanpoika Mennander Brita Birgitta Niileksela
Puoliso	Laura Magdalena Schwartzberg ( vih.  1900) Anna Elisabet Jalava ( vih.  1941)
Muut tiedot
Koulutus	pappisvihkimys (1893) teologinen erotutkinto (1893)
Uskonto	kristinusko
Tunnustuskunta	luterilaisuus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Johan Abram (Juho Abraham, J. A.) Mannermaa (vuoteen 1906 Mennander , 29. toukokuuta 1871 Rantsila ? 6. helmikuuta 1943 Oulu ) oli suomalainen pappi, tuomiorovasti, Oulun hiippakunnan piispa, valtiopaivamies ja kansanedustaja.

J. A. Mannermaan alkuopinnot tapahtuivat Rantsilassa, josta han siirtyi Oulun suomalaisen Yksityislyseon toiselle luokalle. Han kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1888. Mannermaa suoritti Helsingin yliopistossa teologian erotutkinnon vuonna 1893. Samana vuonna hanet vihittiin Kuopiossa papiksi. Pastoraalitutkinnon han suoritti korkeimmalla arvolauseella vuonna 1899.

Mannermaa teki opintomatkoja 1905 ja 1907 Saksaan, Sveitsiin ja Skandinaviaan. Han halusi taydentaa teologisia opintojaan ja tutustua eri maiden kirkollisiin oloihin. Tubingenin ja Leipzigin luennoista pysyvimmaksi jai raamatunselitysopin harrastus. ^[1]

Valmistumisensa jalkeen J. A. Mannermaa toimi kirkkoherran apulaisena Kuopiossa , mutta muutti Ouluun 1902, jossa toimi ensin Oulun laaninvankilan ja laaninsairaalan saarnaajana, kunnes nimitettiin Oulun tuomiorovastiksi 1918. Mannermaa nimitettiin Oulun hiippakunnan piispaksi 1936, jossa tehtavassa toimi kuolemaansa 1943 saakka. ^[2]

Sivutoiminaan Mannermaa hoiti Kuopion laaninvankilan ja Niuvanniemen parantolan vt. saarnaajan tehtavia, minka lisaksi han toimi Oulun papiston apulaisena 1904?1905, Oulun tuomiokapitulin asessorina 1906?1918 seka Oulun yhteiskoulun johtajana ja uskonnon opettajana 1903?1905. Han oli myos Uskonpuhdistus ja Suomen kirkko -aikakauslehden toimittaja 1917, Uuden testamentin selitysteoksen toimittaja 1919?1929, Seurakuntatyon toimittaja 1931 seka Vartijan toimituksen jasen 1907?1920. ^[2]

Kirkolliskokouksiin Mannermaa osallistui vuodesta 1908 vuoteen 1942. Han oli erityisen perehtynyt kirkkolakiin , sen syntyhistoriaan ja kirkon oikeusjarjestykseen . Hanen mielipiteensa sai usein ratkaisevan kannatuksen.

Ansioistaan Mannermaa sai kunniatohtorin arvon vuonna 1923. ^[1]

Tuomiorovasti Juho Mannermaa sai suurimman kannatuksen Viipurin hiippakunnan piispaksi 1925, mutta Lauri Kristian Relander nimitti piispaksi toiselta vaalisijalta Erkki Kailan silla Mannermaa vetaytyi ehdokkuudesta vetoamalla perhesyihin ja haneen kohdistuneeseen julkiseen arvosteluun. Valittomasti piispanvaalin jalkeen syntyi lehdistokeskustelu, jossa mm. setlementtiliikkeen perustaja Sigfrid Sirenius seka maalaisliiton aanenkannattaja Maakansa asettuivat tukemaan Kailaa. Taustalla vaikutti kilpailu tulevasta arkkipiispanvaalista, jossa Mannermaata pidettiin vanhoillisena tunnetun Gustaf Johanssonin hengenheimolaisena. ^[3]

Mannermaa lahti ehdolle uudelleen piispanvaaliin vuonna 1936. Mannermaa sai vaalissa suurimman kannatuksen ja presidentti Pehr Evind Svinhufvud nimitti hanet tehtavaan. ^[3]

Teologian ohella Mannermaa oli kiinnostunut politiikasta. Han toimi Oulun kaupunginvaltuustossa vuosina 1920?1922. Hanet valittiin eduskuntaan 1911 vaaleissa Kansallisen Kokoomuksen edeltajan Suomalaisen puolueen edustajana Oulun laanin etelaisesta vaalipiirista . Han istui eduskunnassa kolme vaalikautta. Mannermaa valittiin eduskuntaan uudelleen vuoden 1922 vaaleissa ? nyt Kokoomuksen edustajana ? ja han istui eduskunnassa kaksi vaalikautta vuoteen 1927 asti. Toimikausinaan han kuului adressi-, laki-, perustuslaki-, ulkoasiain- seka suureen valiokuntaan. ^[2] Jo ennen kansanedustajakauttaan Mannermaa oli ollut pappissaadyssa jasen valtiopaivilla 1905 .

Eduskunnan jasenena Mannermaa osallistui myos lainvalmisteluihin mm. perustuslakivaliokunnassa . Suomen tultua itsenaiseksi han kuului komiteaan, joka teki ehdotuksen uudeksi asevelvollisuuslaiksi . Mannermaa joutui usein pitamaan valtiollisia puheita. Han osoittautui monia tieteenhaaroja tuntevaksi. Mannermaan puheita ja esitelmia kuunneltiin suurella mielenkiinnolla. ^[1]

J. A. Mannermaa edusti kirkossa ns. raamatullista suuntaa eli beckilaisyytta, joka on saanut nimensa saksalaisen teologin J.T. Beckin mukaan. Mannermaan erikoisalaa olivat raamatun alkukielet ja selitysoppi. Han oli jasenena raamatunkaannoskomiteassa vuodesta 1918 lahtien ja komitean puheenjohtajana vuodesta 1931. Uusi suomennos hyvaksyttiin kirkon viralliseksi kaannokseksi Vanhan testamentin osalta 1933 ja Uuden testamentin osalta vuonna 1938. ^[4] Mannermaa teki pohjakaannokset Vanhan Testamentin vaikeimpiin kirjoihin ja kantoi suurimman vastuun komitean tyosta. Mannermaan toive tayttyi: Pyha Raamattu saatiin kayttoon uudenaikaisena, johdonmukaisesti kaannettyna. ^[1]

Kansankirkko-ajatus oli Mannermaalle rakas. Seurakunnalle Herra on uskonut sanan ja sakramentit, virat ja armolahjat, joiden tuli palvella kansaa, niin ettei yksikaan voisi tehda syntia hyvalla omallatunnolla. Piispana Mannermaa johti hiippakuntaansa kuin isa, joka tuntee talonsa ja perheensa. ^[1]

Suhteessaan papistoon Mannermaa oli veljellinen, avarasydaminen ja totuudellinen. Luonteeltaan han oli huumorintajuinen. Laiskuutta, huolimattomuutta ja kopeutta han ei sallinut. ^[1]

J. A. Mannermaa syntyi Rantsilan lukkarin Abraham Tuomaanpoika Mennanderin ja Brita Birgitta Niilekselan perheeseen sen neljantena lapsena vuonna 1871. Hanen sisaruksiaan olivat Katri Loviisa, Maikki (Anna Maija), Yrjo-Rieti, Hanna Adolfina ja Brita Lyydia. Vanhemmat harrastivat uskonnollista, kaunokirjallista ja historiallista kirjallisuutta. Isa muisti ulkoa enimmat virret ja Siionin virret. ^[1] Mannermaan ensimmainen puoliso oli Laura Magdalena Schwartzberg vuodesta 1900 (k. 1908) ja toinen Anna Elisabet Jalava (s. Moisio) vuodesta 1942.

J. A. Mannermaan tarkein saavutus oli uusi Raamatun kaannos. Toisena hanen kirjallisena erityissaavutuksenaan mainitaan Uuden testamentin selitysteos, jonka han toimitti Eero Hyvarisen kanssa. Vanhan Testamentin alueelta Mannermaa kirjoitti synodaalikirjoituksena Vanhan Testamentin selittamisesta kansalle seka Jobin kirjan viittauksia karsimyksista ja karsivien sielunhoidosta .

Nimella J. A. Mannermaa :

• Vanhan Testamentin selittamisesta seurakunnalle . Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 4. Oulu 1907
• Jobinkirjan viittauksia karsimyksista ja karsivien sielunhoidosta . Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 6. Oulu 1911, nakoispainos 1996
• Kansankirkkomme ja uskonvapaus . Tekija, Helsinki 1917
• Muutokset kirkon ja valtion suhteissa . Tekija, Helsinki 1917
• Pappisvirkatalot : nakokohtia niiden merkityksesta ja kayttamisesta . WSOY 1923
• Kirkot kaanteiden ja ratkaisujen aikana : huomattavia ilmioita kristillisen kirkon ja jumaluusopillisen tieteen alalta seka kertomus Oulun hiippakunnasta vuosina 1932?1936  ; esittanyt Oulussa lokakuun 19-21 p:na 1937 pidetylle synodaalikokoukselle J. A. Mannermaa. Oulu 1937
• Sovituksen sana : tervehdys Oulun hiippakunnan papistolle ja seurakunnille . Oulun hiippakunnan tuomiokapituli, Oulu 1937
• Kansa ja kirkko sotakautena : Oulun hiippakunnan papiston lokakuun 6-9 p. 1942 pidettavalle synodaalikokoukselle . Oulun tuomiokapituli, Oulu 1942

• Johannes Schwartzberg . Kuopio 1916
• Kirkkomme ja kansamme : yhdeksan kirjoitelmaa  ; tekijat Jaakko Gummerus ym. ; kokoelman toimittanut J. A. Mannermaa. Otava 1916
• Uuden testamentin selitysteos. 1 nide  ; toimittajat J. A. Mannermaa, Eero Hyvarinen , G. A. Heman . WSOY 1916?1920, Mannermaa kirjoitti Matteuksen evankeliumin ja Markuksen evankeliumin selitykset seka osan Evankeliumien sisallys aikajarjestyksessa)
• Uuden testamentin selitysteos. 2 nide, Apostolien teot ja kirjeita  ; toimittajat J. A. Mannermaa ja Eero Hyvarinen. WSOY 1920?1926
• Uuden testamentin selitysteos. 3 nide, Kirjeita, Ilmestyskirja seka kirjoitelmat Paavalista ja Uudentestamentin tekstilahteista  ; toimittajat J. A. Mannermaa ja Eero Hyvarinen. WSOY 1928?1929 (Mannermaa kirjoitti osat Paavali , Maailmantilanne, Mies ja tyo seka Uuden testamentin tekstilahteet)

Edeltaja: Juho Koskimies

Oulun piispa 1936–1943

Seuraaja: Yrjo Wallinmaa

n k m Oulun hiippakunta Piispat Frosterus (1851?1884) Johansson (1885?1897) Colliander (1897?1899) Koskimies (1900?1936) Mannermaa (1936?1943) Vallinmaa (1943) Malmivaara (1943?1954) Heliovaara (1954?1963) Tapaninen (1963?1965) Leinonen (1965?1979) Rimpilainen (1979?2000) Salmi (2001?2018) Keskitalo (2018?) Seurakunnat Tuomiorovastikunta Tuomiokirkkoseurakunta Haukipudas Ii Karjasilta Kiiminki Oulujoki Oulunsalo Tuira Liminka Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Muhos Raahe Siikalatva Tyrnava Utajarvi Vaala Kalajoki Alavieska Haapajarvi Haapavesi Kalajoki Karsamaki Nivala Oulainen Pyhajoki Pyhajarvi Reisjarvi Sievi Ylivieska Kokkola Halsua Kannus Kaustinen ja Ullava Kokkolan suomalainen Kalvia Lohtaja Perho Toholampi Veteli Rovaniemi-Koillismaa Kemijarvi Kuusamo Posio Pudasjarvi Ranua Rovaniemi Salla Taivalkoski Kemi-Tornio Kemi Keminmaa Pello Simo Tervola Tornio Ylitornio Lappi Enontekio Inari Kittila Kolari Muonio Pelkosenniemi Sodankyla Utsjoki Historia Oulun hiippakunnan piispa Oulun tuomiokirkko

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI VIAF Kansalliset Suomi (KANTO) Yhdysvallat Henkilot Kansallisbiografia Eduskunta Biografiasampo Ylioppilasmatrikkeli 1853?1899