J?nis ?akste
(
14. syyskuuta
1859
Lielsesavas
?
14. maaliskuuta
1927
Riika
) oli
latvialainen
poliitikko ja lakimies. Han toimi maansa ensimmaisena
presidenttina
vuodesta 1922 kuolemaansa saakka vuonna 1927. Presidenttikaudellaan han teki valtiovierailun Suomeen.
J?nis ?akste syntyi silloin
Venajan keisarikuntaan
kuuluneella
Kuurinmaalla
Lielsesavasissa
lahella
Jelgavaa
. Hanen vanhempansa olivat maanviljelijoita. Han kavi lukion saksalaisessa
kymnaasissa
Jelgavassa.
[1]
Vuonna 1882 han muutti
Moskovaan
, jossa han opiskeli lakia
Moskovan yliopistossa
ja valmistui vuonna 1886. Moskovassa han osallistui latvialaisten opiskelijajarjestojen toimintaan ja tapasi muun muassa tulevana vaikuttajana
Kri?j?nis Valdem?rsin
. Opiskellessaan han tutki myos
Kuurinmaan herttuakuntaa
ja etenkin sen
siirtomaita
.
[2]
Valmistuttuaan ?akste toimi lakimiehena Jelgavassa. Vuodesta 1888 han julkaisi ja toimitti
T?vija
?nimista lehtea, jossa han otti kantaa saksalaisia maanomistajia vastaan.
[1]
Han toimi myos kulttuurielamassa ja oli jarjestamassa latvialaisia laulujuhlia vuonna 1895
[2]
.
Venajan vuoden 1905 vallankumouksen
aikana han otti kantaa Latvian autonomian puolesta Venajan yhteydessa.
[1]
Ensimmaisessa maailmansodassa
?akste toimi johtajana vuodesta 1915 latvialaisessa jarjestossa, joka auttoi pakolaisia Jelgavassa ja
Tarossa
[1]
. Saksalaisten vallatessa Kuurinmaan han pakeni vaimonsa ja yhdeksan lapsensa kanssa Tartoon.
[2]
Vuonna 1916 hanen teoksensa
Die Letten und ihr Lettland
("Latvialaiset ja heidan Latviansa") julkaistiin
Tukholmassa
, ja seuraavana vuonna hanet valittiin Kuurinmaan kuvernooriksi. Han hoiti kuitenkin tehtaviaan ensin
Kazanista
ja sittemmin
Pietarista
kasin. Latviaan han paasi palaamaan vasta 17. marraskuuta 1918, ja sen jalkeen hanet valittiin Latvian valiaikaisen kansallisen komitean johtoon, joka julisti Latvian sittemmin itsenaiseksi. Taman jalkeen han otti osaa muun muassa
Pariisin rauhankonferenssiin
latvialaisen tyoryhman jasenena ja luennoi
Riian yliopistossa
.
[1]
Vuonna 1920 hanet valittiin Latvian parlamentin puhemieheksi, ja vuonna 1922 7. marraskuuta hanet valittiin maan ensimmaiseksi presidentiksi. Hanet valittiin toiselle kaudelle 6. marraskuuta 1925.
[2]
?akste isannoimassa Suomen presidentti Relanderin Latvian-vierailua kesakuussa 1926.
Presidenttikautensa aikana ?akste allekirjoitti 402 lakia ja armahti 549 henkiloa. Eniten kritiikkia herattanyt armahdus koski maanpetoksesta tuomittua
Andrievs Niedraa
, joka tosin joutui maanpakoon. Virkakautensa aikana han teki myos kaksi ulkomaanvierailua, helmikuussa 1925
Viron
Tallinnaan
ja vuoden 1926 toukokuussa Suomeen
Helsinkiin
, jossa han tapasi
Lauri Relanderin
.
[2]
Vierailut liittyivat hanen haluunsa vahvistaa maan suhteita muiden Itameren valtioiden kanssa
[1]
. ?akste kuoli kesken kautensa 14. maaliskuuta 1927. Hanet haudattiin Riikaan, ja hautajaisseremoniaan osallistui 150 000 henkiloa.
[2]
- ↑
a
b
c
d
e
f
Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman:
Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century
, s. 131. M.E.Sharpe, 2008.
ISBN 978-0-7656-1027-0
.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
J?nis ?akste
Latvijas Valsts prezidenta kanceleja.
Arkistoitu
14.5.2011. Viitattu 9.7.2012.
(latviaksi)
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
