Jaakiekon maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1973
olivat
jaakiekon
40.
maailmanmestaruuskilpailut
ja samalla 51.
Euroopan-mestaruuskilpailut
. Turnaus jarjestettiin Moskovassa
[1]
31. maaliskuuta ? 15. huhtikuuta 1973. Osallistuneita joukkueita oli kuusi, ja ne pelasivat kaksinkertaisen sarjan eli kukin kahdesti kutakin toista joukkuetta vastaan.
Neuvostoliitto
voitti historiansa 12. maailmanmestaruuden voittamalla kaikki kymmenen otteluaan suurella maalierolla.
Suomi
sijoittui neljanneksi.
Kanada
boikotoi kisoja vastalauseena
Kansainvalisen jaakiekkoliiton IIHF
:n jyrkille amatoorisaannoille
[2]
. B- ja C-sarjat pelattiin Itavallan
Grazissa
.
Suomi
voitti turnauksen alussa
Lansi-Saksan
ja
Puolan
ylivoimaisesti. Leijonat johti ensimmaista
Ruotsia
vastaan pelattua ottelua pitkaan lukemin 1?0, mutta ottelu paattyi jaahyihin sortuneen Suomen tappioksi maalein 2?3, kun Ruotsin
Mats Ahlberg
teki voittomaalin ajassa 58.35. Sen jalkeen Suomi voitti Lansi-Saksan vain 2?1 ja pelasi Puolan kanssa 1?1-tasapelin. Suomi taisteli mitalista ottelussa, jossa se kohtasi toistamiseen Ruotsin. Suomen parhaaksi pelaajaksi kisoissa oli noussut
Henry Leppa
, joka teki ottelun avausmaalin. Sita seurasi kuitenkin
Esa Peltosen
10 minuutin jaahy, jonka han sai kaukalon laidan paukuttamisesta. Toisessa erassa Suomen pelaajille jaettiin runsaasti jaahyja.
Lalli Partinenkin
sai jaahyn, jota han istui 27 sekuntia liikaa. Taman aikana Ruotsi teki viidella kolmea vastan pelatessaan tasoitusmaalin, minka jalkeen Ruotsia edustanut
Borje Salming
teki voittomaalin.
[1]
Lansi-Saksa putosi B-sarjaan.
1. kierros
2. kierros
Ita-Saksa nousi A-sarjaan. Sveitsi ja Italia putosivat C-sarjaan.
Norja ja Alankomaat nousivat B-sarjaan.
- ↑
a
b
Honkavaara, Aarne ym.:
Kaukalon leijonat
, s. 107. US-Mediat Oy, 1989.
- ↑
Kanada
mtvuutiset.fi
. 24.4.2015. Viitattu 1.10.2022.
|
---|
| 1920?1939
| |
---|
| 1940?1959
| |
---|
| 1960?1979
| |
---|
| 1980?1999
| |
---|
| 2000?2019
| |
---|
| 2020?2029
| |
---|
| Huomioitavaa
| Vuosina 1920?1928 maailmanmestaruuskilpailuja jarjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessa.
Vuosina 1932?1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myos kyseisen vuoden maailmanmestaruus.
Vuosina 1940?1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu
2. maailmansodan
vuoksi.
Vuodesta 1972 lahtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa.
Vuosina 1972?1976 olympiavuosina jarjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut.
Vuosina 1980?1988 olympiavuosina ei jarjestetty erillisia maailmanmestaruuskilpailuja.
Vuodesta 1992 lahtien olympiavuosina on jarjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus.
Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu
koronaviruspandemian
vuoksi.
|
---|
|
|
---|
| Maailmanmestaruuskilpailut
| |
---|
| Miesten maajoukkueet
| A-sarjataso
| |
---|
| | |
---|
| | |
---|
| | |
---|
| | |
---|
| Muut IIHF:n
maajoukkueet
| |
---|
| Muut IIHF:n
jasenvaltiot
| |
---|
| IIHF:n ulkopuoliset
maajoukkueet
| |
---|
|
---|
| Naisten maajoukkueet
| | | IIHF:n ulkopuoliset
naisten maajoukkueet
| |
---|
|
---|
| Entiset joukkueet
| | | Entiset
naisten maajoukkueet
| |
---|
|
---|
| Muut arvokisat
| |
---|
| Muut IIHF:n maajoukkueturnaukset
| |
---|
| Muuta
| |
---|
|