|
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Ilmavoimien tunnus
Iranin islamilaisen tasavallan ilmavoimat
(
persiaksi
????? ????? ???? ?????? ?????? ?????) on
Iranin
ilmapuolustuksesta vastaava aselaji. Arvellaan, etta Yhdysvaltain liki 30-vuotisesta kauppasaarrosta huolimatta Iranin ilmavoimien kiinteasiipisten
ilma-alusten
maara on suuri ja sen helikopterilaivasto on arvioitu kolmanneksi suurimmaksi maailmassa.
Islamilaisen Iranin aseistus periytyi shaahien Iranilta. Iranin ilmavoimat oli aselajeista eniten vuoden 1979 islamilaista vallankumousta ajanut mahdollisesti johtuen sen upseerien laajimmista kontakteista nk. lansimaihin. Korkeimmat upseerit lahtivat Iranista. Taman ja Yhdysvaltain saarron arvioitiin viela Irakin yrittaessa kaataa Iranin islamilainen hallinto sotilaallisella hyokkayksella johtaneen ilmavoimien taantumiseen. Yhdysvaltain hyokatessa Irakiin vuonna 1991, Irakin ilmavoimat lensivat koneistaan valtaosan Iraniin, joka on ainutlaatuinen teko sotahistoriassa.
Iran alkoi hankkia aseita
Brasiliasta
,
Venajalta
,
Ukrainasta
ja
Kiinasta
. Iran on rakentanut - kuten Etela-Afrikka saartonsa aikana - jo Irakin hyokkayksesta 1980 lahtien oman ilmailuteollisuuden, joka on vasta 2000-luvulla noteerattu lansimaisessa mediassa Yhdysvaltain kaavailemien miehityssuunnitelmien spekulaatioiden yhteydessa. Etenkin Iranin siviiliavaruusohjelma on esitetty uhkana esimerkiksi EU:lle.
Vuonna
2002
Iran alkoi valmistaa Iran-140-kuljetuskonetta, joka perustuu ukrainalaiseen
Antonov
An-140
lentokoneeseen. Iran on myos vaittanyt kehittaneensa kaksi omaa havittajalentokonetta,
Azarakhsh
ja
Shafaq
.
Iranin on alkanut valmistaa muun muassa
AH-1 Cobra
,
Bell
212
ja
206
helikoptereita
. Iranilaiset tyyppinimet ovat
Shabaviz 2-75
ja
Shabaviz 206
.
Iranin ilmavoimien
Lockheed C-130 Hercules
1988
22. syyskuuta 1980 Irak hyokkasi kuutta iranilaista lentokenttaa ja neljaa muuta sotilastukikohtaa vastaan. Tuho oli vahainen. Iran iski 140 McDonnell Douglas
F-4
Phantom II-koneen pommi-iskulla Irakin paalentokentille. Iranin ilma-aseen vastaiskut muun muassa Irakin oljysatamiin rauhoittivat Irakin ilmavoimien hyokkaystoiminnan. Iranin ilmavoimat iski irakilaisia maavoimia vastaan Khuzestanissa.
Iran menetti vuoden 1980 lopulla ilmasodassa tusinoittain koneita ja lentajia, joka oli kova rasitus muutenkin kutistuneille ilmavoimille. Reaganin hallinto Israelin avustamana toimitti myos ilmasota-aseita Iraniin osana Iran-kontra-toimintoja.
Irak sai lisaa aseita muun muassa Italiasta, Ranskasta ja Neuvostoliitosta ja oli Iraniin nahden paremmin varustettu. Irak pyrki iskemaan seka Iranin oljyntuotantoon etta asutuskeskuksiin. Iran lensi torjuntalentoja Grumman
F-14 Tomcat
-koneillaan. Ilmataisteluja oli yli 300 vuosien 1980-1988 aikana.
Vuoden 1987 lopulta alkaen Yhdysvaltojen laivasto aloitti aggressiivisen toiminnan Iranin koneita vastaan
Persianlahden
alueella. Tassa yhteydessa Yhdysvaltain laivasto muun muassa
ampui ohjuksella iranilaisen matkustajakoneen
tappaen sen matkustajat ja miehiston.
Iran osti 1980-luvun lopussa
MiG-29
ja
Su-24koneita
Neuvostoliitosta ja
F-7
M ja FT-7 (koulutusversio) havittajia Kiinasta.
Venaja oli valmis myymaan
MiG-27
,
MiG-31
, Tupolev
Tu-22M
koneita Iranille vuonna 1993, mutta Iran ei ollut valmis ostamaan. Iran on sen sijaan pyrkinyt yhteistyohon Kiinan ja Ukrainan kanssa.
Irakin koneiden pako Iraniin Persianlahden sodassa
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Helmikuussa 1991 Irakin ilmavoimien 36 Su-24MK, 7 SU-25, 24 Mirage F.1EQ/BQ, 40 Su-20/22 ja enemman kuin 10
MiG-23
konetta lennettiin Iraniin.
Iranin ilmavoimat kertoivat vuonna 2013 kehittaneensa tutkassa nakymattoman ns. stealth-havittajan. Uutisfilmien perusteella asiantuntijat arvioivat taman projektin fiktioksi. Staattinen malli oli pelkka vanerista rakennettu, scifi-elokuvien havittajia muistuttava malli. Lentovideot todettiin rc-lennokkivideoiksi.
Iranin ilmavoimien
F-14
Tomcat.
Commons