Intel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Intel Corporation
Yritysmuoto porssiyhtio
Osake NASDAQ : INTC
SEHK : 4335
NASDAQ-100
ISIN US4581401001
Perustettu 1968
Toimitusjohtaja Robert H. Swan
Avainhenkilot Andy Bryant , hallituksen puheenjohtaja
Kotipaikka Yhdysvallat Santa Clara , Kalifornia , Yhdysvallat
Toimiala puolijohdeteollisuus
Tuotteet mikroprosessorit ja flash-muistit
Liikevaihto 70,8 miljardia USD (2018)
Henkilosto 107 400 (2018)
Kotisivu www .intel .com

Intel on yhdysvaltalainen monikansallinen teknologiayhtio ja yksi maailman suurimpia puolijohteiden valmistajia. Intelin tunnetuimpia tuotteita ovat mikroprosessorit . Yhtio valmistaa myos tietokoneiden piirisarjoja, grafiikkasuorittimia ja muita komponentteja, seka verkkolaitteita, mukaan lukien langattomat verkkolaitteet ja matkapuhelimet, seka flash-muistia. Intel kehitti PC-yhteensopivien tietokoneiden suorittimien x86-kaskykannan ja on maailman suurin naiden suorittimien valmistaja. Intel on sittemmin piirisarjoillaan ja teknologiamaarittelyillaan vahvistanut otettaan PC-markkinoista.

Yrityksen pahin kilpailija on historiallisesti ollut AMD , jonka kanssa Intel on kamppaillut PC-suorittimien markkinoista. Viime vuosina Intelille on syntynyt useita kilpailijoita mobiililaitteiden yleistyttya ja kilpailijoiden kehitettya uusia suoritinteknologioita. Naita kilpailijoita ovat muiden muassa Samsung Electronics , Qualcomm ja STMicroelectronics .

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi .
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .
Tarkennus: Varsin luettelomainen historiaosio kasittelee nykyisellaan vain yhtion yksittaisia tuotteita, eika silla ole mitaan varsinainen punaista lankaa.
Intelin paakonttori Santa Clarassa

Intelin perustivat vuonna 1968 Gordon E. Moore ja Robert Noyce . [1] [2] Liiketoimintasuunnitelma oli valja ja epamaarainen yhden sivun kuvaus, mutta he saivat rahoitusta. [3] Kolmas tyontekija oli Andrew Grove , joka johti yhtiota pitkalle 1990-luvulle. Mukana oli myos paaomasijoittaja Arthur Rock , joka ei toiminut aktiivisesti yhtiossa. Yhtion osakkeiden kokonaisarvo oli heinakuussa 2006 noin 100 miljardia dollaria.

Vuonna 1991 Intel ryhtyi kayttamaan 200 millimetrin piikiekkoja. [4]

Marraskuussa 1993 Intel haastoi Cyrixin oikeuteen yhteensopivien suorittimien valmistamisesta vaittaen Cyrixin rikkoneen Intelin patentteja. Tapaus sovittiin vuonna 1994 paatokseen, etta Cyrixilla oli oikeus valmistukseen eika se kayttanyt Intelin mikrokoodia. [5] [6]

Joulukuussa 1994 oikeuskanteessa todettiin, etta Intel oli rikkonut osia vuonna 1982 tehdysta sopimuksesta jakaa teknologiaa Advanced Micro Devicesin (AMD) kanssa. Vuonna 1982 tehdyn sopimuksen mukaan AMD oli joutunut hylkaamaan yhteistyon Zilogin kanssa jotta se voisi toimia Intelin kanssa. [7]

Vuonna 1995 Intel sai StrongARM -suoritinsarjan Digital Equipment Corporationilta (DEC). [8] Hewlett-Packardin ostettua Compaqin se myi kaikki DEC Alphan tekniikan ja oikeudet (piireista ja kaantajista suunnitteluryhmaan asti) Intelille. [9]

Kesalla 1998 Yhdysvaltain kauppakomissio (FTC) nosti kanteen Intelia vastaan kilpailulain rikkomisesta. Kauppakomissio hyvaksyi sovitteluratkaisun asiassa maaliskuussa 1999. Kiistan aiheena oli tietojen pidattaminen kolmelta yritykselta pakottaen nama lisensoimaan patentteja Intelilta. Kysessa olleet yhtiot olivat Digital Equipment Corporation, Intergraph ja Compaq . [10] [11] [12]

Vuonna 1999 Intel ryhtyi kayttamaan tuotannossa 300 millimetrin piikiekkoja. [4]

Vuonna 2003 Intel ilmoitti StrongARM -suoritinsarjan paattymisesta ja kehotti siirtymaan XScale -sarjaan. [8]

Vuonna 2006 Intel myi XScale PXA ARM -pohjaisen suoritinsarjan Marvell Technology Groupille . [13]

Vuoden 2007 kolmannella neljanneksella Intel osti Havok-nimisen ohjelmistoyhtion. [14]

Toukokuussa 2008 Intel ilmoitti siirtyvansa kayttamaan 450 millimetrin piikiekkoja. [4] 450 millimetrin piikiekkoja arvioitiin ryhdyttavan kayttamaan viimeistaan vuonna 2012. [4]

Intel haastoi Nvidian oikeuteen helmikuussa 2009 prosessoreitaan tukevien piirisarjojen lisenssiin liittyvien erimielisyyksien vuoksi. [15]

Maaliskuussa 2009 Nvidia jatti Intelista vastakanteen. [16]

Toukokuussa 2009 Intel osti 4 % ASM Internationalin osakkeista. [17]

13. toukokuuta 2009 EU langetti Intelille ennatykselliset 1,06 miljardin euron sakot. [18] Kilpailu komissaari Neelie Kroesin mukaan yritys oli syyllistynyt yli viiden vuoden ajan kilpailurikkomuksiin , joista oli koitunut harmia seka kuluttajille etta kilpailijoille, joista merkittavimpana AMD . [18] Kroes kertoi Intelin maksaneen toimittajille AMD:n siruilla varustettujen kokoonpanojen lanseerausten viivyttamisesta tai perumisesta seka maksaneen laittomia piilotukia omille asiakkailleen. [18] [19] Intelin toimitusjohtaja Paul Otellini kertoi yrityksen valittavan tuomiosta. [18] Yhdysvaltain kauppakomissio haastoi myos Intelin oikeuteen ja Intel maksoi AMD:lle 1,25 miljardia dollaria. [19] Seurauksena AMD sai myos oikeuden tuottaa x86-prosessoreita ilman omaa valmistukseen kaytettavaa tuotantolaitosta. [20] Syytekohdat koskivat seka suorittimia etta grafiikkaprosessoreita : [19]

  • alennukset tilauksista jarjestelmatoimittajille
  • Intelin ohjelmointikielen kaantaja ei kayttanyt kilpailevalla suorittimella samoja suorituskykya parantavia toimintoja
  • Intel maksoi/painosti ohjelmistojen ja laitteistojen toimittajia rajoittamaan tukeansa AMD:n suorittimille
  • valheellinen mainonta suorituskykytuloksissa
  • Intel kieltaytyi lisensoimasta Nvidialle uusinta DMI- ja QPI -vaylateknologiaa
  • yhteensopivuusongelmien aiheuttaminen GPGPU -kaytolle

Computex 2009 -messuilla Intel onnitteli taiwanilaisia emolevyvalmistajia miljardin tyopoytakayttoon suunnatun Intel-emolevyn toimittamisesta. [21]

Kesakuussa 2009 Intel osti VxWorks -kayttojarjestelman kehittaneen Wind River Systemsin 884 miljoonan dollarin hintaan. [22]

Vuonna 2011 Intel ilmoitti Fulcrum Microsystemsin ostamisesta. [23] Fulcrum oli tehtaaton puolijohdevalmistaja, joka suunnitteli mikropiireja ethernet -kytkimiin. [23]

Joulukuussa 2015 Intel sai valmiiksi Alteran ostamisen 16,7 miljardilla dollarilla. [24]

Vuonna 2017 Intel hankki robottiautoteknologiaan liittyvan Mobileyen 15,3 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. [25]

Toukokuussa 2017 julkaistu Itanium 9700, koodinimeltaan Kittson jai viimeiseksi IA-64 -kaskykantaa kayttavaksi Itanium -suorittimeksi. [26]

Tammikuussa 2018 uutisoitiin Intelin suorittimissa olevan vakava suunnitteluvirhe spekulatiivisessa suorituksessa, joka vaarantaa suorittimia kayttavien koneiden tietoturvan (nk. Meltdown- ja Spectre-haavoittuvuudet). [27] Vian uskotaan vaikuttavan miljooniin tietokoneisiin, jotka on valmistettu viime vuosikymmenen aikana. Tietoturvariskin korjaamiselle valttamattomien paivitysten Linuxilla ja Windowsilla uskotaan puolestaan hidastavan suorittimien toimintaa merkittavasti. [28] Myos muut kayttojarjestelmat vaativat paivityksia. [29] Samana vuonna uutisoitiin Foreshadow L1TF -haavoittuvuudesta, joka vaikuttaa muun muassa SGX-enklaavien ja virtuaalikoneiden suojaukseen. [30] [31]

Helmikuussa 2019 uutisoitiin tietoturvariskista Intelin SGX-teknologiassa. [32]

Heinakuussa 2019 Apple ilmoitti ostavansa Intelin modeemiliiketoiminnan. [33] Aiemmin samana vuonna Intel osti brittilaisen Omnitekin vahvistaakseen FPGA-liiketoimintaansa. [34]

Marraskuussa 2019 julkistettiin TPM ( Trusted Platform Module ) -tekniikkaan liittyva haavoittuvuus. [35] Samana vuonna loydettiin toinen versio Zombieload-nimella tunnetusta haavoittuvuudesta. [36]

Maaliskuussa 2020 uutisoitiin Load Value Injection -nimella (LVI) tunnetusta haavoittuvuudesta, jonka vuoksi ohjelmointikielen kaantajiin tehdaan muutoksia kaskyjen lisaamiseksi ( lfence ). [37]

Lokakuussa 2020 SK Hynix ja Intel ilmoittivat yhdessa, etta Intel myy NAND-muistien liiketoimintansa SK Hynixille 9 miljardin dollarin hinnalla. [38] Kauppa sisaltaa kaiken immateriaalioikeuden, teollisuustilat ja henkiloston. [38] Kauppa ei kuitenkaan sisalla kaikkea Intelin haihtumattoman muistin liiketoimintaa kuten Optane-muistiteknologiaa. [38]

Vuonna 2022 Intel sopi VLSI Technologyn kanssa patenttikiistan. Kiistassa oli kyse neljasta miljardista dollarista ja Intel oli jo havinnyt kolme miljardia dollaria VLSI:ta vastaan vuodesta 2018 lahtien kaydyissa patenttikiistoissa. [39]

27. tammikuuta 2023 Intelin osakekurssi putosi 6,4 prosentilla, kun yhtio kertoi tulosennusteistaan. Intel ennusti vuoden 2023 ensimmaisen neljanneksen menevan tappiolliseksi ja liikevaihdon jaavan ennustettua pienemmaksi. Analyytikot luonnehtivat tata historialliseksi romahdukseksi. [40]

Osuus suoritinmarkkinoilla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Intelin osuus prosessorimarkkinoilla oli vuoden 2008 viimeisella neljanneksella 81,8 prosenttia. [41] Intel kasvatti osuuttaan prosessorimarkkinoista vuoden 2007 viimeiseen neljannekseen verrattuna 3,4 prosenttia. [41] Vuositasolla kasvua oli 1,6 prosenttia. [41] Vuoden 2009 ensimmaisella neljanneksella Intelin osuus prosessorimarkkinoista laski 79,1 prosenttiin. [42]

Logoja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Intelin vanhoja ja uusia logoja.

  • Intelin alkuperäinen logo, käytössä 1968–2005.
    Intelin alkuperainen logo, kaytossa 1968?2005.
  • Intel Inside -slogan vuosilta 1990–2005.
    Intel Inside -slogan vuosilta 1990?2005.
  • Logo ja 'Leap ahead' -slogan vuodesta 2006.
    Logo ja 'Leap ahead' -slogan vuodesta 2006.
  • Intelin uusi logo, joka otettiin käyttöön 2. syyskuuta 2020.
    Intelin uusi logo, joka otettiin kayttoon 2. syyskuuta 2020.

Intelin valmistamia suorittimia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ei-x86-suorittimet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

ARM [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

x86-suorittimet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Mark Hall: Intel britannica.com . Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  2. ↑ The Intel Trinity: How Robert Noyce, Gordon Moore, and Andy Grove Built the World’s Most Important Company computerhistory.org . 24.7.2014. Viitattu 26.3.2023. (englanniksi)
  3. ↑ Images of History: Business, Circa 1968 (PDF) computerhistory.org . Viitattu 26.3.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Intel siirtyy 450 mm piikiekkoihin 2008. Muropaketti. Arkistoitu 6.5.2008. Viitattu 7.5.2009.
  5. ↑ Lawrence M. Fisher: COMPANY NEWS; Intel Settles Chip Dispute With Cyrix nytimes.com . 4.2.1994. Viitattu 9.5.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Cyrix Corp. v. Intel Corp., 846 F. Supp. 522 (E.D. Tex. 1994) law.justia.com . Viitattu 25.1.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Advanced Micro Devices, Inc. v. Intel Corp. (1994) law.justia.com . Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  8. ↑ a b Intel's StrongArm makes way for XScale Computer Weekly. Viitattu 24.1.2017.
  9. ↑ Part V: DEC Alpha, Designed for a long future (1992) . . . cpushack.com . Viitattu 6.8.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Intel Corporation, In the Matter of (1999) ftc.gov . 6.8.1999. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  11. ↑ FTC Accepts Settlement of Charges Against Intel ftc.gov . 17.3.1999. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  12. ↑ Carl Shapiro: Technology Cross-Licensing Practices: FTC vs. Intel (1999) (PDF) faculty.haas.berkeley.edu . Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  13. ↑ Marvell buys Intel's handheld processor unit for $600 million EE Times. Viitattu 24.1.2017.
  14. ↑ Mikrobitti 11/2007 Sivu 13
  15. ↑ Intel haastoi NVIDIAn oikeuteen 2009. Muropaketti. Arkistoitu 20.2.2009. Viitattu 19.2.2009.
  16. ↑ NVIDIAn vastaisku: haastoi Intelin oikeuteen 2009. Muropaketti. Arkistoitu 28.3.2009. Viitattu 27.3.2009.
  17. ↑ Intel osti siivun ASM Internationalista 2009. Muropaketti. Arkistoitu 7.5.2009. Viitattu 7.5.2009.
  18. ↑ a b c d Yun Chee, Foo & Lawsky, David: EU slaps Intel with record fine Reuters . 13.5.2009. Viitattu 13.5.2009. (englanniksi)
  19. ↑ a b c Ryan Smith: Intel Settles With the FTC anandtech.com . 5.8.2010. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)  
  20. ↑ Ryan Smith: AMD and Intel Settle Their Differences: AMD Gets To Go Fabless anandtech.com . 12.11.2009. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  21. ↑ Intel: miljardi Intel-emolevya toimitettu ? Internet Archive
  22. ↑ Intel osti Wind Riverin $884 miljoonalla 2009. Muropaketti. Arkistoitu 6.6.2009. Viitattu 5.6.2009.
  23. ↑ a b Intel to Acquire Fulcrum Microsystems newsroom.intel.com . 19.7.2011. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
  24. ↑ Intel Completes Acquisition of Altera wsj.com . 28.12.2015. Viitattu 16.9.2020. (englanniksi) [ vanhentunut linkki ]
  25. ↑ https://www.theverge.com/2017/3/13/14906304/intel-mobileye-acquisition-self-driving-cars
  26. ↑ Intel's Itanium, once destined to replace x86 processors in PCs, hits end of line 11.5.2017. PC World. Viitattu 5.7.2017.
  27. ↑ Meltdown, Spectre: The password theft bugs at the heart of Intel CPUs theregister.co.uk . 4.1.2018. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  28. ↑ Major flaw in millions of Intel chips revealed BBC News . BBC. Viitattu 3.1.2018. (englanniksi)
  29. ↑ Kernel-memory-leaking Intel processor design flaw forces Linux, Windows redesign theregister.co.uk . 2.1.2018. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  30. ↑ Eduard Kovacs: Foreshadow/L1TF: What You Need to Know securityweek.com . 15.8.2018. Viitattu 28.7.2021. (englanniksi)
  31. ↑ https://foreshadowattack.eu
  32. ↑ Intel SGX 'safe' room easily trashed by white-hat hacking marauders: Enclave malware demo'd theregister.co.uk . 12.2.2019. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  33. ↑ Apple teki miljardikaupan ? tavoitteena parannus iPhone-puhelimiin Digitoday . 26.7.2019. Viitattu 26.7.2019.
  34. ↑ Intel swallows Brit chip slinger Omnitek in bid to boost FPGA business theregister.com . 17.4.2019. Viitattu 9.10.2020. (englanniksi)
  35. ↑ TPM-FAIL vulnerabilities impact TPM chips in desktops, laptops, servers zdnet.com . 13.11.2019. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  36. ↑ Intel Confirms ‘ZombieLoad 2’ Security Threat forbes.com . 13.11.2019. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  37. ↑ Meltdown The Sequel strikes Intel chips ? and full mitigation against data-meddling LVI flaw will slash performance theregister.co.uk . 10.3.2020. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  38. ↑ a b c Ryan Smith: SK Hynix to Buy Intel’s NAND Memory Business For $9 Billion anandtech.com . 20.10.2020. Viitattu 23.10.2020. (englanniksi)  
  39. ↑ Tobias Mann: Intel settles to escape $4b patent suit with VLSI theregister.com . 29.12.2022. Viitattu 9.5.2023. (englanniksi)
  40. ↑ https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/84822541-2cf7-4e31-a093-5f62fced05e1
  41. ↑ a b c AMD:n osuus prosessorimarkkinoilla laski, nousua odotettavissa 2009. Muropaketti. Arkistoitu 6.4.2009. Viitattu 3.4.2009.
  42. ↑ http://plaza.fi/muropaketti/amd-haukkasi-intelin-osuutta-prosessorimarkkinoilla ( Arkistoitu ? Internet Archive)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Intel .
Intelin suorittimet
Aikaisemmat
Nykyiset
ARM
IA-64
RISC
Muut
GPU
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Intel&oldid=22139598 ”