Informaatiosodankaynti
(
engl.
information warfare, IW
) ja
informaatiovaikuttaminen
ja
strateginen kommunikaatio
ovat nykyaikaiseen
sodankayntiin
liittyvia kasitteita, joissa joko hyokkayksellisesti tai puolustuksellisesti pyritaan vaikuttamaan
informaation
sisaltoon ja kulkuun seka sita kautta eri vaiheessa olevan konfliktin tulokseen.
[1]
Kaytettavat keinot voivat olla luonteeltaan strategisia, operatiivisia tai taktisia.
Informaatiovaikuttaminen kuvaa kasitteena pikemminkin yksittaisen osapuolen toimia, kun taas informaatiosodankaynti osapuolten valista kamppailua edella mainituin keinoin. Laheisesti tahan liittyva kasite strateginen kommunikaatio tarkoittaa informaatiosodankayntia vastaavia toimia, muttei oleta valttamatta mitaan tiettya konfliktia.
Jonkinasteista informaatiosodankayntia kaydaan lahes kaikissa maailman konflikteissa. Yhteista informaatiosodankaynnin lukemattomille keinoille ja tavoitteille on lahinna niiden suunnitelmallisuus, joka erottaa ne sattumanvaraisesta ja tahattomasta informaation kulkuun tai sisaltoon vaikuttamisesta.
Suomen turvallisuuspoliittisessa selonteossa 2004 maaritellaan informaatiosodankaynti seuraavasti: "Valtion yhteiskunnalliseen ja sotilaalliseen paatoksentekoon ja toimintakykyyn seka kansalaisten mielipiteisiin vaikuttamista ja talta suojautumista kayttamalla hyvaksi informaatioymparistoa. Informaatiosodankayntia voidaan kayda yhteiskunnallisin, poliittisin, viestinnallisin, psykologisin, sosiaalisin, taloudellisin ja sotilaallisin keinoin kaikilla sodankaynnin tasoilla."
[2]
Moderni sodankaynti, konfliktit ja toiminnan mallit
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Modernit sodankaynnin operaatiot sisaltavat useita eri toiminnan alueita. Mukaan luetaan myos erilaiset epasymmetriset keinot. Modernit sotilasoperaatiot alkavat ajallisesti jo rauhan aikaisilla painostus- ja
disinformaatio
-operaatioilla. Keinoilla pyritaan tietoisesti vaikuttamaan toisen valtion paatoksentekoon, jotta saavutettaisiin sellaisia strategisia paamaaria, joihin painostuksen kohteena oleva valtio ei muutoin suostuisi.
[3]
Yhdysvallat
ja
Iso-Britannia
ovat maarittaneet moderneja doktriineja tai kriisistrategioita lyhenteilla DIME(FIL) ja MIDLIFE, sanoista Diplomatic, Information, Military, Economic, Financial, Intelligence, and Law Enforcement ? eli Diplomatia, Informaatio, Asevoimat, Talous, Rahoitus, Tiedustelu ja Lainvalvonta.
[4]
Kolmas yleinen malli hahmottamaan vastapuolen ominaisuuksia on PMSII tai PMSII-PT. Lyhenteet tulevat sanoista Political, Military, Economic, Social, Infrastructure, Information, Physical Environment, and Time ? eli Poliittinen, Sotilaallinen, Taloudellinen, Sosiaalinen, Infrastruktuuri, Informaatio, Fyysinen ymparisto, ja Aika.
[5]
Mallit kuvaavat siis modernin sodankaynnin monimuotoisuutta, jossa informaatio(sodankaynti) on yksi toiminnan paaalue.
Informaatiosodankayntia on mika tahansa toimi, jolla estetaan, hyodynnetaan, muutetaan, tai tuhotaan vastustajan informaatiota ja sen jarjestelmia; vastavuoroisesti puolustautua nailta toimilta; seka hyodyntaa omaa sotilaallista informaatiokykya.
Eri mailla ja toimijoilla on erilaisia doktriineja, joilla konfliktin tai kriisin operatiivista ymparistoa pyritaan ymmartamaan ja tata kautta naihin vaikuttamaan.
[6]
Informaatiosodankaynnille tai informaatio-operaatioille loytyy maailmanlaajuisesti useita maaritelmia. Vahankaan perusteellisempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, etta maaritelmien erot ovat useimmiten lahinna terminologisia.
[7]
Kasitteena informaatiosodankaynti on syntynyt strategisena suunnitelmana 1980-luvulla ja operatiivisena vasta 1990-luvun alussa.
[8]
Informaatiosodankaynti on kasitteena siis melko nuori, mutta sodankaynnin ytimessa, yhden tahdon pyrkimys alistaa toinen on perinteinen, ainoastaan metodiikka paamaaran toteuttamiseksi on muuttunut.
[9]
Kaikenlaisen viestinnan tarkoitus on jonkinlainen vaikuttaminen. Viestinnan vaikuttamista psykologisena operaationa on muun muassa aloitteen kaappaaminen, keskustelun siirtaminen haluttuihin asioihin ja aiheisiin. Politisoitunut keskustelu ei ole kuitenkaan
propagandaa
.
Erilaisin keinoin sotaa kayvat osapuolet pystyvat vaikuttamaan siihen, millaista informaatiota ihmiset saavat tiedotusvalineiden kautta. Varsinkin demokraattisissa valtioissa kansalaismielipide on hyvin tarkea sotilaallisen politiikan kannalta. Myos rauhan vallitessa on tarkeaa, etta ihmisilla on yhteiskuntaa tukeva nakemys sotilaalliseen toimintaan liittyvista asioita.
Informaatiosodankaynnin kansalle usein parhaiten nakyvat osat ovat lahinna taktinen eli konkreettinen informaatiosodankaynti.
Strateginen
viestinta
on pitkan aikavalin toimi. Suomessa viestintaa ohjaa valtioneuvosto ja viestintaa suorittaa poikkihallinnolliset eri sektorit itse.
Maanpuolustuskorkeakoulun
mukaan myos elinkeinoelaman ja kansalaisyhteiskunnan merkitys korostuu julkisen hallinnon ja turvallisuudesta vastaavien viranomaisten vierella.
[10]
Strategisen viestintaan vaikuttaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja paamaaran; informaatiosotaa ei siten voi kayda vahingossa.
Informaatio-operaatiossa on tarkoitus on vaikuttaa siihen miten ihmiset ajattelevat ja toimivat, ja talloin keinoina voivat olla myos suorat taktiset toimet vastustajan kykyyn valittaa omaa viestiaan. Informaatio-operaatiot ovat tyypillisesti kampanjan omaisia toimia tai silmukoita, jossa suunnitellaan, toimitaan ja arvioidaan vaikutus.
[7]
Toisin kuin strateginen viestinta, informaatio-operaatio ei yleensa kuulu rauhan ajan toimiin.
Keinovalikoima on myos selvasti laajempi kuin pelkka viestinta. Sita voi olla vihollisen tiedon vaarentaminen, vihollisen tiedonsiirtokanavien sabotointi, vihollisen tiedonsiirtokanavien valjastaminen omia kayttotarkoituksia varten tai vastavuoroisesti omien tiedonsiirtokanavien koskemattomuuden ja fyysisen eheyden puolustaminen.
Propagandaa ja disinformaatiota on yleensa edeltanyt pitkan ajan suunnittelu. Informaatiosodankaynnissa psykologiset operaatiot pyrkivat vaikuttamaan kohteen henkiseen kriisinkestavyyteen.
Sotatieteiden tohtori Saara Jantusen mukaan esimerkiksi
sosiaalisessa mediassa
nakyva hairikointi ei yleensa ole itsetarkoitus, vaan keino paljon suuremmassa kehyksessa. Ilmiota on myos vaikea tunnistaa, mutta tarkoituksena on talloin aloitekyvyn kaappaaminen, eli keskustelun viemista informaatiovaikuttajan haluamaan aiheeseen.
[11]
Tunnistettavia keinoja ovat muun muassa
sensuuri
, uhkailu, painostaminen, disinformaatio ja lokakampanjat.
Ruotsissa
on perustettu Ruotsin kriisivalmiusviraston (MSB) yhteyteen ryhma, jonka tarkoitus on puolustaa maata
Venajan informaatiovaikuttamista
vastaan. Ryhma tarjoaa tukea ja ohjeistusta eri viranomaisille mahdollisten vaikutusyritysten tunnistamisessa seka torjumisessa.
[12]
[13]
Suomessa taktisesta hairikoinnista on kaytetty kasitetta
trollaus
, joka perinteisesti on tarkoittanut yksittaisten henkiloiden harjoittamaa keskustelujen hairikointia tai provosointia.
Suomessa on tutkittu venalaisen informaatiosodankaynnin erityispiirteita ja lansimaisista malleista hieman poiketen, keskiossa on nk.
refleksiivisen kontrollin
kasite. Tutkimuksen mukaan refleksiivinen kontrolli on ihmisten paatoksiin vaikuttamista koskeva teoria, mika perustuu toimintamallin luomiseen, jossa vastustajalle annetaan disinformaatiota, minka pohjalta tama reagoi tajuamatta tulleensa manipuloiduksi.
[9]
Maanpuolustuskorkeakoulun
mukaan puolustautuminen psykologisia operaatiota vastaan perustuu jokaisen kansalaisen tietoisuuteen siita, etta mahdollisessa kriisitilanteessa vastustaja pyrkii vaikuttamaan erilaisin keinoin kansalaisten turvallisuustahtoisuuteen. Yhteiskunnallisesti tata tietoisuutta tuetaan poikkihallinnollisesti strategisen viestinnan keinoin.
[10]
Euroopan unioni
on kaynyt taisteluun
Venajan disinformaatiota
vastaan julkaisemalla saannollisesti katsausta venalaisesta disinformaatiosta.
[14]
- A Jones & G L Kovacick & P L Luzwick:”Global information warfare; How Business, Governments, and Others Achieve Objectives and Attain Competitive Advantages” Auerbach Publications, USA 2002
- A & H Toffler:”War and Antiwar; Survival at the Dawn of the 21th Century” Warner Books 1993
- A D Campen & D H Dearth & R T Goodden (edo.):”Cyberwar; Security, Strategy, and Conflict in the Information Age” AFCEA International Press, USA 1996
- W Schwartau:”Information Warfare; Chaos In The Electronic Superhighway” Thunder's Mouth Press 1995
- D S Alberts, J J Gartska, R E Hayes & D A Signori:”Understanding Information Warfare Age Warfare” CCRP Publication Series USA 2001
- John Arquilla
&
David Ronfeldt
:”In Athena's Camp: Preparing for Conflict in the Information Age” RAND, USA 1997
- John Arquilla
&
David Ronfeldt
:”The Emergence of Noopolitik: Towards an American Information Strategy”, Rand Monograph Report, Rand, Santa Monica, California, 1999
- Paaesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa ”Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE), (linkki vanhentunut)”, joka on ilmestynyt 5.10.2004 kasitellaan toisen osan viidennessa luvussa informaatiosodankayntia otsikon ”Informaatiosodankaynnin jarjestelmat” alla.
- Marko Kulmala
Suomalainen (englanninkielinen) informaatiosodankaynnin sivusto: 64.000 kavijaa vuoden 1997 jalkeen.
- Ruotsin Sotatieteellisen seura; Informaatiosodankaynnista ruotsiksi (linkki vanhentunut)
- Englantilainen informaatiosodankaynnin sivusto
- Maanpuolustusaiheinen linkkisivusto
(
Arkistoitu
? Internet Archive) (laaja ja hyva; myos paljon suomalaista aineistoa)
Commons
|
|---|
| | Kasitteet
| Tavoitteet ja kasitteet
| |
|---|
| Sanasto
| |
|---|
|
|---|
| Teknologiat ja toimintatavat
samoja tekniikoita
kaytetaan
verkkorikollisuudessa
| Mielipiteen muokkaus
| |
|---|
| Tiedon kalastelu
| |
|---|
| Hyokkays tietojarjestelmaan
| |
|---|
| Vakoilutyokalut
| |
|---|
| Muut aseet
| |
|---|
|
|---|
| | Tunnettuja tapauksia
| |
|---|
| |
|