Ilkivalta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rakennusten seinien luvaton tohriminen on Suomen rikoslain mukaan sakolla tai vankeudella rangaistavaa vahingontekoa .
Ilkivaltaa linja-auton selkanojassa.

Ilkivalta siina merkityksessa, jossa sanaa kaytetaan Suomen rikoslaissa , on tahallista hairion aiheuttamista esimerkiksi meluamalla muualla kuin yleisella paikalla tai yleisolta suljetussa virastossa , toimistossa , liikkeessa tai tehtaassa tai muussa vastaavassa paikassa. Ilkivaltaa on myos hairion aiheuttaminen tarpeettomilla puhelinsoitoilla virastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun vastaavaan paikkaan, samoin kuin vaaran halytyksen aiheuttaminen kayttamalla julkisen kulkuneuvon hatajarrua tai halytinta muutoin kuin hatatilanteessa. Suomessa ilkivallasta seuraa sakkorangaistus . [1] Yleisella paikalla tapahtuvasta ilkivallasta eli hairion aiheuttamisesta esimerkiksi meluamalla julkisella paikalla rangaistaan jarjestyslain perusteella jarjestysrikkomuksena.

Yleisessa kielenkaytossa ilkivallaksi nimitetaan myos toisen omaisuuden tahallista vahingoittamista. Tallaisesta teosta kaytetaan yleisesti myos nimitysta vandalismi , varsinkin kun havitysvimma kohdistuu kulttuurielaman tuotteisiin [2] . Sana juontuu alun perin kansainvaellusten aikaisesta vandaalien heimosta, joka havitti Galliaa ja ryosti Rooman vuonna 455 [3] . Sanan ”vandalismi” ( ransk. vandalisme ) keksi ranskalainen piispa ja poliitikko Henri Gregoire . Han kaytti sita ensi kerran Ranskan kansalliskonventissa vuonna 1794 pitamassaan puheessa, jossa han rinnasti Ranskan vallankumouksen kiihkeimpana aikana tapahtuneen taideteosten ja muistomerkkien tuhoamisen vandaalien Roomassa harjoittamaan havitykseen. [4]

Suomen rikoslain 35 luvussa toisen omaisuuteen tai tekijan yhdessa muiden kanssa omistaman omaisuuden vaurioittamisesta tai havittamisesta kaytetaan nimitysta vahingonteko . Siita rangaistaan sakolla tai vankeudella enintaan yhdeksi vuodeksi, torkeissa tapauksissa jopa neljaksi vuodeksi. [5] [6] Lievissa tapauksissa rangaistusseuraamus on sakko. [7] Paljon vaaraa aiheuttava ilkivaltateko voi tuoda tekijalleen syytteen myos liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tai tapon yrityksesta. [8] Eraissa tapauksissa kyseessa voi olla myos hautarauhan tai kotirauhan rikkomisen muoto.

  • Rantala, Risto (toim.): Perustieto. Akateemisen tietosanakirja. Otava 1993. ISBN 951-1-12579-6
  1. Suomen rikoslaki, 17 luvun 13 § ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  2. Rantala 1993, s. 974
  3. Vandal Britannica Academic, Encyclopædia Britannica . Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 1.7.2018. (englanniksi)
  4. Arto Kivimaki & Pekka Tuomisto: Rooman keisarit , s. 392. Karisto, Hameenlinna 2001.
  5. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 35 luku - Vahingonteko, 1 § Vahingonteko ( Arkistoitu ? Internet Archive) Ajantasainen lainsaadanto, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  6. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 35 luku - Vahingonteko, 2 § Torkea vahingonteko ( Arkistoitu ? Internet Archive) Ajantasainen lainsaadanto, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  7. a b Rikoslaki (19.12.1889/39), 35 luku - Vahingonteko, 3 § Lieva vahingonteko ( Arkistoitu ? Internet Archive) Ajantasainen lainsaadanto, Finlex, finlex.fi, viitattu 14.9.2014
  8. Alyton ilkivalta voi tuoda paljastuneelle tekijalle ankaran syytteen YLE. Viitattu 26.12.2012.

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Koski, Sami & Rissanen, Mika & Tahvanainen, Juha:  Havityksen historiaa: Eurooppalaisen vandalismin vuosisadat . Jyvaskyla: Atena, 2007. ISBN 978-951-796-490-6 .

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]