Hovhannes Baghramjan
(
arm.
????????? ?????????
,
ven.
Ива?н Христофо?рович Баграмя?н
,
Ivan Hristoforovit? Bagramjan
;
2. joulukuuta
(
J
: 20. marraskuuta)
1897
T?ardahly
,
Jelizavetpolin kuvernementti
,
Venajan keisarikunta
?
21. syyskuuta
1982
Moskova
,
Neuvostoliitto
)
[1]
[2]
oli
armenialaissyntyinen
Neuvostoliiton marsalkka
, joka toimi komentajana
toisessa maailmansodassa
. Han oli tarkeassa roolissa
Baltian
takaisinvaltauksessa vuonna 1944 ja toimi maailmansodan jalkeen Baltiaan sijoitettujen joukkojen komentajana.
Baghramjanin isa oli armenialainen rautatielainen. Baghramjan tyoskenteli nuorena rautateilla ja opiskeli vuosina 1912?1915 teknisessa koulussa.
[3]
Han osallistui
ensimmaiseen maailmansotaan
Venajan keisarillisessa armeijassa vuodesta 1915.
[4]
Vallankumouksen
jalkeen han liittyi vuonna 1918 Venajasta irtautuneen
Armenian
armeijaan, joka soti tuolloin
turkkilaisia
vastaan, ja han osallistui
Sardarapatin taisteluun
.
[5]
Neuvosto-Venajan
miehitettya Armenian Baghramjan asettui tukemaan neuvostohallintoa ja liittyi
puna-armeijaan
joulukuussa 1920. Hanesta tuli
eskadroonan
ja vuonna 1923 ratsuvakirykmentin komentaja.
[4]
Han suoritti ratsuvakiopiston
Leningradissa
vuonna 1924,
Frunzen sotilasakatemian
vuosina 1931?1934 ja
yleisesikunta-akatemian
vuonna 1938.
[4]
[3]
Han sai 1935 everstin arvon.
[1]
Baghramjanista tuli vuonna 1940 ensin
12. armeijan
ja sitten
Kiovan sotilaspiirin
esikunnan operatiivisen osaston paallikko.
Saksan hyokkayksen
alkaessa vuonna 1941 hanet nimitettiin aluksi
lounaan rintaman
esikunnan operatiivisen osaston paallikoksi, mista han siirtyi saman rintaman operatiivisen ryhman paallikoksi.
[4]
[1]
Han suunnitteli puolustusoperaatioita ja vastahyokkayksia
Ukrainassa
, ja pakeni syyskuussa 1941 viime hetkella miehineen
saarretusta Kiovasta
. Joulukuussa 1941 Baghramjan nimitettiin
Semjon Timo?enkon
komentaman lounaisryhman esikuntapaallikoksi ja hanet ylennettiin kenraaliluutnantiksi. Huhtikuusta 1942 alkaen han oli samalla lounaan rintaman esikuntapaallikkona. Kesakuusta 1942 alkaen Baghramjan komensi
16. armeijaa
, joka huhtikuussa 1943 muutettiin
11. kaartinarmeijaksi
.
[1]
Han osallistui kesalla 1943
Kurskin taisteluun
liittyneisiin
operaatioihin
Orjolin
luona.
[5]
[1]
Marraskuussa 1943 Baghramjan ylennettiin armeijakenraaliksi ja hanet nimitettiin
1. Baltian rintaman
komentajaksi. Baghramjanin joukot etenivat joulukuusta 1943 alkaen
Valko-Venajalle
.
[1]
[5]
Vuonna 1944 hanen joukkonsa osallistuivat
Vitebskin?Or?an offensiiviin
, jossa
Vitebskin
alueen saksalaisjoukot saarrettiin ja tuhottiin. Syksylla 1944 Baghramjan maarattiin hyokkaamaan Baltiaan. Hanen joukkonsa saavuttivat lokakuussa 1944
Itameren
rannikon
valtaamalla Memelin
, ja eristivat siten Saksan
pohjoisen armeijaryhman
Baltian pohjoisosaan. Puna-armeijan edetessa
Ita-Preussiin
han sai helmikuussa 1945 komentoonsa uuden Zemlandin sotaryhman ja huhtikuussa 1945
3. Valko-Venajan rintaman
. Baghramjan sai valmistella ja johtaa
Konigsbergin valtausta
, joka paattyi 9. huhtikuuta
kaupungin
antautumiseen.
[1]
Toisen maailmansodan jalkeen Baghramjan oli vuosina 1945?1954
Baltian sotilaspiirin
komentajana. Sen jalkeen han toimi vuosina 1954?1956
Neuvostoliiton puolustusministerion
paatarkastajana, vuosina 1956?1958 yleisesikunta-akatemian johtajana ja vuodesta 1958 Neuvostoliiton apulaispuolustusministerina seka huoltojoukkojen komentajana. Han sai Neuvostoliiton marsalkan arvon vuonna 1955.
[4]
[1]
Baghramjan oli vastuussa vuoden 1962
Kuuban ohjuskriisiin
johtaneesta
operaatio Anadyrista
, jossa suuri maara neuvostojoukkoja ja aseita laivattiin
Kuubaan
.
[3]
[1]
Huhtikuussa 1968 han siirtyi elakevirkaan puolustusministerion alaiseksi joukkojen ylitarkastajaksi.
[4]
[1]
Baghramjan liittyi
Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen
(NKP) vuonna 1941 ja hanet valittiin sen keskuskomiteaan vuonna 1961. Han sai
Neuvostoliiton sankarin
arvonimen kahdesti, 1944 ja 1977.
[4]
Leninin kunniamerkki
hanelle myonnettiin seitseman kertaa. Baghramjanin kuoltua vuonna 1982 hanen tuhkansa haudattiin
Kremlin muuriin
.
[1]
Baghramjan on ollut hyvin arvostettu uudelleenitsenaistyneessa Armeniassa. Hanelle pystytettiin vuonna 2003 ratsastajapatsas maan paakaupunkiin
Jerevaniin
.
[5]
Hanella on patsas myos Orjolissa ja hanen mukaansa on nimetty katuja Moskovassa ja useissa muissa kaupungeissa.
[1]
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|