Hopea on siirtymaalkuaineisiin kuuluva metallimainen alkuaine . Hopean kemiallinen merkki on Ag ( lat. argentum ). ^[2] Puhdas hopea on valkoinen, kauniisti kiiltava jalometalli , joka on kultaa kovempaa mutta kuparia pehmeampaa. Hopealla on metalleista paras sahkon - ja lammonjohtokyky . ^[3] Hopean CAS-numero on 7440-22-4.

Hopeaa kaytetaan valokuvauksessa , koruissa , kolikoissa , aterimissa , peileissa ja elektronisten laitteiden komponenteissa. Olympialaisissa ja useissa muissa urheilukilpailuissa hopea mitali on toinen palkinto. Hopea on myos yksi yleisimmista korumetalleista . Hopeaa saa kayttaa EU:ssa ilman enimmaismaararajoituksia makeisten kuorrutuksissa, suklaan koristelussa ja likooreissa ^[4] E174 -nimisena variaineena ^[5] .

Myrkyllisyys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hopeaionit tappavat bakteereita ^[6] ja vesistoon paasseet hopeaionit ovat hyvin myrkyllisia esimerkiksi kaloille jo hyvin pienina pitoisuuksina. ^[7] Hopea on myrkyllista myos nisakkaille suurina annoksina. Akuutisti tappava annos ( LD50 ) on rotilla 2 000 milligrammaa/painokilo vuorokaudessa. ^[8] Hopeaa, hopeaioneja ja hopeananohiukkasia on pidetty aiemmin melko harmittomina ihmisille, mutta nanohiukkasten on sittemmin osoitettu tunkeutuvan nisakkaiden soluihin ja vaurioittavan perimaa. ^[9]

Seokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hopeaa kaytetaan tavallisimmin seoksena, jossa on joko 83 % tai 92,5 % hopeaa, loput kuparia. Seosta, jossa hopeaa on 92,5 %, sanotaan sterling-hopeaksi . Kuparia kaytetaan, koska se ensinnakin tekee metalliseoksesta kovemman ja toisekseen halvempana aineena laskee seoksen hintaa. Sterling-hopean ominaispaino on 10,3 kg/ dm³ .

Hopeaesineisiin lyodaan virallinen leima , jossa hopeapitoisuus ilmaistaan promilleina , siis 830 tai 925. Lisaksi leimasta ilmenee valmistusvuosi ja valmistaja.

Valuprosessissa sulaan hopeaan liukenee ilmasta happea . Metallin jaahtyessa happi aiheuttaa rakenteessa huokoisuutta. Ilmiota pyritaan ehkaisemaan sulan kaasusuojauksella ja seostamalla sulaan deoksidointiaineita. Tyypillisesti deoksidointiaineena kaytetaan fosforia .

Hopeayhdisteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hopea yhtyy helposti rikkiin ja rikkiyhdisteisiin. Mineraaleissakin hopea esiintyy tavallisimmin rikkiyhdisteina, joita ovat argentiitti eli hopeahohde (Ag ₂ S), proustiitti (Ag ₃ AsS ₃ ) ja pyrargyriitti (Ag ₃ SbS ₃ ). ^[3] Samasta syysta hopeaseoksista valmistetut esineet tummuvat melko pian jo ilmassa, jossa on aina vahaisia maaria haihtuvia sulfideja .

Jotkin hopeayhdisteet kuten hopeabromidi ovat valon­arkoja eli ne hajoavat helposti valon vaikutuksesta. Tahan reaktioon seka vapautuneen hopean tummumiseen rikkiyhdisteiden vaikutuksesta perustuu valokuvausfilmin tummuminen sita valotettaessa.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hopea on niin sanottu muinaismetalli. Kullan tavoin myos hopea on ollut tunnettu jo inhimillisen kulttuurikehityksen varhaiskautena. Sen tarkkaa loytoajankohtaa ei tunneta. Arkeologisten loytojen perusteella voidaan kuitenkin olettaa hopean loydetyn noin 5 000 vuotta sitten, siis pari tuhatta vuotta kullan jalkeen. Tahan on syyna se, etta hopeaa on harvemmin vapaana luonnossa kuin kultaa. Ikivanhoja tunnettuja hopea kaivoksia ovat Salcedo ja San Jose Perussa . Kreikkalaisilla ja roomalaisilla oli tuhansia orjia louhimassa hopea malmia .

Hopea oli useimmissa maissa 1800-luvulle saakka rahajarjestelman perustana, kunnes sen syrjaytti kultakanta . Taman vuoksi monien vanhojen rahayksikkojenkin nimet ovat samat kuin massa - tai painoyksikkojen. Esimerkiksi yksi Englannin punta ( pound ￡) on alun perin vastannut arvoltaan yhta paunaa eli naulaa ( pound ) hopeaa, ja samoin on laita Turkissa ja aikaisemmin Italiassakin kaytossa olleen liiran .

Viela hopeakannasta luopumisen jalkeen hopeaa kaytettiin pitkaan laajalti kolikkometallina . Suomessa lyotiin viimeksi vuosina 1964 ? 1968 yhden markan kolikot 35 % hopeaa sisaltaneesta metalliseoksesta. Nykyisin hopearahoista on kuitenkin jo lahes kaikkialla luovuttu. Poikkeuksen muodostavat merkkitapausten vuoksi lyodyt hopeiset juhlarahat .

Hopean hinta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Historian alussa hopeaa pidettiin miltei yhta arvokkaana kuin kultaa, koska se oli aluksi niin harvinaista. Myohemmat loydokset varsinkin Amerikassa ovat olleet kuitenkin niin runsaat, etta hopean hinta on nykyaan kultaa huomattavasti alhaisempi (n. 14 €/unssi ^[10] , kulta n. 1 550 €/unssi ^[11] ). Halvempana materiaalina hopeasta voidaan tehda nayttavia ja isokokoisia koruja. Hopean hinta ei enaa tosin heijasta sen suurempaa yleisyytta, koska hopeasta suuri osa on poistunut teollisiin tarkoituksiin, ja analyytikkojen mukaan sijoitushopean hinnassa on nousupaineita. ^[12]

Hopean hinta maaraytyy paivittain maailman raaka-aineporsseissa, joista tunnetuin ja arvovaltaisin on Lontoon metalliporssi eli LME ( London Metal Exchange ). Hopea, kuten muutkin jalometallit, hinnoitellaan troy unsseina (n. 31,1 g).

Sijoitushopea [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hopeasijoituksia voi tehda arvopaperimuodossa olevaan tai fyysiseen hopeaan. Noin 98 % maailman sijoitushopeasta on arvopaperistetussa muodossa, sijoitusinstrumentteina . Pankkien ja sijoituspalveluiden kautta on tarjolla hopeatileja , joiden katteena voi olla fyysista hopeaa, mutta nain ei aina ole. Raaka-aineporssit noteeraavat esimerkiksi hopeafutuureita , joilla operoivat enimmakseen institutionaaliset sijoittajat. ^[13]

Fyysista sijoitushopeaa on harkkojen muodossa seka kolikkoina, kuten unssin kolikkona ja hopeadollareina (AGD-sijoitushopea). Lisaksi on olemassa sijoituskayttoon tarkoitettu erityinen hopeaesineiden laji, ”pyorylat” (engl. rounds). Ne eivat ole kolikoita, koska ne ovat yksityisesti, ei valtiollisesti tuotettuja, mutta eivat myoskaan mitaleita . ^[14] Fyysiseen hopeaan sijoittamiseksi voi kasittaa myos kaytto- ja kauneusarvoa omaavien hopeaesineiden omistamisen .

Hopeaesineiden puhdistus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hopean puhdistukseen/kiillotukseen on saatavilla erilaisia puhdistusaineita ja -valineita. Naita myyvat esimerkiksi alan kultasepanliikkeet. Erilaisille hopeaesineille on olemassa omat aineensa. Mita arvokkaammasta esineesta/kohteesta on kysymys sita tarkeampaa on selvittaa puhdistusvaihtoehdot alan asiantuntijan kanssa.

Hopeaesineita voidaan helposti ja turvallisesti puhdistaa kotioloissa laittamalla hopeaesineet kulhoon, jossa on lamminta tai kuumaa vetta ja sahkoa johtavaa ainetta kuten ruokasuolaa (tai ruokasoodaa ) seka alumiinifoliota. Hopeaesineet kaaritaan alumiinifolion sisaan. Alumiini epajalompana metallina pelkistaa hopeasulfidin takaisin hopeaksi. Reaktioyhtalo on 3Ag ₂ S + 2 Al → 6 Ag + Al ₂ S ₃ . Hopeaesineet puhdistuvat jopa muutamassa minuutissa, mikali tummuminen on vahaista. Runsaasti tummuneet esineet vaativat pidemman ajan. Reaktiossa vapautuu mm. vetysulfidia , H ₂ S, joka haisee pilaantuneilta kananmunilta tai viemarilta . Puhdistetut esineet voi kiillottaa esim. villasukalla. Hopearahoja ei kuitenkaan koskaan tule kiillottaa, koska ne voivat menettaa numismaattisen arvonsa. ^lahde?

Merkittavat esiintymisalueet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Hopea (heraldiikka)

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Haavisto, Anja, Hella, Atso, Huormola,Osmo & Tuomi, Vuokko:  Alkuaineiden kiehtova maailma . Otava, 1992. ISBN 951-1-12509-5 .
• Pakarinen, Olli & Pietila, Risto:  Sijoitushopea Suomessa 2010 . Hopea.fi, 2009. ISSN 1798-548X.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta hopea .

• Hopean kansainvalinen kemikaalikortti
• Tukes: Jalometallituotteiden leimat ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Hopean maailmanmarkkinahinta
• Hopean tummentaminen kaliumpolysulfidilla ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Periodictable: Technical data for Silver (englanniksi)
• Luettelo hopean isotoopeista The Isotopes Project Home Page (englanniksi) )
• The Royal Society of Chemistry (RSC): Silver (englanniksi)
• PeriodicTable: Silver (Ag) (englanniksi)
• PubChem: Silver (englanniksi)
• Human Metabolome Database (HMDB): Silver (englanniksi)
• Food Component Database (FooDB): Silver (englanniksi)
• DrugBank: Silver (englanniksi)
• Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Silver (englanniksi)
• Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Silver (englanniksi)
• Mindat: Silver (englanniksi)
• Webmineral: Silver Mineral Data (englanniksi)
• Webmineral: Mineral Species containing Silver (Ag) (englanniksi)
• Americanelements: Silver Technical and Safety Data (englanniksi)
• Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Silver (englanniksi)
• London Metal Exchange: Silver price (englanniksi)
• InfoMine: Silver Prices and Silver Price Charts (englanniksi)