Tama artikkeli kasittelee alkuainetta. Sanan muista merkityksista katso
Hopea (tasmennyssivu)
.
|
Yleista
|
Nimi
|
Hopea
|
Tunnus
|
Ag
|
Jarjestysluku
|
47
|
Luokka
|
Siirtymametalli
|
Lohko
|
d
|
Ryhma
|
11,
siirtymaalkuaine
|
Jakso
|
5
|
Tiheys
| 10,49 · 10
3
kg/m
3
|
Kovuus
| 3,25 (Mohsin asteikko)
|
Vari
| Kiiltava valkoinen
|
Loytovuosi, loytaja
|
Esihistoria, tuntematon
|
Atomiominaisuudet
|
Atomipaino
(A
r
)
| 107,8682
[1]
|
Atomisade
, mitattu (laskennallinen)
| 165
pm
|
Kovalenttisade
| 153 pm
|
Van der Waalsin sade
| 172 pm
|
Orbitaalirakenne
| [
Kr
] 4d
10
5s
1
|
Elektroneja
elektronikuorilla
| 2, 8, 18, 18, 1
|
Hapetusluvut
| +I
|
Kiderakenne
| pintakeskeinen kuutiollinen
|
Fysikaaliset ominaisuudet
|
Olomuoto
|
Kiintea
|
Sulamispiste
| 1 234,93
K
(961,78
°C
)
|
Kiehumispiste
| 2 435 K (2 162 °C)
|
Moolitilavuus
| 10,72 · 10
−3
m
3
/mol
|
Hoyrystymislampo
| 258 kJ/mol
|
Sulamislampo
| 11,28 kJ/mol
|
Hoyrynpaine
| 0,34
Pa
1 234 K:ssa
|
Aanen nopeus
| 2680
m/s
295 K:ssa
|
Muuta
|
Elektronegatiivisuus
| 1,93 (
Paulingin asteikko
)
|
Ominaislampokapasiteetti
|
0,235 kJ/(kg K)
|
Sahkonjohtavuus
| 63.01 × 10
6
S
/m
|
Lammonjohtavuus
| (300 K) 429
W/(m·K)
|
CAS-numero
| 7440-22-4
|
Tiedot
normaalilampotilassa ja -paineessa
|
Hopea
on
siirtymaalkuaineisiin
kuuluva metallimainen
alkuaine
. Hopean
kemiallinen merkki
on
Ag
(
lat.
argentum
).
[2]
Puhdas hopea on valkoinen, kauniisti kiiltava
jalometalli
, joka on
kultaa
kovempaa mutta
kuparia
pehmeampaa. Hopealla on metalleista paras
sahkon
- ja
lammonjohtokyky
.
[3]
Hopean
CAS-numero
on 7440-22-4.
Hopeaa kaytetaan
valokuvauksessa
,
koruissa
,
kolikoissa
,
aterimissa
,
peileissa
ja
elektronisten
laitteiden komponenteissa.
Olympialaisissa
ja useissa muissa urheilukilpailuissa hopea
mitali
on toinen palkinto. Hopea on myos yksi yleisimmista
korumetalleista
. Hopeaa saa kayttaa
EU:ssa
ilman enimmaismaararajoituksia makeisten kuorrutuksissa, suklaan koristelussa ja likooreissa
[4]
E174
-nimisena variaineena
[5]
.
Hopeaionit tappavat bakteereita
[6]
ja vesistoon paasseet hopeaionit ovat hyvin myrkyllisia esimerkiksi kaloille jo hyvin pienina pitoisuuksina.
[7]
Hopea on myrkyllista myos nisakkaille suurina annoksina. Akuutisti tappava annos (
LD50
) on rotilla 2 000 milligrammaa/painokilo vuorokaudessa.
[8]
Hopeaa, hopeaioneja ja hopeananohiukkasia on pidetty aiemmin melko harmittomina ihmisille, mutta nanohiukkasten on sittemmin osoitettu tunkeutuvan nisakkaiden soluihin ja vaurioittavan perimaa.
[9]
Hopeaa kaytetaan tavallisimmin seoksena, jossa on joko 83 % tai 92,5 % hopeaa, loput kuparia. Seosta, jossa hopeaa on 92,5 %, sanotaan
sterling-hopeaksi
. Kuparia kaytetaan, koska se ensinnakin tekee metalliseoksesta kovemman ja toisekseen halvempana aineena laskee seoksen hintaa. Sterling-hopean ominaispaino on 10,3 kg/
dm³
.
Hopeaesineisiin lyodaan virallinen
leima
, jossa hopeapitoisuus ilmaistaan
promilleina
, siis 830 tai 925. Lisaksi leimasta ilmenee valmistusvuosi ja valmistaja.
Valuprosessissa sulaan hopeaan liukenee ilmasta
happea
. Metallin jaahtyessa happi aiheuttaa rakenteessa huokoisuutta. Ilmiota pyritaan ehkaisemaan sulan kaasusuojauksella ja seostamalla sulaan deoksidointiaineita. Tyypillisesti deoksidointiaineena kaytetaan
fosforia
.
Hopea yhtyy helposti
rikkiin
ja rikkiyhdisteisiin.
Mineraaleissakin
hopea esiintyy tavallisimmin rikkiyhdisteina, joita ovat
argentiitti
eli hopeahohde (Ag
2
S),
proustiitti
(Ag
3
AsS
3
) ja
pyrargyriitti
(Ag
3
SbS
3
).
[3]
Samasta syysta hopeaseoksista valmistetut esineet tummuvat melko pian jo ilmassa, jossa on aina vahaisia maaria haihtuvia
sulfideja
.
Jotkin hopeayhdisteet kuten
hopeabromidi
ovat
valonarkoja
eli ne hajoavat helposti
valon
vaikutuksesta. Tahan reaktioon seka vapautuneen hopean tummumiseen rikkiyhdisteiden vaikutuksesta perustuu
valokuvausfilmin
tummuminen sita valotettaessa.
Hopea on niin sanottu muinaismetalli.
Kullan
tavoin myos hopea on ollut tunnettu jo inhimillisen kulttuurikehityksen varhaiskautena. Sen tarkkaa loytoajankohtaa ei tunneta. Arkeologisten loytojen perusteella voidaan kuitenkin olettaa hopean loydetyn noin 5 000 vuotta sitten, siis pari tuhatta vuotta kullan jalkeen. Tahan on syyna se, etta hopeaa on harvemmin vapaana luonnossa kuin kultaa. Ikivanhoja tunnettuja hopea
kaivoksia
ovat Salcedo ja San Jose
Perussa
.
Kreikkalaisilla
ja
roomalaisilla
oli tuhansia orjia louhimassa hopea
malmia
.
Hopea oli useimmissa maissa
1800-luvulle
saakka
rahajarjestelman
perustana, kunnes sen syrjaytti
kultakanta
. Taman vuoksi monien vanhojen rahayksikkojenkin nimet ovat samat kuin
massa
- tai painoyksikkojen. Esimerkiksi yksi
Englannin punta
(
pound
£) on alun perin vastannut arvoltaan yhta
paunaa
eli naulaa (
pound
) hopeaa, ja samoin on laita
Turkissa
ja aikaisemmin
Italiassakin
kaytossa olleen
liiran
.
Viela hopeakannasta luopumisen jalkeen hopeaa kaytettiin pitkaan laajalti
kolikkometallina
. Suomessa lyotiin viimeksi vuosina
1964
?
1968
yhden
markan
kolikot 35 % hopeaa sisaltaneesta metalliseoksesta. Nykyisin hopearahoista on kuitenkin jo lahes kaikkialla luovuttu. Poikkeuksen muodostavat merkkitapausten vuoksi lyodyt hopeiset
juhlarahat
.
Historian alussa hopeaa pidettiin miltei yhta arvokkaana kuin kultaa, koska se oli aluksi niin harvinaista. Myohemmat loydokset varsinkin Amerikassa ovat olleet kuitenkin niin runsaat, etta hopean hinta on nykyaan kultaa huomattavasti alhaisempi (n. 14 €/unssi
[10]
, kulta n. 1 550 €/unssi
[11]
). Halvempana materiaalina hopeasta voidaan tehda nayttavia ja isokokoisia koruja. Hopean hinta ei enaa tosin heijasta sen suurempaa yleisyytta, koska hopeasta suuri osa on poistunut teollisiin tarkoituksiin, ja analyytikkojen mukaan sijoitushopean hinnassa on nousupaineita.
[12]
Hopean hinta maaraytyy paivittain maailman raaka-aineporsseissa, joista tunnetuin ja arvovaltaisin on Lontoon metalliporssi eli LME (
London Metal Exchange
). Hopea, kuten muutkin jalometallit, hinnoitellaan
troy unsseina
(n. 31,1 g).
Hopeasijoituksia voi tehda arvopaperimuodossa olevaan tai fyysiseen hopeaan. Noin 98 % maailman sijoitushopeasta on arvopaperistetussa muodossa,
sijoitusinstrumentteina
. Pankkien ja sijoituspalveluiden kautta on tarjolla
hopeatileja
, joiden katteena voi olla fyysista hopeaa, mutta nain ei aina ole. Raaka-aineporssit noteeraavat esimerkiksi
hopeafutuureita
, joilla operoivat enimmakseen institutionaaliset sijoittajat.
[13]
Fyysista sijoitushopeaa on harkkojen muodossa seka kolikkoina, kuten unssin kolikkona ja hopeadollareina (AGD-sijoitushopea). Lisaksi on olemassa sijoituskayttoon tarkoitettu erityinen hopeaesineiden laji, ”pyorylat” (engl. rounds). Ne eivat ole kolikoita, koska ne ovat yksityisesti, ei valtiollisesti tuotettuja, mutta eivat myoskaan
mitaleita
.
[14]
Fyysiseen hopeaan sijoittamiseksi voi kasittaa myos kaytto- ja kauneusarvoa omaavien hopeaesineiden omistamisen
.
Hopean puhdistukseen/kiillotukseen on saatavilla erilaisia puhdistusaineita ja -valineita. Naita myyvat esimerkiksi alan kultasepanliikkeet. Erilaisille hopeaesineille on olemassa omat aineensa. Mita arvokkaammasta esineesta/kohteesta on kysymys sita tarkeampaa on selvittaa puhdistusvaihtoehdot alan asiantuntijan kanssa.
Hopeaesineita voidaan helposti ja turvallisesti puhdistaa kotioloissa laittamalla hopeaesineet kulhoon, jossa on lamminta tai kuumaa
vetta
ja
sahkoa
johtavaa ainetta kuten
ruokasuolaa
(tai
ruokasoodaa
) seka alumiinifoliota. Hopeaesineet kaaritaan alumiinifolion sisaan. Alumiini epajalompana metallina pelkistaa
hopeasulfidin
takaisin hopeaksi. Reaktioyhtalo on 3Ag
2
S + 2 Al → 6 Ag + Al
2
S
3
. Hopeaesineet puhdistuvat jopa muutamassa minuutissa, mikali tummuminen on vahaista. Runsaasti tummuneet esineet vaativat pidemman ajan. Reaktiossa vapautuu mm.
vetysulfidia
, H
2
S, joka haisee pilaantuneilta
kananmunilta
tai
viemarilta
. Puhdistetut esineet voi kiillottaa esim. villasukalla. Hopearahoja ei kuitenkaan koskaan tule kiillottaa, koska ne voivat menettaa
numismaattisen
arvonsa.
lahde?
- Haavisto, Anja, Hella, Atso, Huormola,Osmo & Tuomi, Vuokko:
Alkuaineiden kiehtova maailma
. Otava, 1992.
ISBN 951-1-12509-5
.
- Pakarinen, Olli & Pietila, Risto:
Sijoitushopea Suomessa 2010
. Hopea.fi, 2009. ISSN 1798-548X.
- ↑
Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report).
Pure and Applied Chemistry
, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC.
Artikkelin verkkoversio
. Viitattu 16.4.2011.
(englanniksi)
- ↑
Timo Paukku:
Hopeaisten jokien maa, Argentiina
Helsingin Sanomat 5.9.2006 (alkuainesarjan artikkeli hopeasta).
Arkistoitu
16.11.2012. Viitattu 18.12.2012.
- ↑
a
b
Haavisto et al. 1992, s. 9
- ↑
E174
Ruokavirasto
.
Arkistoitu
9.4.2022. Viitattu 9.4.2021.
- ↑
Kolloidalt silver
Livsmedelsverket. Viitattu 19.11.2017.
(ruotsiksi)
- ↑
Hanninen, Heidi:
Pyykki puhdistuu hopeaionien avulla
Tekniikka & Talous
. 11.8.2006. Viitattu 27.12.2019.
- ↑
Kansainvaliset kemikaalikortit, hopea
ilo.org
. Viitattu 27.12.2019.
- ↑
KAYTTOTURVALLISUUSTIEDOTE, hopea
boliden.chemsoft.eu
. Viitattu 27.12.2019.
- ↑
Vahemman myrkyllista hopeaa
Tiede
. 27.2.2010. Viitattu 27.12.2019.
- ↑
http://www.silverprice.org
. Viitattu 12.4.2020
- ↑
http://www.goldprice.org
. Viitattu 12.4.2020
- ↑
Ted Butler:
Ted Butler commentary: Ahead Of His Time
investmentrarities.com
. 23. maaliskuuta 2009.
Arkistoitu
30.8.2009. Viitattu 8.10.2009.
- ↑
Pakarinen, Olli & Pietila, Risto:
Sijoitushopea Suomessa 2010
, s. 55?58, 64, 69. Hopea.fi, 2009. ISSN 1798-548X.
- ↑
Pakarinen & Pietila 2009, 71