Tama artikkeli kasittelee entista kuntaa. Tasmennyssivu
Himanka
kasittelee muita merkityksia.
Himanka
(
ruots.
Himango
,
[4]
entinen
selvenna
nimi
Rauma
[5]
) on
entinen Suomen kunta
ja nykyaan osa
Kalajoen
kaupunkia
Pohjois-Pohjanmaan
maakunnassa. Ennen vuoden 2010 alussa tapahtunutta kuntaliitosta Himangan kunta oli osa
Keski-Pohjanmaan maakuntaa
ja
Lansi-Suomen laania
. Kunnan vakiluku oli 3 023 ihmista,
[2]
ja sen pinta-ala oli 649,84 km
2
, josta 1,84 km
2
oli sisavesistoja.
[1]
Vaestotiheys oli 11,87 asukasta/km
2
. Himangan kunta liittyi
Kalajoen
kaupunkiin vuoden
2010
alussa ja tuli samalla osaksi
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa
.
[6]
Himangan naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Kalajoki,
Kannus
ja
Kokkola
(vuoteen 2008 asti
Lohtaja
).
Himanka on saanut nimenssa joen alajuoksulla sijainneen talon mukaisesti. Paikkakunnasta on kaytetty myos nimea
Rauma
.
[7]
Kirkonkylan vanhin alue on nimeltaan
Raumankari
, joka oli myos vanha markkinapaikka.
lahde?
Himangan seudulta on vahan historiallisia loytoja, silla alue oli pitkaan meren alla. Muutamat hautaroykkiot ovat peraisin pronssikaudelta, useimmat rautakaudelta. Keskiajalla Himangalle saapui Yla-Satakunnasta eramiehia, jotka jaivat seudulle pysyvasti asumaan, etenkin jokisuistoihin.
[7]
Ensimmaiset himankalaiset saivat elantonsa metsastyksesta, kalastuksesta ja maanviljelysta. Merikalastus oli niin tarkeaa, etta jopa karajat pidettiin usein kiireisimpina aikoina saaressa, ns. Karajaluodossa. Talvisin harjoitettiin hylkeenpyyntia jaalla.
[7]
1600-luvulla tervanpoltosta muodostui merkittava tulonlahde talonpojille. Lestijoen suulla sijainneesta Rauman satamasta kehittyi tarkea kauppapaikka, jossa
Kokkolan
porvarit ostivat sisamaasta jokea pitkin kuljetettua tervaa. Sataman kautta kuljetettiin myos sahatavaraa ja turkiksia ulkomaille. Satamassa veistettiin myos aluksia talollisille seka rannikkokaupunkien porvareille. Ensimmaisen ison sahan Raumankoskeen perusti
Anders Roos
vuonna 1797.
[8]
Sahasta on edelleen jaljella kookas punatiilinen piippu ja
tulipesa
. Paikkaa kutsutaan vielakin Sahanmaeksi.
lahde?
Himanka kuului aluksi
Pietarsaaren
suurpitajaan, mutta siirtyi keskiajan lopulla osaksi
Lohtajan
pitajaa. Vuonna 1794 himankalaiset rakensivat oman, yha kaytossa olevan, kirkon
Lestijoen
rannalle.
[8]
Himangasta tuli oma kappeliseurakuntansa vuonna 1846 ja itsenainen seurakunta vuonna 1898.
[8]
Himangan kunta liittyi
Kalajoen
kaupunkiin vuoden
2010
alussa ja tuli samalla osaksi
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa
.
[6]
Himangan saaristoon kuuluvat muun muassa Iso- ja Pikku-Mansikka, Somero seka Laitapauha. Rautilan kylalla on Kuninkaankivi muistuttamassa Ruotsin kuninkaan kaynnista paikalla. Perimatiedon mukaan kuningas pysahtyi paikalla matkalla pohjoiseen.
Himangan alueen paaelinkeinoja ovat maatalous, turkistuotanto, metalliteollisuus, mekaaninen puunjalostus seka historiallisesti veneenrakennus. Suurin yksityinen tyonantaja on Kensapuu Oy.
Himanka on myos eras Suomen merkittavimmista ruokaperunan tuottaja-alueista.
lahde?
.
Himangan
pitajaruoiksi
nimettiin 1980-luvulla
lakslooja
eli
lohilaatikko
ja
ohrarieska
.
[9]
Sahanmaella sijaitsee Sautinkarin leirintaalue, missa jarjestettiin vuosittain kansainvalinen moottoripyorailijoiden Kokko-Treffen -kokoontumisajo aina vuoteen 2013 saakka, jonka jalkeen tapahtuma siirrettiin Alaveteliin.
[10]
Kesaisin Himangan keskustassa jarjestetaan perinteikkaat Raumankarin markkinat, joissa vierailee vuosittain kavijoita myos kaikista lahikunnista.
[11]
Vuodesta 2023 Himangalla on jarjestetty myos
Satamarock
-musiikkifestivaali, joka on saanut merkittavaa huomiota paikallisesti, mutta erityisesti myos valtakunnallisesti sosiaalisessa mediassa.
[12]
Paikallisia urheiluseuroja ovat
Himangan Urheilijat
,
Himangan Roima
seka Himangan Pallo.
- Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes:
Finlandia: Otavan iso maammekirja 7
. Etela-Pohjanmaa. Helsinki: Otava, 1986.
ISBN 951-1-08930-7
.
- Ahti Poyhtari ja Olavi Himanka: "Ratkaisun vuodet : Himanka 1917-1918, 1939-1940, 1941-1945
[
vanhentunut linkki
]
;
ISBN 952-90-1628-X
- Risto Tuorila: Himanka
[
vanhentunut linkki
]
; Lestijokilaakson kirjapaino, 2000;
ISBN 951-97460-5-6
- Ari-Veikko Anttiroiko: "Himangan sataman historia"
[
vanhentunut linkki
]
; Gummerus Oy 1984;
ISBN 951-99567-9-4
- Anni Kohtala, Maija Marsyla, Sakari Poyhtari: Himanka - kotiseutumme : lastuja ja sirpaleita, kuvia ja kipinoita menneilta ajoilta Himangalla
[
vanhentunut linkki
]
; Himangan Kotiseutuyhdistys 1979;
ISBN 951-99206-9-2
- Teuvo Tuorila Himankalaiset opintiella 1876-2001 : koululaitoksen historia
[
vanhentunut linkki
]
; Himangan kunta 2001;
ISBN 952-91-3625-0
- Ahti Poyhtari: Himangan rauhanyhdistyksen historiaa 100-vuotiselta taipaleelta
[
vanhentunut linkki
]
; Himangan rauhan sana, 1994;
ISBN 952-90-6048-3
- Pekka Tuorila: Kotiseudun Kaikuja, KL-Paino, 2004;
ISBN 952-91-7092-0
- ↑
a
b
Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009
1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
- ↑
a
b
Laanien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain
31.12.2009. Vaestorekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
- ↑
Vaesto ian ja sukupuolen mukaan alueittain
31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 15.12.2017.
- ↑
https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=find&qfind=Himango
- ↑
toim. Karilas, Yrjo: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”,
Pikku jattilainen
, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Soderstrom Osakeyhtio, 1958.
- ↑
a
b
Uusitalo, Heikki:
Kalajoki ja Himanka virallistivat liittonsa
Kaleva.plus
. 29.4.2008. Oulu: Kaleva Kustannus Oy.
Arkistoitu
7.1.2019. Viitattu 14.3.2009.
- ↑
a
b
c
Rikkinen & Sihvo 1986, s. 50
- ↑
a
b
c
Rikkinen & Sihvo 1986, s. 51
- ↑
Kolmonen, Jaakko (toim.):
Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat
, s. 162. Helsinki: Patakolmonen, 1988.
ISBN 951-96047-3-1
.
- ↑
Uutinen Kokko-Treffenin siirrosta Alaveteliin
motouutiset.fi
.
- ↑
Keskipohjanmaan artikkeli Raumankarin Markkinoista
keskipohjanmaa.fi
.
- ↑
Artikkeli Keskipohjanmaassa 8.7.2023 Satamarockiin liittyen
keskipohjanmaa.fi
.
|
---|
| Historia
| | |
---|
| Kylat ja kaupunginosat
| |
---|
| Luonto
| |
---|
| Talous
| |
---|
| Kulttuuri
| |
---|
| Seurakunnat
| |
---|
| Urheilu ja liikunta
| Urheiluseurat
| |
---|
| Liikuntapaikat
| |
---|
|
---|
| Koulutus
| |
---|
| Liikenne
| |
---|
| Muuta
| |
---|
|
|
---|
| Nykyiset kunnat
| |
---|
| Entiset kunnat
| |
---|
|