Himanka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee entista kuntaa. Tasmennyssivu Himanka kasittelee muita merkityksia.
Himanka
Himango
Entinen kunta ? nykyiset kunnat:
Kalajoki

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°03′40″N , 023°39′15″E
Laani Lansi-Suomen laani
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kokkolan seutukunta
Kuntanumero 095
Hallinnollinen keskus Himangan kirkonkyla
Perustettu 1868
Liitetty 2010
? liitoskunnat Kalajoki
Himanka
? syntynyt kunta Kalajoki
Pinta-ala 649,84 km²  [1]
(1.1.2009)
? maa 254,63 km²
? sisavesi 1,84 km²
? meri 393,37 km²
Vakiluku 3 023   [2]
(31.12.2009)
? vaestotiheys 11,87 as./km²  (31.12.2009)
Ikajakauma 2008  [3]
? 0–14-v. 17,1 %
? 15–64-v. 61,8 %
? yli 64-v. 21,1 %
Himangan kirkko
Entinen Himangan kunnanvirasto.

Himanka ( ruots. Himango , [4] entinen selvenna nimi Rauma [5] ) on entinen Suomen kunta ja nykyaan osa Kalajoen kaupunkia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Ennen vuoden 2010 alussa tapahtunutta kuntaliitosta Himangan kunta oli osa Keski-Pohjanmaan maakuntaa ja Lansi-Suomen laania . Kunnan vakiluku oli 3 023 ihmista, [2] ja sen pinta-ala oli 649,84 km 2 , josta 1,84 km 2 oli sisavesistoja. [1] Vaestotiheys oli 11,87 asukasta/km 2 . Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin vuoden 2010 alussa ja tuli samalla osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa . [6]

Himangan naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Kalajoki, Kannus ja Kokkola (vuoteen 2008 asti Lohtaja ).

Nimen alkupera

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Himanka on saanut nimenssa joen alajuoksulla sijainneen talon mukaisesti. Paikkakunnasta on kaytetty myos nimea Rauma . [7] Kirkonkylan vanhin alue on nimeltaan Raumankari , joka oli myos vanha markkinapaikka. lahde?

Esihistoria ja asutuksen syntyminen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Himangan seudulta on vahan historiallisia loytoja, silla alue oli pitkaan meren alla. Muutamat hautaroykkiot ovat peraisin pronssikaudelta, useimmat rautakaudelta. Keskiajalla Himangalle saapui Yla-Satakunnasta eramiehia, jotka jaivat seudulle pysyvasti asumaan, etenkin jokisuistoihin. [7]

Ensimmaiset himankalaiset saivat elantonsa metsastyksesta, kalastuksesta ja maanviljelysta. Merikalastus oli niin tarkeaa, etta jopa karajat pidettiin usein kiireisimpina aikoina saaressa, ns. Karajaluodossa. Talvisin harjoitettiin hylkeenpyyntia jaalla. [7]

1600-luvulla tervanpoltosta muodostui merkittava tulonlahde talonpojille. Lestijoen suulla sijainneesta Rauman satamasta kehittyi tarkea kauppapaikka, jossa Kokkolan porvarit ostivat sisamaasta jokea pitkin kuljetettua tervaa. Sataman kautta kuljetettiin myos sahatavaraa ja turkiksia ulkomaille. Satamassa veistettiin myos aluksia talollisille seka rannikkokaupunkien porvareille. Ensimmaisen ison sahan Raumankoskeen perusti Anders Roos vuonna 1797. [8] Sahasta on edelleen jaljella kookas punatiilinen piippu ja tulipesa . Paikkaa kutsutaan vielakin Sahanmaeksi. lahde?

Himanka kuului aluksi Pietarsaaren suurpitajaan, mutta siirtyi keskiajan lopulla osaksi Lohtajan pitajaa. Vuonna 1794 himankalaiset rakensivat oman, yha kaytossa olevan, kirkon Lestijoen rannalle. [8]

Kehittyminen kuntana (1846?2010)

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Himangasta tuli oma kappeliseurakuntansa vuonna 1846 ja itsenainen seurakunta vuonna 1898. [8]

Kalajoen kaupungin osana (2010?)

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin vuoden 2010 alussa ja tuli samalla osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa . [6]

Himangan saaristoon kuuluvat muun muassa Iso- ja Pikku-Mansikka, Somero seka Laitapauha. Rautilan kylalla on Kuninkaankivi muistuttamassa Ruotsin kuninkaan kaynnista paikalla. Perimatiedon mukaan kuningas pysahtyi paikalla matkalla pohjoiseen.

Paaelinkeinot

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Himangan alueen paaelinkeinoja ovat maatalous, turkistuotanto, metalliteollisuus, mekaaninen puunjalostus seka historiallisesti veneenrakennus. Suurin yksityinen tyonantaja on Kensapuu Oy.

Himanka on myos eras Suomen merkittavimmista ruokaperunan tuottaja-alueista. lahde? .

Himangan pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla lakslooja eli lohilaatikko ja ohrarieska . [9]

Sahanmaella sijaitsee Sautinkarin leirintaalue, missa jarjestettiin vuosittain kansainvalinen moottoripyorailijoiden Kokko-Treffen -kokoontumisajo aina vuoteen 2013 saakka, jonka jalkeen tapahtuma siirrettiin Alaveteliin. [10]

Kesaisin Himangan keskustassa jarjestetaan perinteikkaat Raumankarin markkinat, joissa vierailee vuosittain kavijoita myos kaikista lahikunnista. [11]

Vuodesta 2023 Himangalla on jarjestetty myos Satamarock -musiikkifestivaali, joka on saanut merkittavaa huomiota paikallisesti, mutta erityisesti myos valtakunnallisesti sosiaalisessa mediassa. [12]

Liikunta ja urheilu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paikallisia urheiluseuroja ovat Himangan Urheilijat , Himangan Roima seka Himangan Pallo.

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
  2. a b Laanien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Vaestorekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
  3. Vaesto ian ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 15.12.2017.
  4. https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=find&qfind=Himango
  5. toim. Karilas, Yrjo: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”,  Pikku jattilainen , s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Soderstrom Osakeyhtio, 1958.
  6. a b Uusitalo, Heikki: Kalajoki ja Himanka virallistivat liittonsa Kaleva.plus . 29.4.2008. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Arkistoitu 7.1.2019. Viitattu 14.3.2009.
  7. a b c Rikkinen & Sihvo 1986, s. 50
  8. a b c Rikkinen & Sihvo 1986, s. 51
  9. Kolmonen, Jaakko (toim.):  Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat , s. 162. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1 .
  10. Uutinen Kokko-Treffenin siirrosta Alaveteliin motouutiset.fi .
  11. Keskipohjanmaan artikkeli Raumankarin Markkinoista keskipohjanmaa.fi .
  12. Artikkeli Keskipohjanmaassa 8.7.2023 Satamarockiin liittyen keskipohjanmaa.fi .

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]