Herman Gregorius Gummerus ( 24. joulukuuta 1877 Pietari , Venajan keisarikunta ? 18. heinakuuta 1948 Helsinki ) oli suomalainen antiikintutkija (historioitsija), diplomaatti, varhainen itsenaisyysaktivisti ja jaakariliikkeen aktivisti . ^[1] Han oli vuosina 1918?1919 Suomen asiainhoitaja ja Finnpapin edustaja itsenaistyvassa Ukrainassa Kiovassa . ^lahde?

Gummeruksen vanhemmat olivat rautatieinsinoori, liikennejohtajan apulainen Herman Erik Gummerus (1841?1892) ^[2] ja Olga Elisabeth Krook. Hanen sisarensa oli taidemaalari Olga Gummerus-Ehrstrom . Herman Gummerus oli naimisissa vuodesta 1905 Alexandra Hedenbergin kanssa. ^[3] Heidan poikansa oli Herman Olof Gummerus . ^[1] 1904 Gummerusta epailtiin osallisuudesta Kenraalikuvernoori Bobrikovin murhaan. Han ei osallistunut Eugen Schaumaninn tekoon, mutta oli mukana toisessa murhahankkeessa.

Herman Gummerus valmistui ylioppilaaksi Vaasan lyseosta vuonna 1895 ja filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1899, maisteriksi 1900, lisensiaatiksi 1907 ja tohtoriksi 1910. ^[3]

Gummerus vaitteli vuonna 1906. Vaitoskirja Der romische Gutsbetrieb als wirtschaftlicher Organismus nach den Werken des Cato, Varro und Columella kasitteli roomalaista suurtilataloutta. ^[1] Viela tassa tyossaan han kaytti lahteinaan antiikin auktoreita, mutta Rooman valtakunnan talouselamaa tutkiessaan han kiinnostui pian myos arkeologisesta ja epigrafisesta aineistosta. Laajassa katsauksessa Rooman valtakunnan teollisuudesta ja kaupasta, joka ilmestyi Pauly-Wissowan Realenzyklopadiessa vuonna 1916, ^[4] Gummerus kaytti ensimmaisena keramiikkaa, tavaraleimoja ja ikonografista aineistoa systemaattisesti. Gummerus jai kuitenkin myohemmin Michael Rostovtzeffin varjoon. Taman amerikkalais-venalaisen tutkijan magnum opus , The Social and Economic History of the Roman Empire (1926), julkaistiin vasta kymmenen vuotta myohemmin. ^lahde?

Gummerus oli ensimmaisen maailmansodan aikana suomalaisten itsenaisyysmiesten edustajana Tukholmassa ja Berliinissa . Han sai tehtavakseen ottaa 1914 yhteytta Saksaan, ja lahinna hanen ansiostaan tehtiin tammikuussa 1915 sopimus Saksan kanssa jaakarijoukon (pfadfinderien) lahettamisesta. Vuonna 1916 Gummerus oli Suomen edustajana Sveitsissa Lausannessa pidetyssa Venajan sorronalaisten kansojen edustajien kokouksessa. Kokouksessa perustettiin Venajan vieraskansojen liitto, joka pyrki tiedottamaan ulkomailla naiden kansojen tilanteesta ja vapauspyrkimyksista. Gummerus toimi liiton Tukholmassa sijainneen sanomalehtitoimiston hoitajana ja tutustui tassa tyossa seka Keski-Eurooppaan tekemillaan matkoilla muun muassa ukrainalaisten edustajiin. Hanet nimitettiin elokuussa 1918 Suomen edustajaksi Ukrainaan. ^[5]

Gummerus aloitti diplomaattiuransa lahetystoneuvoksena Tukholmassa , ja sen jalkeen han oli Suomen Rooman -lahettilaana. Han luopui diplomaattiurastaan vuonna 1925 ja toimi sen jalkeen tutkijana ja vuosina 1933?1947 Helsingin yliopiston yleisen historian professorina . ^[3]

Gummerus on eniten kansainvalista huomiota ja keskustelua herattaneita suomalaisia antiikintutkijoita. Han sai jo Helsingissa vankan klassillisen filologian koulutuksen mutta hankki antiikin historian koulutuksen Berliinin yliopistossa Eduard Meyerin johdolla. Kansainvalisen tutkijamaineensa han loi antiikin talous- ja sosiaalihistorian alalla. ^lahde?

Gummerus toimi myos Itsenaisyyden liitossa , jonka kannattajat erkaantuivat Akateemisesta Karjala-seurasta 1920. Han osallistui myos 10. huhtikuuta 1932 Isanmaallisen kansanliikkeen perustamista suunnittelevaan, Erkki Raikkosen koolle kutsumaan tilaisuuteen seka kansanliikkeen perustamista valmistelevaan tyoryhmaan. Isanmaallinen kansanliike ry. aloitti toimintansa 14. kesakuuta 1932. ^lahde?

Gummerus kirjoitti Ukrainan-kokemuksistaan kirjan Ukrainan murrosajoilta (1931). Han kritisoi Saksaan nojautunutta politiikkaa seka samalla myos Suomen senaatin saksalaissuuntaista politiikkaa sikali, etta kirjassaan han esittaa Saksan politiikan tosiasiallisen heikkouden Ukrainassa. ^lahde?

• Der romische Gutsbetrieb als wirtschaftlicher Organismus nach den Werken des Cato , Varro und Columella . Helsingfors 1906.
• Aktiva kampar 1899?1910 . Soderstrom, Helsingfors 1925.
• Aktiivisilta taisteluvuosilta . Sanatar, Helsinki 1935.
• Jagare och aktivister: Hagkomster fran krigsaren i Stockholm och Berlin . Soderstrom, Helsingfors 1927.
• Jaakarit ja aktivistit: Sotavuosien muistelmia Tukholmasta ja Berliinista . WSOY 1928.
• Nationernas forbund i teorien och praktiken: Foredrag vid foreningens Pro iure nationum arsmote den 18 februari 1927 . Helsingfors 1927.
• De gamla ledarna och den nya tiden . Helsingfors 1930.
• Die sudgallische Terrasigillata-Industrie nach den Graffiti aus La Graufesenque . Commentationes humanarum litterarum 3, 3. Finska vetenskapssocieteten, Helsingfors 1930.
• Orostider i Ukraina: Minnen fran min verksamhet som legationschef i Kiev . Soderstrom, Helsingfors 1931.
• Ukrainan murrosajoilta: Kuusi kuukautta lahetyston paallikkona Kievissa . Gummerus 1931.
• Pehr Evind Svinhufvud : En biografi . Soderstrom, Helsingfors 1931.
• P. E. Svinhufvud: Suomen vapaustaistelun merkkimies . WSOY 1931.
• Der Arztestand im romischen Reiche nach den Inschriften 1 . Commentationes humanarum litterarum 3, 6. Finska vetenskapssocieteten, Helsingfors 1932.
• Konni Zilliacus : En levnadsteckning . Soderstrom, Helsingfors 1933.
• Konni Zilliacus: Suomen itsenaisyyden esitaistelija . Gummerus 1933.
• Studentforeningen U. V:s historia . Schildt, Helsingfors 1933.
• P. E. Svinhufvud 1861-1936 . Utgiven av festkommitten for P. E. Svinhufvuds 75-arsdag. Schildt, Helsingfors 1936.
• Pilsudski , det nya Polens skapare . Natur och kultur, Stockholm 1936.
• Pilsudski: Uuden Puolan luoja . WSOY 1936.
• Faltmarskalk Mannerheim . Schildt, Helsingfors 1937.
• Sotamarsalkka Mannerheim . Otava 1937.
• Deutschland und die Befreiung Finnlands . Berichte aus dem Institut fur Finnlandkunde der Ernst Moritz Arndt - Universitat Greifswald 10. Greifswald 1938.
• Den gamla aktivismen . Helsingfors 1939.
• Minister Rafael Erich som politiker i Stockholm och Berlin 1915?1918 . Helsingfors 1939.
• Alexander den Store och hans rike . Helsingfors 1942.
• Ukraina under bolsjevikoket . Svenska tysklandsvanners i Finland skriftserie 3. Abo 1943.

• Ryssland sadant det ar: Med en etnografisk karta over ryska riket . Utgivare de av Ryssland undertryckta folkens forbund. Bonnier, Stockholm 1916.
• Sverige och Finland 1917?1918: Fakta och erinringar med anledning av svenska utrikesdepartementets bla bok 1936 . Schildt, Helsingfors 1936.

• Vaisanen, Maija: ”Gummerus, Herman (1877?1948)”,  Suomen kansallisbiografia, osa 3 , s. 351?352. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 . Teoksen verkkoversio .

• Herman Gummerus: Euroopan Yhdysvallat , Hakkapeliitta, 8.4.1930, nro 15, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Gummerus, Herman: Suomen diplomaattisena edustajana Italiassa. Suomen Kuvalehti 1.2.1936, nro 5, s. 16. (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.)
• Herman Gummerus : Kolme Egyptin kuningatarta , Helsingin Sanomat, 11.09.1938, nro 244, s. 33, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Ranska BnF data Katalonia Saksa Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Alankomaat Puola Henkilot Deutsche Biographie Kansallisbiografia Biografiskt Lexikon Uppslagsverket Finland Biografiasampo Ylioppilasmatrikkeli 1853?1899 Muut IdRef