Henry Hudson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Henry Hudsonin muotokuva vuonna 1885 julkaistusta Cyclopaedia of Universal Historysta . Hanesta ei kuitenkaan ole sailynyt elinaikana tehtyja kuvia.

Henry Hudson (n. 1550?1611) oli englantilainen merenkulkija ja tutkimusmatkailija , joka yritti etsia seka Koillis- etta Luoteisvaylaa ja tutki Pohjois-Amerikassa myos nykyisen New Yorkin seutua.

Elamakerta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hudson syntyi todennakoisesti Lontoossa . Hanen nuoruudestaan ei ole sailynyt paljon tietoja. Hanen arvellaan viettaneen monta vuotta merella, aluksi hyttipoikana ja lopulta kapteenina .

Tutkimusmatkat Koillisvaylalla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1607 Hudson ryhtyi englantilaisen Muscovy Companyn toimeksiannosta etsimaan Koillisvaylaa eli meritieta Euroopasta Aasian pohjoisrannikkoa pitkin Tyynellemerelle . Siihen aikaan oletettiin, etta koska aurinko ei pohjoisessa laske yli kolmeen kuukauteen lainkaan, meren on tuolloin oltava sulana niin, etta laiva voi kulkea sita kautta Maustesaarille . Englantilaiset kilpailivat hollantilaisten kanssa Koillisvaylan loytamisesta.

Hudson lahti matkaan 1. toukokuuta 1607 kymmenen miehen ja yhden pojan kanssa 80-tonnisella Hopewell -laivalla. He saapuivat Gronlannin itarannikolle 13. kesakuuta ja oleskelivat siella yhdeksan paivaa. Kesakuun 27. paivana he saapuivat Huippuvuorille lahelle lahtea, jolle Hudson myohemmin antoi nimen Great Indraught (nykyinen Isfjorden ). Laiva saavutti heinakuussa Huippuvuorten pohjoisimmankin kohdan, mutta silloin ahtojaat pakottivat kaantymaan takaisin. Hudson aikoi palata Englantiin Gronlannin pohjoispuolitse ja Davisinsalmen kautta, mutta jaaesteiden vuoksi se oli mahdotonta. Hudson palasi Thamesin varrelle Tillberry Hopeen 15. syyskuuta samana vuonna.

Vuonna 1608 Hudson teki toisen yrityksen Koillisvaylan loytamiseksi. Han paasi Novaja Zemljalle saakka, mutta joutui sitten kaantymaan takaisin.

Ensimmainen matka Pohjois-Amerikkaan [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hudsonin tutkimusmatkat Pohjois-Amerikassa.
Henry Hudsonin Halve Maen -laivan jaljitelma.

Vuonna 1609 Hollannin Ita-Intian kauppakomppania valitsi Hudsonin etsimaan Luoteisvaylaa eli Pohjois-Amerikan pohjoispuolitse kulkevaa meritieta Kaukoitaan. Jaaesteiden vuoksi han ei voinut suorittaa saamaansa tehtavaa kuten eivat muutkaan, jotka olivat yrittaneet sita ennen hanta. [1]

Intiaanit surmasivat 6. syyskuuta yhden hanen miehistonsa jasenista, John Colmanin, ampumalla nuolen hanen niskaansa. [2] Nykyisen New Yorkin paikalle Hudson saapui 11. syyskuuta 1609. [3] Seuraavana paivana Hudson ryhtyi purjehtimaan sittemmin hanen mukaansa nimensa saanutta Hudsonjokea pitkin ylavirtaan. [4] Itse joen oli kuitenkin loytanyt Giovanni da Verrazzano jo 1500-luvulla. Hudson oli saanut Jamestownilta ja John Smithilta vihjeen, etta Pohjois-Amerikan poikki paasisi jokia pitkin Tyynellemerelle. Todennakoisimmin kyseessa oli kuitenkin vaarinkasitys, johon olivat antaneet aiheen John Smithin intiaaneilta saamat tiedot Pohjois-Amerikan Suurista jarvista .

Matkan varrella Hudson kavi kauppaa useiden paikallisten heimojen kanssa saaden hankituksi etenkin turkiksia. Hanen matkansa jalkeen Alankomaat vaati aluetta itselleen voidakseen kayda laajempaa turkiskauppaa. Tama johti vuonna 1625 Uuden Amsterdamin perustamiseen Manhattanin saarelle Uusien Alankomaiden paakaupungiksi. Paluumatkallaan Amsterdamiin Hudson pysahtyi Englannin Dartmouthiin , jossa viranomaiset pidattivat hanet voidakseen lukea hanen lokikirjaansa . Han onnistui kuitenkin toimittamaan lokikirjan Alankomaiden sikalaiselle suurlahettilaalle, joka lahetti sen raportilla varustettuna Amsterdamiin. [5]

Toinen matka Pohjois-Amerikkaan [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1610 Hudson lahti toisen kerran tutkimusretkelle Pohjois-Amerikkaan, talla kertaa Englannin lipun alla Discovery -nimisella laivalla. Varat matkaan saatiin Virginia Companylta ja Englannin Ita-Intian kauppakomppanialta . Talla kertaa Hudson purjehti pohjoisempaa reittia kuin edellisella matkallaan ja saapui Islantiin 11. toukokuuta ja Gronlannin etelakarkeen 4. kesakuuta.

Hudsonin neljas matka.

Matka oli jannittava, koska odotettiin, etta laiva vihdoin onnistuisi loytamaan Luoteisvaylan. Laiva saapui Labradorin pohjoiskarkeen, Hudsoninsalmelle 25. kesakuuta. Matka jatkui salmen etelarantaa myotaillen ja 2. elokuuta saavuttiin Hudsoninlahdelle . Seuraavien kuukausien aikana Hudson kartoitti ja tutki lahden itarannikkoa. Marraskuussa laiva kuitenkin juuttui jaihin James Bayssa , ja miehisto nousi maihin talvehtimaan.

Kapina [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

John Collierin vuonna 1881 laatima maalaus Henry Hudsonista kumppaneineen hylattyina tuuliajolla kapinan jalkeen.

Kun jaat kevaalla 1611 alkoivat lahtea, Hudson aikoi jatkaa matkaa, mutta miehisto halusi palata kotiin. Riita karjistyi, ja kesakuussa miehisto nousi kapinaan. Oman kertomuksensa mukaan kapinoitsijat jattivat Henry Hudsonin, hanen teini-ikaisen poikansa Johnin seka kahdeksan sairasta, heikkoa tai Hudsonille uskollista miehiston jasenta pieneen veneeseen, joka paastettiin tuuliajolle. [6] [7] Abacuk Pricketin paivakirjan mukaan he saivat mukaansa ruutia ja ammuksia, ruokaa, vaatteita ja eraita muita esineita. Pricket kuitenkin tiesi, etta Englannissa han ja muut kapinoitsijat joutuisivat oikeuden eteen. Hudsonin vene seurasi Discoverya jonkin aikaa ja siina olleet yrittivat tavoittaa sen soutamalla, mutta Discovery osoittautui nopeammaksi. Hudsonia ei koskaan enaa nahty, eika hanen kohtalostaan ole tietoa. On kuitenkin epailty, etta miehisto olisi murhannut Hudsonin. [8]

Kolmestatoista kapinaan nousseesta miehiston jasenesta vain kahdeksan palasi Eurooppaan, ja vaikka heidat pidatettiin, ketaan ei rangaistu kapinasta eika sen mahdollisesti aiheuttamasta Hudsonin kuolemasta. Tama johtui mahdollisesti siita, etta heidan tuomiaan tietoja Pohjois-Amerikasta pidettiin arvokkaina. [9]

Jalkimaine [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Henry Hudsonin mukaan ovat saaneet nimensa:

Hudson esiintyy myyttisena hahmona Washington Irvingin tarinoissa Rip Van Winklesta .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tahan artikkeliin tai sen osaan on merkitty lahteita , mutta niihin ei viitata.
Ala poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisatty. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkelille asianmukaisia viitteita . Lahteettomat tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa .
  • Asher, Georg Michael (1860). Henry Hudson the Navigator . Works issued by the Hakluyt Society, 27. ISBN 1402195583 .  
  • Conway, William Martin (1906). No Man's Land: A History of Spitsbergen from Its Discovery in 1596 to the Beginning of the Scientific Exploration of the Country . Cambridge, At the University Press.  
  • Hacquebord, Lawrens. (2004). The Jan Mayen Whaling Industry. Its Exploitation of the Greenland Right Whale and its Impact on the Marine Ecosystem. In: S. Skreslet (ed.), Jan Mayen in Scientific Focus. Amsterdam, Kluwer Academic Publishers. 229-238.
  • Purchas, S. 1625. Hakluytus Posthumus or Purchas His Pilgrimes: Contayning a History of the World in Sea Voyages and Lande Travells by Englishmen and others. Volumes XIII and XIV (Reprint 1906 J. Maclehose and sons).
  • Russell Shorto: The Island at the Center of the World, Vintage Books 2004, ISBN 1-4000-7867-9
  • Wordie, J.M. (1922) "Jan Mayen Island", The Geographical Journal Vol 59 (3).
  • Mancall, Peter C. (2009), Fatal Journey: The Final Expedition of Henry Hudson , Basic Books

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Map of Henry Hudson's Third Voyage, 1609: The New World www.ianchadwick.com . Viitattu 12.3.2019.
  2. ↑ Sam Roberts: New York’s Coldest Case: A Murder Trail 400 Years Old The New York Times . 4.9.2009. Viitattu 12.3.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Michelle and James Nevius: New York's many 9/11 anniversaries: the Staten Island Peace Conference blog.insidetheapple.net . Viitattu 12.3.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Juet, Robert: [ http://www.halfmoon.mus.ny.us/Juets-modified.pdf Juet's Journal of Hudson's 1609 Voyage, from the 1625 Edition of Purchas His Pilgrimes (modified version)] halfmoon.mus.ny.us . Viitattu 12.3.2019.
  5. ↑ Shorto, Russell.:  The island at the center of the world : the epic story of Dutch Manhattan and the forgotten colony that shaped America , s. 31. New York: Doubleday, 2004. 52477207. ISBN 0385503490 , 9780385503495, 1400078679, 9781400078677. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.3.2019).
  6. ↑ Tim McNeese:  New Amsterdam , s. 39. Infobase Publishing, 2009. ISBN 9781438101187 . Teoksen verkkoversio (viitattu 12.3.2019). en
  7. ↑ Navigantium Atque Itinerantium Bibliotheca , s. 144?145. , 1764. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.3.2019). en
  8. ↑ Henrietta Toth:  Henry Hudson: Explorer of the Hudson River and Bay , s. 35. The Rosen Publishing Group, Inc, 2016-12-15. ISBN 9781508172253 . Teoksen verkkoversio (viitattu 12.3.2019). en
  9. ↑ Biography ? HUDSON, HENRY ? Volume I (1000-1700) ? Dictionary of Canadian Biography www.biographi.ca . Viitattu 12.3.2019.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Henry Hudson .
Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Henry_Hudson&oldid=21498070 ”