Helmitaulu eli abakus on laskemisvaline, jossa keskeisessa osassa ovat tankojen varteen ripustetut helposti liikuteltavat helmet. Tangot liittyvat yleensa puiseen kehykseen. Yksittaisen tangon varressa olevien helmien sijainti ilmaisee tavallisesti yhden numeron kymmenjarjestelman mukaisessa luvussa.

Lansi-Euroopassa helmitauluja kaytettiin laajalti ennen intialaisarabialaisen lukujarjestelman yleistymista, mutta nykyaan ne tunnetaan lahinna koulujen alimpien luokkien matematiikan opetusvalineina. Monissa Aasian ja entisen Neuvostoliiton maissa helmitaulu on kuitenkin vakavasti otettava ja osaavissa kasissa tehokas apuvaline, joka on pitanyt osittain pintansa jopa pienia ja halpoja taskulaskimia vastaan. Esimerkiksi kiinalaiseen pankkiin toihin paastakseen on viela nykyaankin ^milloin? hallittava helmitaulun kaytto varsin hyvin, ja helmitauluja myos nakee pankeissa nykyaikaisten tietokoneiden rinnalla. ^lahde?

Helmitaulu mahdollistaa yhteen- ja vahennyslaskujen lisaksi myos kerto- ja jakolaskut, ja esimerkiksi Japanissa on maaritelty viralliset algoritmit myos nelio- ja kuutiojuurten ottoon.

Intialais-arabialainen lukujarjestelma yleistyi Euroopassa vain hitaasti keskiajalla, ja yhtena syyna voidaan pitaa helmitaulujen kaytannollisyytta laskutoimituksissa ^{kenen mukaan?} . Vaikka ensimmaiset kasikirjoitukset, joissa arabialaista numerojarjestelmaa kaytettiin Euroopassa, ovat 900-luvun Espanjasta, jarjestelma alkoi yleistya vasta 1400-luvulla. ^[1]

Venalainen helmitaulu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Venalaisessa ?t?oty -helmitaulussa kunkin tangon varassa on kymmenen helmea. Helmia liikutellaan yleensa siten, etta vasemmassa reunassa olevien helmien maara ilmaisee numeron 0?9. Desimaalierottimena kaytetyssa tangossa on vain nelja helmea. Venalaismallisia helmitauluja nakee varsin usein Suomessakin esimerkiksi kirpputoreilla.

Kiinalainen helmitaulu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kiinalaisessa suanpan -helmitaulussa kukin tanko on jaettu poikkipuun avulla kahteen alueeseen: ylapuoliskolla on kunkin tangon varassa kaksi helmea ja alapuoliskolla viisi. Ylapuoliskon helmet ovat arvoltaan "viitosia" ja alapuoliskon helmet "ykkosia": jos esimerkiksi poikkipuuta vasten on saman tangon varassa yksi ylapuoliskon helmi ja kaksi alapuoliskon helmea, ilmaisevat tangon helmet talloin numeron 5+2=7.

Kiinalaisessa helmitaulussa on tyypillisesti 13 tankoa, ja yhdella tangolla voi tarvittaessa ilmaista numeron 0?15. Taustana talle ratkaisulle lienee Kiinassa aiemmin kaytetty kantalukuun 16 perustuva painomittajarjestelma. ^lahde?

Japanilainen helmitaulu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Japanilainen soroban -helmitaulu on samankaltainen kuin kiinalainenkin, mutta kunkin tangon varassa on ylapuoliskossa vain yksi helmi ja alapuoliskossa nelja. Nain japanilainen helmitaulu on tiukemmin sidoksissa desimaalijarjestelmaan, ja yksi tanko ilmaisee vain numeron 0?9.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helmitaulu .

Wikisanakirjassa on tahan liittyva sananselitys: abakus .

• Radio86.fi: Suanpan - kiinalainen helmitaulu