Anni Helena Takalo
(o.s.
Kivioja
, s.
28. lokakuuta
1947
Nivala
) on suomalainen hiihtaja,
maailmanmestari
ja
olympiavoittaja
. Hanen hiihtouransa menestyksekkaimmat vuodet ajoittuvat
1970-luvun
loppupuolelle.
Takalo osallistui ensimmaisiin aikuisten arvokilpailuihinsa
Grenoblen olympialaisissa 1968
. Han sijoittui 5 kilometrilla 22:nneksi ja keskeytti 10 kilometrin kilpailun.
Tatran MM-kilpailuissa 1970
han kuului Suomen pronssijoukkueeseen 3 × 5 kilometrin viestissa.
Sapporon olympialaisissa 1972
han sijoittui 10 kilometrilla viidenneksi, 5 kilometrilla yhdeksanneksi
[1]
ja hiihti avausosuuden Suomen hopeajoukkueessa 3 × 5 kilometrin viestissa
[2]
.
Falunin MM-kilpailuissa 1974
han saavutti
Galina Kulakovan
ja
Barbara Petzoldin
jalkeen pronssia 10 kilometrilla
[3]
ja oli neljas viestissa
[1]
.
Takalo voitti
Innsbruckin olympialaisissa 1976
kultaa 5 kilometrin hiihdossa. Han kukisti toiseksi sijoittuneen
Raisa Smetaninan
runsaalla sekunnilla. Olympiavoittonsa jalkeen Takalolle kerrottiin hanen karynneen dopingista, mutta asiaa selviteltaessa huomattiin, etta kielletyn naytteen olikin antanut
Neuvostoliiton
Galina Kulakova. Kulakova ei saanut kuitenkaan karystaan rangaistusta. Innsbruckin 10 kilometrilla Takalo saavutti hopeaa vajaan sekunnin Smetaninalle havinneena.
[4]
Lisaksi han hiihti ankkuriosuuden Suomen saadessa hopeaa 4 × 5 kilometrin viestissa
[5]
.
Takalo voitti
Lahden MM-kilpailuissa 1978
kultaa 5 kilometrilla vajaan viiden sekunnin erolla
Hilkka Riihivuoreen
. 20 kilometrilla han sai pronssia runsaat kaksi sekuntia Riihivuorta nopeampana. 4 × 5 kilometrin viestissa han hiihti ankkuriosuuden Suomen voittaessa kultaa vajaan viiden sekunnin erolla
Saksan demokraattiseen tasavaltaan
.
[6]
Lake Placidin olympialaisissa 1980
Takalo voitti 18. helmikuuta olympiapronssia 10 km:n hiihdossa
[7]
. Lisaksi han oli kahdeksas 5 kilometrilla ja viides 4 × 5 kilometrin viestissa. Viimeisissa arvokilpailuissaan,
Oslon MM-kilpailuissa 1982
, han oli viestissa neljas.
[1]
Takalo on edustanut
Nivalan Urheilijoita
ja
Pyhajarven Pohtia
. Han toimi
Pyhajarven
kunnan/kaupungin liikuntasihteerina, kunnes jai elakkeelle 2012.
[8]
Heinakuussa 2006 Pyhajarven Pyhasalmella paljastettiin Helena Takalon 2,5 metria korkea pronssinen nakoispatsas, jonka on tehnyt kuvanveistaja
Antonio da Cudan
.
[9]
[10]
Lasse Kononen
savelsi vuonna 1978 Helena Takalon kunniaksi kappaleet ”Valssi Helenalle” ja ”Pyhajarvi” jotka levytti singlena
Teuvo Valo
[11]
.
- olympiakultaa
Innsbruck 1976
(hiihto, 5 km)
- kolme olympiahopeaa:
Sapporo 1972
(viesti) ja Innsbruck 1976 (10 km ja viesti)
- olympiapronssi
Lake Placid 1980
(10 km)
[7]
- lisaksi olympialaisissa viides (1972 10 km ja 1980 viesti), kahdeksas (1980 5 km) ja yhdeksas (1972 5 km)
- kaksi MM-kultaa
Lahdessa 1978
(5 km ja viesti)
- kolme MM-pronssia:
Tatra 1970
(viesti),
Falun 1974
(10 km, puusuksilla muiden karkihiihtajien kayttaessa lasikuitusuksia) ja
Lahti 1978
(20 km)
- SM-kultaa 5 km
1971
,
1975
,
1976
ja
1978
, 10 km
1975
ja
1976
, viesti
1977
ja
1980
,
maastojuoksun
joukkuekilpailusta
1971
[1]
- SM-hopeaa
1 500 metrin juoksussa
Kalevan kisoissa 1971
[1]
- Vuoden urheilija
1978
[1]
- Vuoden naisurheilija
1975
,
1976
ja
1978
[1]
- Salpausselan kisojen voitto 10 km (1970), 3 × 5 km viesti (1968, 1973)
[12]
- Salpausselka-mitali nro 49 (
1978
)
- Holmenkollenin kisojen voitto 5 km (1976)
[1]
- Holmenkollen-mitali (
1977
)
- Pro Urheilu -tunnustus 2005
[13]
- Kari A. Nurmela:
Helena Takalo ja Helena voittaa
Naisten viiden kilometrin
hiihdon
olympiavoittajat
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
|
