Harriet Tubman
(synt.
Araminta Ross
;
1822
Maryland
,
Yhdysvallat
?
10. maaliskuuta
1913
Auburn
,
New York
, Yhdysvallat) oli
afroamerikkalainen
vapaustaistelija, tasa-arvoaktivisti ja
suffragetti
. Han oli vapauteen karannut
orja
, joka auttoi muita orjia pakenemaan
Etelavaltioista
. Hanet tunnettiin myos nimella
Black Moses
(”Musta
Mooses
”).
Araminta Ross syntyi
orjavanhemmilleen
vuosien 1820 ja 1825 valilla. Hanen aidinaitinsa oli tuotu orjana Yhdysvaltoihin ja myos Aramintan aiti Harriet Green oli syntynyt orjuuteen. Rossilla oli yhteensa kahdeksan sisarusta. Han teki orjan tehtavia hyvin lapsesta saakka. Han meni 24-vuotiaana naimisiin vapaan miehen John Tubmanin kanssa ja muutti samalla etunimensa aitinsa mukaan Harrietiksi. Hanen oma omistajansa kuitenkin kuoli ja taman leski alkoi harjoittaa orjakauppaa. Tubman paatti paeta ennen kuin hanen avioliittonsa hajotettaisiin ja han paatyisi taas uudelle omistajalle. Han pakeni kahden veljensa kanssa muutamaksi viikoksi, mutta hanen veljensa suostuttelivat hanet palaamaan, koska pelkasivat paosta seuraavaa rangaistusta. Han oli jo palatessaan paattanyt paeta uudelleen. Han kirjoitti myohemmin ”Vapaus tai kuolema - jos en saa toista, saan vahintaankin toisen”.
[1]
Tubman pakeni lopulta yksin ”
maanalaiseksi rautatieksi
” (
engl.
Underground Railroad
) kutsutun salaisten reittien ja turvatalojen verkoston kautta. Verkoston turvin tuhannet orjat pakenivat Etelavaltioista pohjoiseen alueille, joissa orjuus oli jo lakkautettu.
[2]
Tubman kehitti ovelia temppuja, joilla karkurien joukot paasivat varmemmin pakoon: han ajoitti karkuretket lauantaihin, jotta karkureiden etsintakuulutusilmoitukset saatiin lehtiin vasta maanantaina, ja tarvittaessa huumasi vauvat, jotta nama eivat itkisi.
[3]
Han pukeutui erilaisiin valeasuihin ja hanella oli tapana hyrailla Go Down Moses -kappaletta pakomatkoilla, jolloin hanen seuraajansa tiesivat hyrailynopeudesta, oliko edessa vaaroja.
Yhdysvaltain sisallissodan
aikana Tubman tyoskenteli seka sairaanhoitajana etta
vakoilijana
Etelan alueilla
Pohjoisen
hyvaksi.
[4]
Yhdysvaltain sisallissodan jalkeen hanesta tuli mustien ja naisten oikeuksien ajaja, ja han toimi muun muassa
naisten aanioikeuden
puolesta. Vuonna 1869 han julkaisi Sarah Bradfordin avustamana elamakertansa
Scenes in the Life of Harriet Tubman
.
[5]
Huhtikuussa 2016
Yhdysvaltain valtiovarainministerio
ilmoitti, etta Tubmanin kuva painetaan 20
dollarin
setelin etupuolelle.
[6]
Uudistusta ei ole kuitenkaan kaytannossa alettu toteuttaa vuoden 2016 presidentinvaalien jalkeen. Valtiovarainministeri
Steven Mnuchin
on sanonut, etta asiaa harkitaan uudelleen.
[7]
Kasi Lemmons
on ohjannut ja kasikirjoittanut Tubmanista kertovan elokuvan
Harriet
, joka sai ensi-iltansa vuonna 2019.
[8]
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
