Hallinnollisella alueella
tarkoitetaan ihmisen rajaamaa, tietyn hallinnollisen yksikon johtamaa
aluetta
, kuten esimerkiksi kyla,
kunta
,
maakunta
,
osavaltio
tai
valtio
. Laajimpia hallinnollisia alueita ovat esim.
valtio
- ja
sotilasliitot
seka
vapaakauppa-alueet
, kuten
EU
,
Nato
tai
Efta
. Hallinnolliset alueet ovat usein hierarkisia ja paallekkaisia. Hallinnollista aluetta johtava instituutio paattaa esimerkiksi alueen lainsaadannosta, politiikasta, taloudesta ja aluesuunnittelusta.
Hallinnollisista alueista loytyy usein paljon tilastoja ja muuta dataa. Jo antiikin ja keskiajalla on tehty
veroluetteloja
ja
kirkonkirjoja
, joiden avulla voidaan mallintaa ja kuvata eri alueita eri aikakausina.
Koropleettikartat
pohjautuvat aina hallinnollisiin alueisiin.
Hallinnolliset alueet syntyivat ensimmaisten
korkeakulttuurien
, kuten
Egyptin
ja
Babylonian
, myota, kun valtioille piti maarittaa selkeat rajat. Ennen hyvia karttoja rajat tosin satettiin maarittaa vaikka jonkun tietyn rajakiven mukaan. Usein luonnonesteet, kuten joet ovat maarittaneet rajan.
Ruotsi-Suomen
ja
Novgorodin
ensimmainen rajalinja, joka maaritettiin
Pahkinasaaren rauhassa
1300-luvulla oli hyvin epamaarainen.
Trigonometriaan
pohjautuvan
maanmittauksen
kehityksen myota 1700-luvulla voitiin luoda selkeammat rajat.
Antiikin Kreikassa
ensimmaiset hallinnolliset alueet olivat kaupunkivaltioita,
poliksia
.
Rooman valtakunnasta
tuli Euroopan ensimmainen suurvalta.
Keskiajalla
keskeisia olivat kylat ja
feodaaliherrojen
hallitsemat alueet seka kuningaskunnat. Ensimmaiset
kansallisvaltiot
alkoivat muodostua keskiajan jalkeen uudella ajalla.
Imperialismin
aikana
Euroopan
maat jakoivat lahes koko maailman keskenaan, esimerkiksi
Afrikan
rajat paatettiin viivottimella vuoden 1884
Berliinin konferensissa
. Yha edelleen useiden Afrikan maiden rajat noudattavat naita linjoja, jotka eivat perustuneet esimerkiksi paikallisiin heimoalueisiin. Tama on myos aiheuttanut useita sotia.