Hakka-kiina
|
![Hakka-kiinan levinneisyys Manner-Kiinassa](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/Idioma_hakka.png/275px-Idioma_hakka.png) Hakka-kiinan levinneisyys Manner-Kiinassa
|
Oma nimi
|
客家話 / 客家?
hak-ka-fa
|
Tiedot
|
Alue
|
Kiina
,
Malesia
,
Taiwan
,
Japani
,
Singapore
,
Filippiinit
,
Indonesia
,
Mauritius
ja seudut, minne hakka-kiinalaiset ovat muuttaneet.
|
Virallinen kieli
|
Taiwan
|
Puhujia
|
48,5 miljoonaa
|
Sija
|
34.
|
Kirjaimisto
|
Kiinalainen kirjaimisto
latinalaiset aakkoset
|
Kielenhuolto
|
Guangdongin
maakunnan opetusvirasto
|
Kielitieteellinen luokitus
|
Kielikunta
|
Sinotiibetilaiset kielet
|
Kieliryhma
|
Kiinalaiset kielet
|
Kielikoodit
|
ISO 639-1
|
zh
|
ISO 639-2
|
chi (B), zho (T)
|
ISO 639-3
|
hak
|
|
Infobox OK
|
Hakka-kiina
(
yksink.
:
客家?
;
perint.
:
客家話
) on kieli, jota puhuvat paaasiallisesti
hakka-kiinalaiset
etelaisessa
Kiinassa
ja heidan maanpaossa asuvat jalkelaisensa
Ita-
ja
Kaakkois-Aasian
alueella. Sita puhuu noin 48,5 miljoonaa ihmista, minka vuoksi se on maailman 34. puhutuin kieli.
[1]
Heidan joukossaan on noin seitseman miljoonaa maastamuuttajaa, ja huomattavia hakka-kiinaa puhuvien yhteisoja on muun muassa
Thaimaassa
,
Malesiassa
,
Indonesiassa
,
[2]
Yhdysvalloissa
,
Ranskan Guayanassa
,
Mauritiuksella
ja
Yhdistyneessa kuningaskunnassa
.
Taiwanilla toimiva
HakkaTV
on osa maan
yleisradioyhtiota
ja tuottaa ohjelmaa niin hakka-kiinaa puhuville kuin vieraskielisillekin.
[3]
Nimi
hakka
tulee kiinankielisista merkeista 客家, jotka tarkoittavat "vierasta perhetta". Ne aannetaan hakka-kiinaksi
hak-ka
,
kantoninkiinaksi
haak
3
gaa
1
, ja
mandariinikiinaksi
keji?
, josta seka kansan etta sita kautta myos kielen nimi on peraisin. Hakka-kiinalaisten uskotaan olleen alun perin Pohjois-Kiinasta, josta nama vaelsivat etelaan 1200-luvulle mennessa.
[4]
Kielta kirjoitetaan
kiinalaisin merkein
, seka perinteisin etta yksinkertaistetuin, mutta Taiwanissa kaytetaan toisinaan myos
latinalaisia aakkosia
.
[5]
Hakka-kiinan levinneisyys Taiwanissa.
Hakka-kiinasta on useita eri muunnoksia ja murteita, joita puhutaan
Guangdongin
,
Fujianin
,
Jiangxin
,
Guangxin
,
Sichuanin
,
Hunanin
ja
Guizhoun
maakunnissa seka
Hainanin
saarella ja
Taiwanissa
.
Mandariinikiinaa
,
kantoninkiinaa
,
min-kiinaa
ja muita kiinan kielen paamuunnoksia puhuvat ja hakka-kiinaa puhuvat eivat ymmarra toisiaan.
Puhuttua hakka-kiinaa.
Hakka-kiinan murteista
Guangdongin
maakunnan koillisosassa
Meixianissa
puhuttua murretta pidetaan hakka-kiinan edustusmurteena.
Hakka-kiinaa puhutaan myos osissa Taiwania,
[6]
ja se sai siella virallisen kielen aseman vuoden 2017 lopulla.
[7]
Lahde:
[6]
|
Etinen
|
Keskinen
|
Takainen
|
Suppea
|
i
|
|
u
|
Puoliavoin
|
?
|
|
?
|
Avoin
|
|
a
|
|
Lahde:
[6]
Lukusanat 1?10 hakka-kiinaksi:
[8]
1
|
2
|
3
|
4
|
5
|
6
|
7
|
8
|
9
|
10
|
jit
|
ngi
|
sam
|
si
|
ng
|
liuk
|
cit
|
bat
|
giu
|
ship
|
Wikipedia