Tampereen jaahalli

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Hakametsan jaahalli )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampereen jaahalli
Rakennuksen tiedot
Sijainti Keltinkatu 2, 33530 Tampere
Koordinaatit 61°29′45″N , 023°49′27″E
Avattu 29. tammikuuta 1965
Remontoitu 1981, 1990, 2001?2002, 2009, 2014
Laajennettu parvikatsomo
Omistaja Tampereen kaupunki
Kentta jaa
Kustannukset 1,2 miljoonaa €
(vuoden 2005 rahassa)
Arkkitehti Jaakko Tahtinen
Kayttajat

Ilves (1965?2021)
Tappara (1965?2021)
Koovee (1965?83, 1988?90, 1994?97, 2018?)

Katsojakapasiteetti
  • Yhteensa: 7 300
  • Istumapaikkoja: 5 629
  • Seisomapaikkoja: 1 359
  • Aitiot: 312
Lisaa rakennusartikkeleita Arkkitehtuurin teemasivulla

Tampereen jaahalli (myos Hakametsan jaahalli ) on Tampereella , Kissanmaan kaupunginosassa sijaitseva Suomen vanhin jaahalli . Arkkitehti Jaakko Tahtisen suunnittelema halli rakennettiin vuoden 1965 jaakiekon MM-kilpailuja varten. Valmistumisensa jalkeen hallia on kunnostettu ja nykyaikaistettu useita kertoja, laajasti viimeksi vuosina 2001?2002. Vuonna 2007 Hakametsaan tuli uusi tulostaulu, joka nayttaa myos videokuvaa.

Tampereen jaahalli on Mestiksessa pelaavan Kooveen kotiareena, aiemmin sita kayttivat myos jaakiekon SM-liigassa pelaavat Ilves ja Tappara . Ilves pelasi viimeisen SM-liigaottelunsa hallissa 26. marraskuuta [1] ja Tappara 27. marraskuuta 2021, minka jalkeen joukkueet siirtyivat pelaamaan uudella Tampereen Kannen areenalla .

Arkkitehtuuri ja rakenne

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Hakametsan halli ulkoa. Kuvassa nakyvat seka riippukatto etta vinot vetotangot, jotka ovat Hakametsan jaahallin tunnusomaisimpia piirteita.
Harjoitushalli Haka 2.

Jaahallin suunnitteli arkkitehti Jaakko Tahtinen . Sen leimallisia piirteita ovat satulanmuotoinen riippukatto ja paatyjen vinot vetotangot. [2] Tahtinen teki suunnitelmassaan yhteistyota jaakiekkoilijoiden ja muiden jaakiekkoihmisten kanssa, ja han hyvaksytti piirustuksensa paikallisilla kiekkoihmisilla. [3]

Hallia katsomoiden alapuolella kiertava paakaytava sijaitsee maanpinnan tasalla ja itse kentta noin kolme metria alempana. [2] Paakaytavan alla hallin pohjakerroksessa sijaitsevat pukuhuoneet ja muut huoltotilat seka Ilveksen ja Tapparan kerhotiloja. Hallin toisella pitkalla sivulla on parvikatsomo, jonne (kuten seisomakatsomoihinkin) noustaan hallin kulmauksissa sijaitsevia portaita. Toisella pitkalla sivulla on kaksikerroksinen aitiorakennelma, jossa on yritysaitioiden lisaksi tiloja tiedotusvalineille ja toimitsijoille.

Paasisaankaynnit sijaitsevat hallin kulmissa. Lisaksi jokaisen katsomoaukon kohdalla on ovi, joka voidaan tarvittaessa avata, jos halli on tyhjennettava nopeasti esimerkiksi tulipalon tai muun vaaratilanteen vuoksi.

Historia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Yleisradion selostamo Hakametsassa vuonna 1965.

Suomi sai maaliskuussa 1963 jarjestettavakseen vuoden 1965 MM-kilpailut . Kisaisannyyden ehtona oli jaahalli, jonka Helsingin kaupunki oli luvannut jo rakentaa. Paakaupungin hallihanke viivastyi, ja kesaan mennessa naytti jo selvalta, ettei halli valmistu kevaaksi 1965. Jaakiekkoliiton Reijo Mannerla ja puheenjohtaja Harry Lindblad jarjestivat tapaamisen Tampereen kaupunginjohtajan Erkki Lindforsin kanssa. Urheilumiehena tunnettu Lindfors innostui asiasta ja tajusi myos ensimmaisen Suomessa jarjestettyjen MM-kisojen markkina-arvon. [4]

Tampereen jaakiekon SM-sarjaseurat olivat pelanneet ottelunsa kaupungin keskustan tuntumassa Koulukadun tekojaaradalla . Laskelmien perusteella halvimmaksi vaihtoehdoksi hallille tulisi Koulukadun kattaminen. Hanketta ajoi tekojaaradan rakennuttanut Tampereen keinojaaratayhdistys. Kaupunki puuttui kuitenkin asiaan, silla Koulukadun alueen pysakointimahdollisuudet olivat olemattomat. Kaupunki piti parhaana paikkana Hakametsaa. [4]

Tampereen kaupunginvaltuusto paatti 26. kesakuuta 1963 jaahallin rakentamisesta. Rakennustyot aloitettiin Hakametsassa 8. tammikuuta 1964. Ensimmainen ottelu hallissa pelattiin 29. tammikuuta 1965 Tampereen ja muun Suomen valilla. Avausmaalin teki Matti Harju . [5] Televisioitua ottelua seurasi yli 6 000 maksanutta katsojaa. [3] Ottelu paattyi tasan 4?4. SM-sarja siirtyi halliaikaan kaksi paivaa myohemmin Ilveksen ja Tapparan kohdatessa ottelussa, jonka Ilves voitti maalein 5?3. [6] [7] Ilveksen ja Tapparan lisaksi myos SM-sarjassa silloin pelannut Koovee siirtyi valittomasti kayttamaan hallia. [8]

Halli isannoi Helsingin kanssa koripallon vuoden 1967 EM-kilpailuja . Tampereella pelattiin 36 ottelua. [7] Vuonna 1977 hallissa pelattiin lentopallossa seka miesten etta naisten EM-kilpailuja, naisten kisoista myos mitaliottelut. [7]

Jaahallin viereen on rakennettu kaksi harjoitushallia. Hakametsa 2 valmistui 1974 ja Hakametsa 3 vuonna 1995. [9] Hakametsa 2 vetaa nykyisellaan 800 katsojaa; Hakametsa 3:ssa ei ole katsomoa.

Alkuperaisessa asussaan halli veti 10 200 katsojaa, joista 1 573 mahtui istumaan. [6] Vuosien 1981?1982 remontin aikana paatyjen pitkien sivujen seisomakatsomot muutettiin istumakatsomoiksi. Samalla rakennettiin uusi E-parvikatsomo. Yleisokapasiteetti pieneni talloin 8 563:een. [10] E-katsomo toimi alkujaan vuoden 1982 MM-kilpailujen lehdistokatsomona. Samana vuonna analoginen kellotaulu vaihdettiin digitaaliseen. [11]

Kulmien seisomokatsomot korvattiin istumapaikoilla vuonna 1986, jolloin yleisomaara pieneni 7 700 katsojaan. Nelja vuotta myohemmin katsomoon lisattiin kolme alarivia, mika kasvatti kapsiteetin 8 044 katsojaan. Alarivit poistettiin vuonna 1999. Vuoden 2014 remontin jalkeen katsomossa oli tilaa 7 300 katsojalle. Yleisomaara oli pienentanyt vuoden 2009 remontti, jolloin yhteen kulmaukseen oli rakennettu kuusi uutta aitiota, ja vuoden 2014 remontti, missa C1- ja D1-katsomot palautettiin seisomokatsomoiksi. Yleisosta 5 629 mahtui istumaan ja 1 359 seisomaan. Lisaksi aitoissa oli 312 paikkaa. [10]

Panoramaamakuva Hakametsan hallista.

Kaytto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jaakiekko

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hakametsan hallin aikana sisajailla voitettuja mestaruuksia on Tapparalla yksitoista, Ilveksella kolme ja Kooveella yksi.

Mestaruus on ratkennut Hakametsassa 11 kertaa. Heti avajaisvuonna 1965 Ilves ja Porin Karhut olivat tasapisteissa, jolloin mestaruus ratkesi uusintaottelussa Hakametsassa. Karhut voitti Suomen mestaruuden numeroin 5?1. Sen lisaksi mestaruuden on voittanut Hakametsassa Tappara (1977, 1982, 1986, 1988 ja 2016), TPS (1976, 1990, 2001) ja Karpat (1981 ja 2018). [12]

Vaikka hallin paaasiallinen kayttotarkoitus on ollut jaakiekossa, siella on jarjestetty myos monia muitakin urheilu- ja kulttuuritapahtumia. Jaakiekkotoiminta on 2010-luvulla vastannut noin 90-prosenttisesti hallin kaytosta. Paaosa tapahtumista ovat Ilveksen ja Tapparan harjoituksia ja liigaotteluita. [13]

Muut urheilutapahtumat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kesaisin hallissa pelataan usein kansainvalisen tason lentopallo -otteluita, ja lisaksi jarjestetaan satunnaisesti konsertteja ja taitoluistelunaytoksia . Kesaisin parkkialueella on myos erilaista toimintaa, kuten rantalentopalloa, katulatkaa ja kirpputoreja. [13] Suomen jaakiekkomuseo toimi hallissa vuodesta 1979 vuoteen 2001, jolloin se muutti museokeskus Vapriikkiin . [14]

Hallissa on jarjestetty jaakiekon MM-kilpailujen otteluita vuoden 1965 lisaksi vuosina 1982, 1991, 1997 ja 2003 seka naisten MM-kilpailut vuonna 1992. Koripallossa halli on isannoinyt muun muassa vuoden 1967 EM-kilpailujen otteluita , Suomen maajoukkueen otteluita seka Tampereen Pyrinnon SM-loppuotteluita. [7]

Hallissa jarjestettiin kreikkalais-roomalaisen painin MM-kilpailut 1965 [13] ja vuoden 1981 nyrkkeilyn Euroopan-mestaruuskilpailut , joista kummastakin isantamaa saavutti kaksi mitalia. [7] Nyrkkeilyssa hallissa on jarjestetty myos vuoden 1993 MM-kilpailut ja vuoden 2000 EM-kilpailut. Lentopallon seka miesten etta naisten EM-lopputurnausotteluita halli isannoi vuonna 1977, judon EM- ja karaten MM-kilpailuja vuonna 2006, karaten EM-kilpailuja vuonna 2014, ringeten MM-kilpailuja vuonna 2010 ja rullakiekon MM-kilpailuja vuonna 2015 lahde? . Vuonna 2009 hallissa jarjestettiin Euroopan nuorten olympiafestivaalien avajaiset ja judokilpailut. [7]

Hallissa on jarjestetty lukuisia konsertteja. Esimerkiksi Motorhead , Hanoi Rocks , Iron Maiden , Slipknot , Korn , Slayer , Alice Cooper , Nightwish ja Deep Purple ovat soittaneet Hakametsassa.

Kattoon jaadytetyt paidat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ilves

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tappara

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

KOOVEE

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Jussi Heimo: Kuvat: Tunteet pinnassa Tampereella ? Ilves jatti jaahyvaiset Hakametsalle Ilta-Sanomat . 26.11.2021. Viitattu 26.11.2021.
  2. ↑ a b Hakametsan yleissuunnitelma, s. 24.
  3. ↑ a b Mennander & Mennander, s. 127.
  4. ↑ a b Mennander & Mennander, s. 125?126.
  5. ↑ Leinonen, Kimmo: Koulukadun Sankarit, Tampereen jaakiekkoilun historia 1928?1965 . Apali, 2014. ISBN 978-952-5877-38-0 . (s. 162)
  6. ↑ a b Mennander & Mennander, s. 129.
  7. ↑ a b c d e f Tapparan kausijulkaisu 2020?2021, s. 4?5
  8. ↑ Hakametsan yleissuunnitelma s. 39.
  9. ↑ Hakametsan yleissuunnitelma s. 12.
  10. ↑ a b Viljanen, s. 184.
  11. ↑ Viljanen, s. 221.
  12. ↑ Suomen vanhin jaahalli tayttaa 55 vuotta ? tilastopalat Hakametsan historiasta Jatkoaika.com - Kaikki jaakiekosta . Viitattu 22.6.2020.
  13. ↑ a b c Hakametsan yleissuunnitelma, s. 37.
  14. ↑ Hakametsan yleissuunnitelma, s. 40.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]


Jaakiekon SM-liigan areenat
HIFK ? HPK ? Ilves ? Jukurit ? JYP ? KalPa ? KooKoo ? Karpat ? Lukko ? Pelicans ? SaiPa ? Sport ? Tappara ? TPS ? Assat

Entiset: Blues ? FoPS ? Jokerit ? JoKP ? Koovee ? Kiekko-Espoo ? TuTo

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tampereen_jaahalli&oldid=22369711 ”