Teravapiirtotelevisio -nimitysta on kaytetty nykyaikaisesta televisiotekniikasta . Se on digitaalitelevision kehitysaskel kohti tarkempaa kuvaa ja parempaa aanta. Tekniikka tunnetaan myos lyhenteella HDTV (lyhenne sanoista High-definition television ) ^[1] . Erona aikaisempaan vakiopiirtotelevisioon eli SDTV -tekniikkaan on, etta HDTV-lahetykset lahetetaan ainoastaan 16:9- kuvasuhteella . PAL -jarjestelman 576i-kuva korvataan suuremmilla resoluutioilla eli kuvatarkkuuksilla, jotka ovat minimissaan 720p (1 280 × 720 pikselia ) ja maksimissaan 1080i ja 1080p (1920 × 1080 pikselia).

Full HD -markkinointitermilla tarkoitetaan taysteravapiirtotelevisiota, joka pystyy esittamaan 1 920×1 080 - resoluution naytollaan ilman skaalausta. Euroopassa oli myos kaytossa HD Ready -merkinta, joka tarkoitti TV:n pystyvan nayttamaan 720p-tasoista kuvaa.

HDTV-lahetykset ovat digitaalisia, mutta sen lisaksi ne voivat nykyisellaan olla jopa yli viisi kertaa tarkempia kuin perustarkkuuden SDTV-lahetykset. Suurin videokuvan siirrolla demonstroitu tarkkuus on 7 680 × 4 320 pikselia (UHDV), mutta kaupallisesti talla hetkella tarkimpia formaatteja ovat 1080p ja 1080i. Kuvan pakkaustekniikka on yleensa MPEG-2 , mutta yha useampi kanava kayttaa jo tehokkaampaa MPEG-4 -kuvanpakkausalgoritmia.

• 720p ? 1 280 × 720 pikselia, progressiivinen, 60, 50, 30, 25 tai 24 lomittamatonta kuvaa sekunnissa.
• 1080i ? 1 440 × 1 080 ( HDV ) tai 1 920 × 1 080 pikselia, lomitettu kuva , 60 tai 50 puolikuvaa sekunnissa.
• 1080p ? 1 920 × 1 080 pikselia, progressiivinen, 60, 50, 30, 25 tai 24 lomittamatonta kuvaa sekunnissa.

HDTV parantaa kuvanlaatua tavalliseen SDTV:hen nahden lisaamalla pystytarkkuutta 576:sta 1080:een pikseliin, mika viisinkertaistaa kuvan tarkkuuden. Toinen lahetystapa on progressiivinen kuva 720:lla pystypikselilla, joka on yli kaksi kertaa SDTV:ta tarkempi. Standardien tarkat nimet ovat 720p , 1080i ja 1080p . 1080i on analogisen TV-tekniikan tapaan lomitettu, eli pystypikselit piirretaan riveittain joka toinen kerrallaan. 1080p-formaatti piirtaa kuvan kokonaisuudessaan eli lomittelemattomana kuten tietokonenaytot. Molemmissa tavoissa on omat hyvat ja huonot puolensa. Lomittelematon eli progressiivinen 1080p on kuvaltaan hairiottomampi, koska se ei vareile lomitellun tapaan ja liikkeessa ei esiinny sahalaitaisuutta. 1080p:n avulla progressiivinen materiaali, esimerkiksi elokuvat, saadaan valitettya koteihin paremmalla tarkkuudella. HDTV-lahetykset on maaritelty naille kahdelle eri nayttotarkkuudelle.

HDTV:n etuna on se, etta lahetykset eivat ole sidottuja yhteen kuvaformaattiin kuten SDTV:ssa, vaan kanava voi paattaa materiaalistaan riippuen missa formaatissa se tulee kuvamateriaalin lahettamaan. Vaihtoehtoja on monia, kuvaruudun paivitysnopeudessa, progressiivisessa ja lomitellussa kuvapaivityksessa. Nykyisella tekniikalla ei kuitenkaan voida lahettaa yli 30 kokokuvaa sekunnissa esittavia 1080p-lahetyksia. Kuva lahetetaan 16:9-kuvasuhteella. Silti elokuvasisaltoon voidaan viela lisata yla- ja alalaitaan mustat reunukset, tosin kapeammat kuin vanhan polven 4:3-televisioissa lisataan.

Teravapiirtokuvan parempi laatu perustuu suuremman resoluution lisaksi katodisadeputkea pienempiin kuvaelementteihin, joiden sininen, vihrea ja punainen variosa sijaitsevat lahempana toisiaan. 16:9-kuvaformaatin SDTV-kuvassa pikselit ovat suorakulmioita, jotka ovat leveampia kuin ovat korkeita. 16:9-kuvasuhde onkin SDTV:ssa venytetty tavallisesta 4:3-kuvasta, kun taas HD-tasoisessa kuvassa pikselit muodostavat nelioita kolmesta eri varikomponentista. HDTV:n (Full HD) kuvassa pikselit kuvaruudulla ovat viisi kertaa pienempia kuin vastaavan kokoisessa SDTV:ssa.

HDTV-resoluutio	Normaali PAL-resoluutio

Aani lahetyksissa on AC-3 -standardilla (Dolby Digital) purettavaa kotiteattereihin sopivaa 5.1-monikanavaaanta. AC-3:lla saavutetaan hyva pakkaussuhde sailyttaen hyva aanenlaatu toistossa. HDTV:ssa ei kuitenkaan kayteta kaikkia AC-3-standardin ominaisuuksia, ainoastaan HDTV:hen soveltuvat osat ovat mukana. Lyhyesti sanottuna HDTV:ssa alkuperainen aanilahde ensin pakataan pienempaan tilaan paketeiksi ja sitten lahetetaan. Lahetys vastaanotetaan kuluttajan vastaanottimessa ja puretaan lahetyspaketista. Taman jalkeen itse informaatio voidaan purkaa kuultavaksi aaneksi. Vastaavantasoisen aanen lahettaminen olisi mahdollista myos nykyisessa digi-TV:ssa, mutta esimerkiksi Yle pidattaytyy siita, koska aani veisi 0,5 Mb/s enemman kaistaa. HD DVD - ja Blu-ray -levyilla kaytetaan haviotonta Dolby TrueHD-, DTS-HD Master Audio- tai LPCM-aanta, jotka voivat olla perati 7.1-kanavaisia. TV-lahetyksissa haviottomia aaniformaatteja ei todennakoisesti nahda lahiaikoina suuren kaistantarpeen takia.

Japanissa ja Pohjois-Amerikassa kaytetyn NTSC -TV-jarjestelman varien laatu ja 480 juovan pystyresoluutio oli niin huono, etta jarjestelma ei yltanyt laadultaan Euroopassa kaytetyn PALin tasolle. Paineet paremman TV-kuvan saamiseksi olivat Japanissa ja Pohjois-Amerikassa suuret. HDTV:n suunnittelun aloittivat Japanissa 1960-luvun lopulla NHK :n (Nippon h?s? ky?kai) ja Sony . Tutkimusta johti tohtori Takashi Fujio. Aluksi kaksinkertaistettiin analogisten lahetysten juovaluku. Analogisia teravapiirtolahetyksia tarjottiin vain rajatulla alueella. NHK aloitti HDTV-lahetykset digitaalisten televisiolahetysten myota Suur-Tokion ja Osakan alueella vuonna 2004.

1980-luvun alussa elokuvatuottajille tarjottiin HDTV-ratkaisua, jonka Sony ja NHK olivat kehittaneet 1970-luvun lopulla. Taman jarjestelman nimi oli NHK Hi-Vision. Kun huomattiin HDTV:n edut, lahdettiin sita kehittamaan kaupallisempaan kayttoon. HDTV koki vastaavanlaisen ongelman kuin varitelevisio 1950-luvulla: tehdako uudesta yhteensopiva nykyisten TV-standardien kanssa, vai vain lahettaa samanaikaisesti lahetyksia ymmartaen, etta vanhempi versio kuihtuu pois ajan kuluessa.

1980-luvun Suomessa Radio- ja televisiotekniikan tutkimus Oy (RTT) alan teollisuuden, tutkimuslaitosten ja Yleisradion yhteisyhtio aloitti analogisten teravapiirtotelevisiolahetysten kehittamisen. Nokia ajoi hanketta voimakkaasti. Ongelma oli siina, etta sita yritettiin toteuttaa analogiatekniikalla. 1990-luvun alussa Euroopassa testattiin analogisia HDTV-lahetyksia (1250/50, HD-MAC -jarjestelma) Eutelsat - ja Olympus -satelliittien kautta. EU:n ajamaan HD-MAC-hankkeeseen kaytettiin miljardeja silloisia markkoja. Samaan aikaan alkoi kuitenkin olla nahtavilla television digitalisoituminen, ja suunnitelmat analogisesta HDTV:sta haudattiin lopulta 1990-luvun puolivalissa. Nykyiset HDTV-lahetykset ovat digitaalisia ^[2] .

Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty paivitettavaksi, koska sen sisalto on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Tarkennus: Tieto vanhentunutta

Suomessa ja Pohjoismaissa ensimmaiset viralliset HDTV-lahetykset aloitti Canal+ 31.8.2005 julkaisemalla C More HD -kanavan, joka lahettaa HDTV-kuvaa satelliitin kautta. Canal Digital tarjoaa talla hetkella 11 maksullista HDTV-satelliittikanavaa.

HDTV-lahetyksia on voinut seurata joulukuusta 2006 lahtien Welhon kaapeliverkossa, jossa koelahetykset alkoivat jo kesalla 2004. Tulevaisuudessa kaapelin ja satelliitin kautta tuleviin lahetyksiin saattaa olla tulossa myos muita kaupallisia toimijoita. Muun muassa Elisa on aloittanut uutena toimijana kaapeliverkossaan HDTV-lahetykset vuoden 2007 syyskuussa. On myos mahdollista, etta tulevaisuudessa IPTV yleistyy ja HDTV-kuvan siirtotiena koteihin toimii laajakaista. Palveluntarjoajia viela odotetaan markkinoille kotitalouksien laajakaistanopeuksien noustessa ? HDTV-kelpoisen tekniikka-alustan toi syksylla tosin jo markkinoilla Elisa tuotenimella Saunavisio.

Valtakunnallisesta HDTV:hen siirtymisesta ei ole paatetty. Yleisradio aloitti teravapiirtolahetykset antennissa F-kanavanipussa joka kattaa noin 60 % vaestosta seka " must carry " velvoitteen mukaisesti myos kaapelissa 2. toukokuuta 2011. Antennissa tarvitaan DVB-T2 standardia tukeva Antenna HD Ready -vastaanotin seka salauksenpurkukortti. Kaapelissa ei tarvita uusia laitteita, vaan vain kaapelioperaattorin kortti. Vanhat lahetykset sailyvat kuitenkin naiden lahetysten rinnalla eika laitteita tarvitse vaihtaa. Ylella oli kaytossa teravapiirtokanava Yle HD , joka lahetti arkisin Yle TV2:n ja viikonloppuna Yle TV1:n ohjelmia. Vuoden 2014 alussa Yle otti kayttoon HD-versiot TV1:n, TV2:n ja Femin kanavista. ^[3] Samalla koostekanava Yle HD lopetettiin. Yle skaalaa tavallisen tarkkuuden ohjelmat HD-tasoisiksi, mutta ne eivat ole aitoa teravapiirtoa. Kaikki elokuvat ja ohjelmat jotka on kuvattu tai kuvataan teravapiirtona lahetetaan mitaan muuttelematta eli aitona teravapiirtona.

Vuonna 2015 81 % yhdysvaltalaisista kotitalouksista kaytti HDTV:ta. ^[4] Yhdysvalloissa terrestriaaliset HDTV-lahetykset aloitettiin 1998 ATSC-standardin kayttoonoton myota. HDTV on otettu kayttoon laajalti myos Japanissa . Valtaosa HDTV-lahetyksista tulee satelliitin tai kaapelin valityksella, mutta esim. Kanadassa lahetyksia valitetaan jo terrestriaalina. Ruotsin yleisradioyhtion SVT :n tavoitteli kaiken sisallon tuottamista vain HD-muodossa 2010 mennessa. Euroopassa on arvioitu, etta alueella on yli 100 HD-kanavaa vuoteen 2010 mennessa. Muutamissa Euroopan maissa kuten Saksassa HDTV ei kuitenkaan ole menestynyt toivotulla tavalla. Kaksi suurinta saksalaista kaupallista tv-kanavaa SAT1 ja Pro7 lopettivat HDTV-lahetykset 16.2.2008 ja aloittavat ^selvenna ne uudelleen aikaisintaan 2010. ^{[5] [6]}

Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty paivitettavaksi, koska sen sisalto on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Tarkennus: Mika on HD-TV:n tilanne vuonna 2023? Onko viela SD-lahetyksia ja jos on, niin kuinka pitkaan?

Tietokirjailija Petteri Jarvisen mukaan teravapiirto on aikansa vari-tv . ^[7]

Kaapeli- ja satelliittilahetyksia vastaanottavissa talouksissa HDTV-lahetykset ovat olleet katsottavissa jo pitkaan, vaikka kanavatarjonnan laajuus ei ole ollut kattavaa. HDTV:ta tukevia digisovittimia on ollut vuokrattavissa kaapeli-TV-operaattoreilta.

Suomen hallitus paatti 19.6.2008 osoittaa analogiselta televisiolta vapautuneita taajuuksia HDTV:lle ja laajakaistaisille digitaalisille matkaviestinverkoille.

Aleksi Kolehmainen:Teravapiirto-tv:n koelahetyksia odotetaan ensi vuodeksi. Suurissa naytoissa digitelevisiokuvan heikko tarkkuus nakyy vaikka kaytossa olisi teravapiirtonaytto. ^[8]

Maanpaallisen antenniverkon verkko-operaattori Digita kokeili antenniverkon teravapiirtolahetyksia lahettamalla Pekingin olympialaiset salaamattomana Espoon lahetinasemalla. ^[9] Teravapiirtolahetykset vaativat lahetysten vastaanottoon ja katseluun teknisesti yhteensopivan laitteiston. Koelahetyksissa kaytettiin MPEG-4-koodausta ja VHF -keskitaajuutta 199,00 MHz. Yle lahetti teravapiirtokoelahetyksia 8.8.2008 alkaneista Pekingin olympialaisista satelliitin kautta tarkkuudella 1 920 × 1 080. Maanpaallisessa verkossa kuvan tarkkuus oli 1 280 × 720. Teravapiirtokokeilu kattoi paakaupunkiseudun laajasti. Mukana olivat Espoo, Helsinki, Inkoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijarvi, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Yleisradion koelahetyksissa vasemmassa ylakulmassa on YLEn logo ja teksti "-HD". Teravapiirtolahetyksia satelliittiteitse lahettaa myos Eurosport HD . Teravapiirto-vastaanotto koelahetyksen aikana vaatii vastaanottimen tai digisovittimen, joka tukee teknisia vaatimuksia. Tavallisella digisovittimella teravapiirtolahetykset ei nay. ^[10]

Kaupallisista kanavilla Nelosen lahetykset HD-formaatissa Welhon kaapeliverkossa alkoivat kesakuussa 2008. ^[11] Kyseessa ei kuitenkaan ole teravapiirtolahetys, vaan SDTV-kuvan skaalaaminen HD-formaattiin ennen lahetysta.

HDTV on seuraavan sukupolven tekniikkaa SD-digi-TV:hen verrattuna. Suomessa maanpaallisen verkon HDTV-lahetyksen Yleisradio aloitti 2.5.2011 Yle HD -kanavalla, joka naytti viikolla TV2-ohjelmaa ja viikonloppuisin TV1:n ohjelmaa. ^[12] Ylen paajohtaja Mikael Jungner on kuitenkin sanonut, etteivat valtakunnan paakanavat muutu teravapiirtoisiksi ainakaan ennen vuotta 2016. ^[13]

Tahan asti Digita on hoitanut Suomen maanpaallista tv-lahetysverkkoa yksinoikeudella. Vuonna 2010 tilanne muuttui, silla valtioneuvosto myonsi DVB-T2 verkkojen toimiluvat DNA:lle kesalla 2009. Toimilupa jatkuu vuoteen 2016, edellyttaen, etta teravapiirtolahetykset kattavat 60 % Manner-Suomen asukkaista vuonna 2011. DNA:n teravapiirtolahetysten katsominen vaati teravapiirtonayton (FHD) lisaksi uuden VHF-antennin ja uuden digivastaanottimen. ^[14] DNA sulki VHF-antenniverkkonsa vuonna 2020. ^[15]

Lisaksi Anvian F-kanavanipussa lahetetaan teravapiirtokanavia. Tassa verkossa toimivat kotitalouksilla jo aiemmin olevat antennit. ^[16] Aiemmassa digisiirtymassa antennit piti vaihtaa ja digiboksit hankkia. Teravapiirtosiirtyma ei aluksi ole kaikille pakollinen, silla tavalliset digilahetykset jatkuvat nykyisella tekniikalla toistaiseksi.

HDTV-standardi ei maarittele milla tekniikalla kuvaa tulee siirtaa. Lahetyksia voi valittaa satelliitit, maanpaalliset lahetysasemat, kaapelioperaattorit, tietoverkot tai muu HDTV:ta yhteensopiva jakelulaite - vaikkapa kannykka.

Yleisradion hallintoneuvosto paatti 24.10.2023 pidetyssa kokouksessa lopettaa perinteisen tarkkuuden televisiolahetykset vuoden 2025 kevaalla. Antenniverkon kautta YLE:n kanavien katsomiseen tarvitaan sen jalkeen televisio tai digiboksi, jossa on tuki DVB-T2-vastaanotolle. ^{[17] [18]}

• 12. toukokuuta 2007 ? Eurovision laulukilpailut kuvataan teravapiirtona Helsingissa, ja lahetetaan ulkomaille teravapiirtona. ^[19]
• 8. elokuuta 2008 ? Yle lahettaa antenniverkossa Pekingin kesaolympialaisia 720p laadulla. ^[20]
• 6 marraskuuta 2008 ? MTV3 MAX HD lahettaa kokeena Karjala-turnauksen teravapiirtona. ^[21]
• 2. toukokuuta 2011 ? Yle HD koostekanava aloittaa toimintansa. ^[22]
• 15. elokuuta 2011 ? Yle HD koostekanava alkaa nakya ilmaisena DNA:n VHF-verkossa. ^[23]
• 29. elokuuta 2011 ? MTV3 HD aloittaa.
• 5. marraskuuta 2013 ? MTV3 HD aloittaa lahetykset Katsomossa 720p laadulla. ^[24]
• 28. tammikuuta 2014 ? Ylen kanavien HD-versiot aloittavat lahetykset DNA:n VHF verkossa. ^[25] Yle HD koostekanava lakkautetaan. ^[26]
• 7. helmikuuta 2014 ? Yle TV1 HD, Yle TV2 HD ja Yle Fem HD kanavat alkavat nakya Digitan UHF verkossa. ^[27]
• 1. huhtikuuta 2015 ? Yle TV1 HD, Yle TV2 HD ja Yle Fem HD kanavien nakyvyysalue antenniverkossa tippuu 85 prosentista 60 prosenttiin. ^[28]
• 31. maaliskuuta 2020 ? Antenniverkon SD-lahetysten oli maara paattya kokonaan siirryttaessa pelkkiin teravapiirtolahetyksiin ^{[29] [30]} , mutta hetki siirtyi myohemmaksi oikeusjutun vuoksi ^[31] . Lokakuussa 2023 ilmoitettiin SDTV-lahetystesten loppuvan kevaalla 2025. ^[32]

HD televisioita ovat varsinaiset Full HD -televisiot, joiden nayttoresoluutio vastaa HDTV-standardin tarkinta maariteltya lahetystarkkuutta eli 1920 × 1080 pikselia (kuvapistetta), ja HD Ready -televisiot, jotka pystyvat nayttamaan HD-kuvaa. Ne pystyvat nayttamaan HDTV-standardin 1080i ja 720p resoluution kuvaa skaalaamalla sita TV:n ominaistarkkuuteen sopivaksi. HD Ready -televisioilta ei kuitenkaan vaadittu HD-kuvan nayttamista, vaan niiden resoluutio oli vahintaan 720p.

Ensimmaisen sukupolven HD-televisiot eivat kaikki tue edella mainittua 1080-resoluutiota kuin lomitettuna (1080i). Syyna tuen puutteeseen saattaa olla komponenttien turhan kallis hinta tarpeen ollessa viela pieni. Siita huolimatta nama TV:t pystyvat muuntamaan lomitetun kuvan takaisin progressiiviseksi. Talloin kuvasta voidaan poistaa lomittelukentat TV:n kuvanprosessointipiirilla.

HD-televisio ei valttamatta pysty ottamaan vastaan tulevia antenniverkon HD lahetyksia. Nyky-TV:n sisaanrakennettu viritin on DVB-T -lahetyksille tarkoitettu ja nayttaisi silta, etta HD-lahetykset tullaan lahettamaan Suomessa DVB-T2 -standardin mukaisina. Lahetysten odotetaan alkavan vuoden 2010 aikana.

Televisiovalmistajien, jotka haluavat kayttaa HD Ready -merkintaa markkinoinnissaan, on lisensoitava merkinta EICTA:lta (European Information & Communications Technology Industry Association). Ehtoihin on maaritelty TV-mallin HDTV-yhteensopivuus. TV:ssa on oltava vahintaan 720 pikselin pystyerottelu 16:9-kuvasuhteessa. Sen tulee nayttaa 720p-kuva ilman kuvaa heikentavaa skaalausta johonkin sita pienempaan resoluutioon. Sen liitannoista pitaa loytya digitaalinen DVI - tai HDMI -liitanta, jonka taytyy tukea HDCP -kopiointisuojausta. Lisaksi televisiossa on oltava analoginen komponenttiliitanta (YPbPr). HD Ready -merkintaa ei tule sekoittaa HD compatible -merkintaan, jonka kayttoa ei mitenkaan ole saannelty ja joka ei kaytannossa takaa oikeaa HDTV-yhteensopivuutta.

Useat myytavat HD Ready -televisiot olivat nk. valimalleja. Ne eivat nayttaneet kumpaakaan resoluutiota (720p tai 1080p/i) naytollaan taydellisesti yhden suhde yhteen, vaan skaalaavat sen toiseen naytolle sopivaan resoluutioon. Kuvan skaalaamisesta toiseen resoluutioon ei ole merkittavaa haittaa kuvan laadulle, kun sita skaalataan suurempaan tarkkuuteen, mutta pienempaan resoluutioon skaalattaessa osa kuvan tarkkuudesta putoaa pois. Kuvan tarkkuus huononee suhteessa alkuperaisen kuvan resoluution pienenemiseen. On huomattavaa, etta useat valimallit nayttivat resoluution 1 366 × 768, kun HDTV-lahetyksissa tullaan ajan mittaan valitsemaan 1080p- ja 1080i-formaattien valilla, jolloin valimallin televisio joutui alas-skaalaamaan kuvaa nayttaakseen kuvan ruudulla kokonaisuudessaan.

Useimmissa Suomessa markkinoilla olevissa teravapiirtotelevisioissa on nestekidenaytto ; plasmanayttoisia on vahemman. Teravapiirtotelevisioita on yleisesti saatavilla noin 19?58 tuuman kokoisina. Suurempien kuva-alojen toteuttamiseen osa kulutajista on hankkinut kotiinsa HD-tarkkuudella toimivan videoprojektorin . Keskeista nayttovaihtoehtojen vertailussa ovat hinta, kuvan koko, kuvan resoluutio , valoisuusarvo ja kontrastisuhde eli suhdearvo, jolla taysin valkoinen vari eroaa taysin mustasta varista ruudulla. Markkinointinimella LED TV tarkoitetaan normaalia nestekidenayttoa, jossa taustavalo luodaan LED :lla paremman kuvanlaadun saavuttamiseksi.

Toshiba on sovittanut Sonyn PlayStation 3 -pelikonsolissa kaytetyn Cell-suorittimen uusiin teravapiirtonayttoihinsa. Tekniikkaa kutsutaan nimella Cell Tv . Tekniikka mahdollistaa useiden kanavien ajamisen samassa naytossa lahetyksessa kaytetysta kuvaresoluutiosta riippumatta. Nayttotekniikka muuttui ohjelmoitavaksi ja laitteen suorituskykya voitiin alkaa parantamaan ohjelmallisesti tekniikan kehittyessa. Nain laite voidaan ottaa kayttoon, vaikka tuleva teravapiirtolahetysstandardi ei olisi viela valmis, kuten tilanne useimmissa maissa viela vuonna 2009 oli. Ensimmaiset Cell Tv -tekniikkaan perustuvat multimedianaytot tulivat markkinoille syksylla 2009 ^{[33] [34]} .

Ensimmaisen sukupolven digiboksilla ei voi vastaanottaa HDTV-lahetyksia huolimatta siita, etta Euroopassa kaytossa oleva digitaalitelevisiostandardi DVB tukee HDTV-tasoisia lahetyksia. Vastaanottaakseen lahetyksia on ostettava joko TV jossa on sisaanrakennettu HD-digiviritin tai hankittava erillinen, ulkoinen HD-digiviritin. Suomessa laajamittaisilla markkinoilla myytaviin televisioihin on integroitu DVB-T -, DVB-C - seka joissain malleissa myos teravapiirtodigiviritin. Toistaiseksi HD-digivirittimia satelliittilahetyksiin on saatavilla vuokralle tai ostettavissa HDTV-lahetysten palvelutarjoajilta. Markkinoilla on myytavana vain muutamia HD-digivirittimia ja niiden hinta on korkeampi ensimmaisen sukupolven digibokseihin nahden.

Alkuvaiheessa HDTV:n erilaiset formaatit ovat aiheuttaneet epavarmuutta laitteiden toimivuudessa. Ensimmaisessa vaiheessa HD-digivirittimet tukevat MPEG-2 -pakkaustekniikkaa. Nykyaan on siirrytty videokuvaa tiiviimmin pakkaavaan MPEG-4 -tekniikkaan, jota myos Blu-ray- ja HD DVD -soittimet tukevat.

Myoskaan aiemmin kaupoissa myynnissa olevat digiboksit eivat olleet yhteen sopivia DVB-T2 standardin mukaisten lahetysten kanssa. Uusia DVB-T2 laitteita on tullut myyntiin talvella 2010-2011. Ficom yllapitaa sivustoa, josta loytyy testatut antenni-tv verkon ja kaapeli-tv verkon televisiot ja digisovittimet: http://www.testatutlaitteet.fi/

HD-tarkkuuksia kayttavissa soittimissa kilpaili pitkaan kaksi keskenaan yhteensopimatonta tekniikkaa: HD DVD ja Blu-ray . Maaliskuusta 2008 lahtien Blu-ray on kuitenkin ainoa saatavilla oleva formaatti, silla HD DVD:n valmistus on lopetettu. ^[35] Blu-rayn ja HD DVD:n tallennuskapasiteeteissa on eroja. Blu-ray kykenee 100 Gt tallennuskapasiteettiin ^[36] , kun taas HD DVD:n kapasiteetti oli 30 Gt. ^[37] Vuonna 2019 kehitteilla oli suurempiinkin kapasiteetteihin pystyvaa tekniikkaa, jonka teoreettinen maksimi on 200 Gt. ^[36]

HD-resoluutiota tukevia pelikonsoleita ovat seitsemannen sukupolven Microsoft Xbox 360 ja Sony PlayStation 3 . ^[38] Xbox 360-konsoli tukee komponenttiliitantannan kautta 480p-, 720p-, 1080i- ja 1080p-standardeja. Konsoliin on saatavilla myos analoginen VGA -liitin. Kaikissa uusissa Xbox 360:ssa on myos HDMI-liitin digitaalista kuvansiirtoa varten. Myos PlayStation 3 tukee kaikkia HDTV-resoluutioita HDMI-liittimen ja komponenttiliittimen kautta. Pelien grafiikan erottelukyvyn maarittaa kuitenkin pelin tuottava taho, joten varmuutta pelin (tai muusta konsolissa toistettavasta mediasta) todellisesta resoluutiosta ei konsolin puolesta voi maaritella. Suurta osaa julkaistuista peleista ei renderoida taydella 1080p-tarkkuudella seitsemannen sukupolven konsoleissa.

HD-lahetykset lahetetaan nykyisilla VHF- ja UHF-taajuuksilla . Modulointina kaytetaan kaapelilahetyksissa 64-QAM :aa (DVB-C) ja mahdollisesti jatkossa 256-QAM :aa (DVB-C2) ^lahde? . Maanpaallisissa lahetyksissa tullaan kaytetaan 256-QAM -modulaatiota (DVB-T2). Satelliittilahetyksissa kaytossa on QPSK ( DVB-S ) ja 8PSK ( DVB-S2 ).

DNA sulki VHF-taajuuksia kayttavan antennitelevisioverkkonsa asiakkaiden puutteen vuoksi 31.3.2020 ja luopui antenniverkon verkkotoimiluvistaan. ^{[39] [40] [41]}

DVB-T2 verkoissa kaytetaan MPEG4 pakkaustekniikkaa, jolloin teravapiirron kaistanleveys pysyy suhteellisen maltillisena. ^[42] Yhteen DVB-T2 kanavanippuun mahtuu useita teravapiirtokanavia. ^[43]

Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty paivitettavaksi, koska sen sisalto on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .

HDTV-tasoista ohjelmamateriaalia on vahemman verrattuna SDTV -materiaaliin. SDTV :n kuva ei parane jos sen lahettaa HDTV-tasoisena, silla se on alun perin nauhoitettu perustarkkuudella, joka eurooppalaisessa PAL -jarjestelmassa on 720 × 576 pikselia. HDTV-kameratekniikka on viela jonkin verran SDTV-kalustoa kalliimpaa. Ammattikaytossa ja TV-ohjelmatuotannossa tama on yha pienempi este materiaalin HDTV:lle kuvaamiselle, kameroiden hintojen laskiessa. Kuluttajakayttoon HDTV-kuvaukseen on muodostunut mm. Sonyn kehittama HDV -formaatti ja H.264/MPEG-4 AVC .

Esimerkiksi ainakin suosikkisarjat 24 (viides ja kuudes kausi), Pako , Sopranos (viides ja kuudes kausi), Lost , Late Night with Conan O'Brien seka C.S.I. -sarjojen (C.S.I. Las Vegas, C.S.I. Miami ja C.S.I. New York) uudet tuotantokaudet on kuvattu HDTV:na.

Kaikki filmille taltioitu materiaali on muunnettavissa HDTV-muotoon skannaamalla filmi progressiivisesti 24 ruutua sekunnissa 1080p- tai 720p-formaattiin. Nailla formaateilla saavutetaan parempi tulos skannauksesta kuin lomitetun kuvan 1080i-formaatilla. TV-sarjoja on vuosikymmenia kuvattu ja kuvataan edelleen 16 mm:n ja 35 mm:n filmeille, jolloin niista voidaan jalkeenpain tehda korkealaatuinen HD-lahete.

Myos 3D-tuotanto on alkamassa, mm. jalkapallon MM-kisat 2010:n kohokohdat taltioidaan FullHD 3D formaatissa. ^[44] .

Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty paivitettavaksi, koska sen sisalto on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Tarkennus: Tieto vanhentunutta

Yleisradion digi-TV-visioissa tietokone ja TV yhdistyisivat kodin kattavaksi mediakeskukseksi. Yleistymassa olevat kodin nopeat kaapeliyhteydet voisivat tarjota uuden siirtotien TV-lahetyksille. On myos mahdollista, etta HDTV-lahetykset siirtyvat tulevaisuudessa tietoverkkoihin, eli nk. IPTV :n muotoon. Elisa-yhtioon kuuluva Saunalahti lahetti Saunavisio -palvelunsa kautta Pekingin olympialaisten lahetyksia teravapiirtona 8.8.2008 alkaen IPTV-verkossaan konsernin laajakaista-asiakkaille. ^[45] Internetista ennustetaan tulevaisuuden interaktiivisen HDTV:n siirtotieta. Internetin kautta valitettava IPTV tuo sen, minka digi-TV lupasi, mutta jatti toteuttamatta: aidon kaksisuuntaisen yhteyden ja palvelut ja mahdollisuuden teravapiirtokuvaan. Myos kaapeli-TV :ssa on mahdollista kayttaa IPTV:ta, jos siina on saatavilla riittavan nopea kaista.

Toimiakseen IPTV vaatii vahintaan kahdeksan megabitin laajakaistayhteyden, mutta silloin ei tarkimpia HD-tarkkuuksia paasta hyodyntamaan ^[46] . Teravapiirto-tv vaatii yleensa 10 ? 20 Mb/s. Kupariyhteydella on parhaimmillaan saavutettavissa 100 Mb/s yhteys. ^[47] Tassa tapauksessa kuparilla tarkoitetaan talojen omaa kupariverkostoa joka tyypillisesti kykenee valittamaan korkeampia nopeuksia verraten puhelinkeskuksiin, joiden signaalin valitysmatka muodostuu usein ongelmaksi. On mahdollista etta kaupalliset verkkoyhteyksien palveluntarjoajat alkavat hyodyntaa nopeaa tiedonsiirtotekniikkaa tulevaisuuden teravapiirtotelevision ohjelmien valittamisessa digiboksille tai tietokoneelle. Nain voidaan luoda HDTV:n videoiden tilauspalvelu, joissa katsottava kuvamateriaali on sijoitettuna palvelun tarjoajan palvelimelle, katsottavaksi mihin aikaan tahansa. IPTV:n yleistymista kuitenkin hidastaa laajakaistaverkon riittamaton kapasiteetti seka kattavuus haja-asutusalueilla. Kaupalliset toimijat uskovat, etta teravapiirtoisten tilausvideoiden kysynta tulee lisaamaan iptv:n kayttoa jakelualustana ^[46] . Teravapiirtoista iptv:ta hyodynnetaan kaupallisissa videoneuvotteluratkaisuissa ^[48] .

Teravapiirto-ohjelmien tallennukseen ja jakeluun on kehitetty DVD -levyja tilavampia ja nopeampia optisia levyformaatteja, joista Blu-ray on vakiintunut yleiseen kayttoon. Se ei kuitenkaan joidenkin arvioiden mukaan tule olemaan pitkaikainen formaatti. Samsungin mukaan Blu-raylla on arvioitu olevan noin viisi vuotta elinaikaa, silla verkkojen kautta ladattavat IPTV-palvelut syovat muutamassa vuodessa fyysisen levyn. Vuosia kestanyt taistelu HD DVD -formaattia vastaan haittasi myos voittajaa Blu-rayta. Nain verkon kautta tapahtuvat latauspalvelut saivat lisaaikaa tekniikkojensa kehittamiseen. Samsung panostaakin verkkoyhteyksien parantamiseen, mika osaltaan myos nakertaa Blu-rayn myyntia. ^[49]

• Digitaalitelevisio
• HDMI
• HDCP
• PAL
• NTSC
• HDV
• IPTV
• Videoneuvottelu

• http://www.DVB.org
• HD1 Eurooppalainen HDTV-kanava. (Entiselta nimeltaan Euro1080)
• KingOfSat Satelliiteista vastaanotettavia HDTV-kanavia.
• Taulutelevisioiden vertailu Lista Suomessa myytavista taulutelevisioista.
• Lehtonen ( Arkistoitu ? Internet Archive) Tutkielma HDTV:sta Suomessa 2006.
• TV buyers face dizzying choices: Next up, laser projection screens Artikkeli tulevaisuuden Laserprojektio-TV:sta
• welho.fi ^{[ vanhentunut linkki ]} Kaapelioperaattori Welhon HDTV-tietosivusto
• Teravapiirto - HDTV ( Arkistoitu ? Internet Archive) Teravapiirtotelevisiota kasitteleva kirja
• Canal Digital ( Arkistoitu ? Internet Archive) Kanavaoperaattori Canal Digitalin HDTV-tietosivusto
• Suomen HD-kanavat Kattava listaus Suomen HD-kanavista.
• HDTV-opas FiCom ry:n teravapiirto-opas