Haapaiville eli avioliiton solmimisen vuosipaiville on omat nimityksensa avioliitossa vietettyjen vuosien maaran mukaan. Yleensa tasalukuhaapaivia juhlitaan tavallista juhlavammin. Nimitykset vaihtelevat alueittain ja maittain. ^[1] Suomessa nimitykset eivat ole vakiintuneita.

Suomessa kulta- ja hopeahaita on alettu viettaa kaikissa yhteiskuntaluokissa vasta 1900-luvun alkupuolella. Vanhin tunnettu tieto kultahaitaan viettaneesta pariskunnasta on Saksasta vuodelta 1547, jolloin etelasaksalainen pariskunta vietti 50-vuotishaajuhlaansa Wineden -nimisessa pikkukaupungissa. He olivat pormestari Erasmus Grunninger ja hanen vaimonsa, jonka nimea ei ole kerrottu. Malli tulee luultavasti katolisen kirkon jo 1300-luvulta alkaen viettamasta tavasta juhlia jokaista 50. vuotta riemuvuotena Raamatun kehotuksen mukaan (3. Moos. 25:9?). Paitsi riemuvuosiksi Saksassa alettiin 1600-luvulla kutsua naita vuosia myos kultaisiksi vuosiksi, ja 1600-luvun puolivalissa riemuhaita alettiin nimittaa kultahaiksi. Hopeahaista, haiden 25. vuosipaivasta, ensimmainen tunnettu tieto on Hollannista vuodelta 1680. ^[2]

1800-luvulla kulta- ja hopeahaapaivien viettoperinne oli levinnyt Saksasta koko Eurooppaan ja myos Pohjois-Amerikkaan. Saksassa tapa levisi myos maaseudulle, kun haapaivat muualla olivat yleensa vain saatylaisten ja kaupunkilaisten juhlia. Pohjoismaissa tapa yleistyi 1700-luvulla. Ensimmaiset tiedossa olevat Ruotsissa vietetyt kultahaat olivat vuonna 1737 Goteborgissa . Varhaisimmat tiedot Suomessa vietetyista kultahaista ovat 1750-luvulta: Helsingissa haapaivaansa juhlivat 7. tammikuuta 1755 kamnerioikeuden esimies ja varapormestari Lorents Strang ja hanen vaimonsa Maria Burtz ja Turussa 10. tammikuuta 1758 rykmentinmuonittaja Grundstrom vaimoineen. Hopeahaista Suomessa varhaisin tieto on Turusta vuodelta 1849. ^[2]

Kulta- ja hopeahaihin pukeuduttiin juhlavaatteisiin. Suomalaiset tapaoppaat neuvoivat 1940- ja 1950-luvulla hopeamorsianta pukeutumaan hopeahaapaivanaan hopeaharmaaseen silkki - tai samettiasuun . Poydassa tuli myos olla hopeaesineita. Hopeasulhasen tuli lahjoittaa vaimolleen koru . Juhlan tuli kaikessa muistuttaa alkuperaisia haita mahdollisimman paljon aina istumajarjestysta myoten. Nykyisin naita tapoja ei enaa noudateta, mutta aviomiehen odotetaan lahjoittavan vaimolleen koruja ja arvoesineita ja myos lapset muistavat vanhempiaan usein yhteisella lahjalla. Hopeahaakulut maksaa pari itse, kultahaat kustantavat lapset. ^[2]

Kulta- ja hopeahaapaivan merkitys on sama kaikissa maissa, joissa haapaivia vietetaan. Muitten haapaivien nimitykset ovat syntyneet vasta 1800- ja 1900-luvulla ja niissa on paljon eroja. Levinnein nimitys lienee timanttihailla, mutta se tarkoittaa kahta eri merkkipaivaa: useimmissa maissa 60-vuotishaapaivaa, mutta Englannissa , Hollannissa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa myos 75-vuotishaapaivaa. ^[2] Nimitykset viittaavat liiton kestoon ja materiaaliin, josta tehtyja lahjoja aviomiehen sopii tuona paivana lahjoittaa vaimolleen. ^[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haapaivien nimitykset Wikimedia Commonsissa