Gunnar Nordstrom
Henkilotiedot
Syntynyt	12. maaliskuuta 1881 Helsinki , Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut	24. joulukuuta 1923  (42 vuotta) Helsinki, Suomi
Kansalaisuus	suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Helsingin yliopisto
Vaitostyon ohjaaja	Paul Ehrenfest ja Walther Hermann Nernst
Instituutti	Helsingin yliopisto , Teknillinen korkeakoulu
Tutkimusalue	fysiikka
Tunnetut tyot	Kilpaileva painovoimateoria, yhtenaisteoria
Palkinnot	Suomen Tiedeseuran jasen (1922)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Gunnar Nordstrom ( 12. maaliskuuta 1881 Helsinki ? 24. joulukuuta 1923 Helsinki) oli suomalainen fyysikko . Hanet tunnetaan erityisesti painovoimateoriastaan, joka oli yleista suhteellisuusteoriaa edeltava kilpaileva teoria. Nordstrom on saanut melko paljon huomiota ulkomailla, mutta kotimaassaan han on melko tuntematon henkilo. ^{[1] [2] [3]}

Nordstrom tyoskenteli urallaan Aleksanterin yliopiston teoreettisen fysiikan dosenttina ja Teknillisen korkeakoulun fysiikan ja mekaniikan professoreina. Hanelta ilmestyi uransa aikana 34 tieteellista julkaisua. Nordstrom tutki painovoimateorian lisaksi yhtenaisteorian mahdollisuutta. Suomessa han vaikutti fysiikan aseman kehittymiseen ja oli opettajana innoittamassa monia uuden polven matemaatikkoja ja fyysikkoja.

Nordstrom syntyi vuonna 1881 vanhaan porvarisukuun. Hanen isansa Ernst Samuel Nordstrom oli Taideteollisen korkeakoulun rehtori ja Ateneumin taloudenhoitaja. Nordstromin aiti oli Alina Sofia Hirn. ^[4] Nordstromilla oli ainakin yksi veli, Ake Nordstrom. Nordstromista tuli ylioppilas Laroverket for gossar och flickor -nimisesta oppikoulusta vuonna 1899, ja nelja vuotta myohemmin han suoritti silloisessa Polyteknillisessa instituutissa koneinsinoorin tutkinnon. ^[1] Nordstrom paatti suuntautua teoreettisemmalle alalle ja aloitti Helsingin yliopistossa matematiikan , fysiikan , kemian ja kansantaloustieteen opiskelun. ^[1] Nordstrom valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1905 ja kaksi vuotta myohemmin maisteriksi. ^[5]

Nordstromin puoliso oli vuodesta 1917 Cornelia van Leeuwen. ^[5]

Saatuaan stipendin vuonna 1905 Nordstrom lahti opettajansa Hjalmar Tallqvistin innoittamana opiskelemaan Gottingeniin . Siella hanen oli tarkoitus opiskella fysikaalista kemiaa Walther Nernstin johdolla. ^[2] Gottingeniin Nordstrom saapui vuoden 1906 huhtikuussa. Gottingen oli elektrodynamiikan polttopiste, jossa kaikki aikansa kuuluisammat fyysikot opettivat. Siella vaikuttivat muun muassa Hermann Minkowski , Emil Wiechert ja Max Abraham . Gottingenissa Nordstrom julkaisi ainoastaan yhden fysikaalista kemiaa kasittelevan artikkelin, ja han paatti vaihtaa ainetta ja opiskella sahkomagnetismia . ^[5]

Palattuaan Suomeen Nordstrom teki 1908 Helsingin yliopistossa 140 sivun pituisen vaitoskirjansa, joka kasitteli liikkuvien sahkovarausten energiaa ja oli nimeltaan Liikkuvien kappaleiden sahkomagneettisen kentan energiayhtalosta . ^[1] Vaitostyo oli ensimmainen kytkenta Albert Einsteinin ajatusmaailmaan, vaikkei koko vaitostyossa mainita sanallakaan Einsteinin suppeaa suhteellisuusteoriaa . Jo pelkasta vaitostyon nimesta loytaa yhtalaisyyksia Einsteinin vuonna 1905 julkaisemaan teoriaan. ^[1]

Vuosi vaitostyon kirjoittamisen jalkeen Nordstrom esitteli suomalaiselle tiedeyhteisolle Einsteinin suppeaa suhteellisuusteoriaa kansantajuisesti artikkelissa ”Avaruus ja aika Einsteinin ja Minkowskin mukaan”. Siina han kasitteli suppeaa suhteellisuusteoriaa Hermann Minkowskin esittamassa, teoreetikkojen mukaan elegantimmassa, muodossa. ^[1]

Vuonna 1909 Nordstrom valittiin Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professoriksi, ja seuraavana vuonna hanesta tuli dosentti. Nordstrom tyoskenteli Helsingin yliopiston professorina seitseman vuotta. Suurimman osan teoreettisen fysiikan professuurin ajasta han vietti ulkomailla, Gottingenissa, Zurichissa , Berliinissa , Wienissa ja Leidenissa .

Nordstrom matkusti heinakuussa 1913 tapaamaan Albert Einsteinia. ^[2] Einstein oli kiinnostunut suomalaisen fyysikon painovoimateoriasta, jonka han oli vuotta aiemmin esitellyt Max Planckin toimittamassa Physikalische Zeitschrift -lehdessa. ^[2] Artikkelin nimi oli ”Relativitatsprinzip und Gravitation” eli ”Suhteellisuusperiaate ja gravitaatio”. Nordstrom jatkoi teoriaansa Annalen der Physikissa vuonna 1913 julkaistussa artikkelissa (”Trage und Schwere Masse in der Relativitatsmechanik”). ^[2] Jalkimmaisessa artikkelissa Nordstrom korjasi muutamia kohtia, ja sita voidaan pitaa niin sanottuna Nordstromin teoriana .

”	[Fritz] Haberin avulla olen onnistunut jarjestamaan Nordstromille matkustusluvan Suomeen ? ? Nyt han haluaa palata Hollantiin, mutta en valitettavasti enaa kykene hoitamaan asiaa. Toivon, etta ottaisit asian huolehdittavaksesi. Se on melko kiireellinen, silla rouva Nordstrom synnyttaa lapsensa pian, Hollannissa jos suinkin mahdollista	”
– Einsteinin kirje Bornille, 24.6.1918. [1]

Nordstrom vietti vuosien 1914 ja 1916 valisen ajan Gottingenissa ja Zurichissa. Gottingenissa Nordstrom sai ystaviltaan neuvon, etta hanen kannattaisi matkustaa valittomasti Alankomaihin. ^[1] Han paasi rajan yli venalaisen passinsa turvin. Seuraavat kolme vuotta Nordstrom vietti Leidenissa Rosenbergin stipendin turvin. ^[1] Alankomaissa hanelle avautui mahdollisuus paasta tyoskentelemaan teoreettisen fysiikan kirkkaimpien nimien kanssa. Maassa vaikuttivat Hendrik Lorentz , Paul Ehrenfest , Willem de Sitter , Adriaan Fokker ja Johannes Droste . Alankomaiden-vuosinaan Nordstrom kavi tiivista kirjeenvaihtoa Einsteinin kanssa. Leidenin ja Suomen valiset yhteydet olivat ensimmaisen maailmansodan takia poikki, mutta tanskalainen fyysikko Niels Bohr lupautui auttamaan suomalaista postin perille saannissa. ^[1] Bohr vaihtoi saksalaisella sensuurileimalla varustettuihin Nordstromin kirjeisiin uudet kuoret ja lahetti ne edelleen Suomeen. Bohr menetteli samalla tavalla Suomesta tulevan postin kanssa. ^[1] Einstein osallistui myos omalta osaltaan Nordstromin auttamiseen. Einstein jarjesti talle matkustusluvan Suomeen, mutta ei kyennyt saamaan lupaa Suomesta takaisin Hollantiin. Einsteinin ja Max Bornin kirjeenvaihdosta kay ilmi, etta Einstein oli pyytanyt Bornia jarjestamaan taman asian.

Nordstrom tyoskenteli Leidenissa aktiivisesti yleisen suhteellisuusteorian parissa. Merkittavin julkaisu, jonka Nordstrom teki, lienee vuonna 1918 julkaistu tyo, joka kasittelee varatun pallosymmetrisen massan aiheuttamaa gravitaatiokentan energiaa ( Een en ander over de energie van het zwaarte krachtsveld volgens de theorie van Einstein ). ^[1]

Nordstrom haki avointa fysiikan professuuria Berliinin yliopistosta . Han ei kuitenkaan ottanut tarjottua virkaa vastaan ja matkusti takaisin Suomeen, jossa han otti vastaan Teknillisen korkeakoulun fysiikan professuurin. ^[2] Berliinin yliopistosta tarjottuun virkaan valittiin Max Born. Nordstrom oli elanyt apurahojen turvin Alankomaissa, mutta Suomessa apurahapaattajien mielesta ”neljatta ulottuvuutta sopii tutkia kotona, tarvitsematta matkustaa ulkomaille sita pohtimaan”. ^[2] Vuonna 1917 Nordstrom meni naimisiin Cornelia van Leeuwenin kanssa. Van Leeuwen oli fysiikanopiskelija, ja Nordstrom tapasi hanet Leidenissa. Perheeseen syntyi kolme lasta: Svante Gunnar, Harald Gunnar ja Saga Nel Nordstrom. ^[4]

Nordstrom ei viihtynyt kauan fysiikan professorina Teknillisessa korkeakoulussa ja vaihtoi vuonna 1920 virkansa saman oppilaitoksen mekaniikan professuuriin. Pian mekaniikan professuurin saamisen jalkeen han haki jo vasta perustettua radio­tekniikan professuuria. ^[6]

Vaikka Einsteinin teoria painovoimasta oli parempi, Nordstrom ei ollut katkera Einsteinille. Painvastoin Nordstrom puhui Einsteinista ihannoiden. Nordstrom oli ehdottamassa vuosina 1920 ja 1922 Einsteinille Nobelin fysiikanpalkintoa . ^[2] Jalkimmaisena vuonna Albert Einstein sai Nobelin fysiikanpalkinnon, mutta ei Nordstromin ehdottamasta syysta. Nordstrom perusteli Einsteinin nobelia siten, etta ”tama jalkimmainen teoria, ja siten myos edellinen, on menneena vuonna loistavalla tavalla saanut vahvistusta niista havainnoista, joita tehtiin taydellisen auringon­pimennyksen aikaan vuonna 1919”. ^[7]

Nordstromia kiinnosti erityisesti uusien ilmioiden tutkiminen. Hanen luennoillaan tutkittiin juuri fysiikan tuoreimpia ilmioita. Erityisesti radioaktiivisuus kiehtoi hanta. Jo vuonna 1913 han oli kartoittanut Suomen pohjavesien radioaktiivisuutta, koska tuolloin radioaktiivisella vedella arveltiin olevan parantavia vaikutuksia. Becquerel oli loytanyt radioaktiivisuuden vuonna 1896. Varsin pian huomattiin, etta voimakas ionisoiva sateily aiheuttaa vaikeasti parannettavia haavoja. Tama tieto levisi hitaammin kuin se harhatieto, etta radioaktiivisilla mineraaleilla oli myonteisia terveysvaikutuksia. ^[8] Nordstrom piti monien muiden tapaan radioaktiivisuuden myonteisia terveysvaikutuksia totena ja suoritti useita mittauksia, joissa han etsi radioaktiivista vetta Suomesta.

Nordstrom havaitsi, etta Pernajassa sijaitsevassa Piensarkilahden kallioperassa oli suurin ”emanaatiokyky”, kun Runnissa oli kahdeksan kertaa alhaisempi ”emanaatio”. Nordstrom kavi usein Imatra-nimisessa saunassa Malminkadulla Helsingissa. Siella kaytettiin ”Ekmanin radiumkaivosta” saatua vetta, jota pidettiin vastaavana kuin parhaimmat lahteet ulkomailla. Imatran vesi oli tosiasiassa vahvempaa kuin sen ajan suurimman uraanikaivoksen Joachimsthalin kaivosvesi. ^[9]

Nordstrom kuoli jouluaattona vuonna 1923 pernisioosiin anemiaan vain 42 vuoden ikaisena. Nordstromin sairastumisen syyna saattoi olla uraanin huolimaton kasittely ja Imatra-saunassa saunominen. ^{[2] [9]}

Kilpailu uudesta painovoimateoriasta alkoi Einsteinin ja Max Abrahamin kanssa vuonna 1911. Molempien teoriat olivat aluksi kankeita. Niissa valonnopeus kytkettiin samantapaisesti skalaariin gravitaatiopotentiaaliin , joka on muuttumattoman gravitaatiovoiman tekemaan tyohon kulunut energia. Abraham piti tiukasti kiinni muuttumattomasta ajasta ja avaruudesta ja vastusti Einsteinin suhteellisuusteorioita. ^[2]

Nordstrom kavi Abrahamin kanssa vuosien 1909 ja 1911 valisena aikana pienimuotoisen kiistan, joka liittyi sahkomagneettisen voiman yhtaloihin. ^[2] Seurattuaan Abrahamin ja Einsteinin ajatustenvaihtoa Nordstrom paatti esittaa oman teorian Max Planckin toimittamassa saksalaisessa lehdessa. Nordstrom yritti luoda sellaisen painovoimateorian, jossa valonnopeus sailyisi vakiona. Einsteinin aiemmassa painovoimateoriassa ei nain kaynyt. ^[2] Taman han toteutti siten, etta kappaleen painava massa riippui gravitaatiopotentiaalista.

Tassa ensimmaisessa Nordstromin teoriassa oli puutteita, mutta Einsteinin kanssa kayty keskustelu johdatti Nordstromin uudenlaiseen painovoimateoriaan. Einstein oli hyvin kiinnostunut Nordstromin skalaariteoriasta , vaikka itse pysyttelikin tensoriteoreettisella puolella. Saksalaisessa luonnontieteilijatapaamisessa saman vuoden syyskuussa Einstein esitteli painovoimateorian senhetkista tilaa ja kaytti paljon aikaa Nordstromin teorian kasittelyyn. ^[2] Einsteinin mukaan Nordstromin teoria oli ainoa, joka oli seka konsistentti etta toteutti Einsteinin hyvalta teorialta edellyttaman ekvivalenssiperiaatteen , energian ja impulssin sailymisen seka antoi rajatapauksena suppeamman suhteellisuusteorian . ^[2]

Ennen Einsteinin oman painovoimateorian kenttayhtaloiden valmistumista keskusteltiin kilpailevien painovoiman teorioiden kokeellisesta varmentamisesta. Saksalainen tutkija Max Behacker ehti tehda Nordstromin painovoimateorian mukaiset planeettojen ratalaskelmat vuonna 1913. ^[2] Merkuriuksen perihelikiertyma jai teoriassa liian pieneksi, ja kiertyma oli myos vaaraan suuntaan. ^[2] Perihelikiertyma ei kuitenkaan tuon ajan fyysikoiden silmissa ollut yhta merkittava asia kuin se on nykyaan. Vaikka teoria ei selitakaan oikein Merkuriuksen perihelikiertymaa, siina valon punasiirtyma menee oikein. ^[2] Merkittavin ero Nordstromin ja Einsteinin teorioiden valilla on se, ettei Nordstromin teoria ennusta valon kaareutumista painovoimakentan kaareutumisen vaikutuksesta. ^[2]

Einsteinin ja Nordstromin teoriat oli tarkoitus testata kokeellisesti vuonna 1914. Mittauksia lahdettiin tekemaan Etela-Venajalle elokuussa 1914, mutta ensimmainen maailmansota sotki suunnitelmat. ^[2] Tutkimusryhma kaapattiin. Vuosi oli kuitenkin hedelmallinen. Einstein ja hollantilainen A. D. Fokker laskivat Nordstromin tulokset uudestaan kayttaen differentiaaligeometriaa . Teorian liikeyhtalot johdetaan epaeuklidisesta viiva­elementista variaatiomenetelmalla . Kenttayhtalot saadaan siten, etta kaarevuusskalaari asetetaan verrannolliseksi energia-impulssitensorin jalkeen. ^[2]

Nordstromin painovoimateoriaa pidettiin Einstein vuonna 1915 julkaisemasta yleisesta suhteellisuusteoriasta huolimatta sen merkittavana kilpailijana. Tata mielta oli muun muassa Max von Laue . ^[2] Kokeellinen osoitus Einsteinin teorian paremmuudesta tehtiin vuonna 1919, jolloin auringonpimennyksen aikana havaittiin valon kaareutuvan painovoiman vaikutuksesta. ^[2] Tata kaareutumista ei Nordstromin teoria ennustanut.

Nordstrom luopui lopullisesti painovoimateoriansa kehittelysta vuonna 1916. Samana vuonna han alkoi kehitella yhtenaisteoriaa , jossa han yhdisti painovoiman , sahkomagnetismin ja kaiken materiaalin. Samanlainen ajatus samoihin aikoihin oli myos Gustav Miella , Jun Ishiwaralla ja David Hilbertilla . Poikkeukselliseksi Nordstromin ajatuksen teki se, etta han laajensi neliulotteisen aika-avaruusmaailman lisaamalla siihen viidennen ulottuvuuden. Lisaulottuvuuden ansiosta Nordstrom sai yhdistettya painovoiman ja sahkomagnetismin. Einstein oli tastakin teoriasta innoissaan, mutta ei pystynyt soveltamaan sita oikealla tavalla ja paatti etsia ratkaisua toista kautta. ^[1]

Kyseessa oli ilmeisesti ensimmainen lisaulottuvuuksien avulla painovoimaa ja sahkomagnetismia yhdistamaan pyrkinyt teoria. Nordstromin saavutukset on kuitenkin unohdettu, silla yleisesti ensimmaisena yhtenaisteoriana on pidetty Theodor Kaluzan tekeman ja Oskar Kleinin korjaaman tyon pohjalta syntynytta Kaluzan-Kleinin teoriaa . Syyna saattaa olla se, etta Nordstrom julkaisi yhteensa kolme aihetta koskevaa julkaisua, joista kaksi Suomen tiedeseuran Ofversigt-sarjassa. ^[1] Lisaksi Einstein viittasi tavallisesti Kaluzaan eika Nordstromiin. ^{[10] [2]} Nykyaan Nordstromin osallisuus useampiulotteiseen maailmaan on jossain maarin hyvaksytty. ^[2]

Hans Reissner , ^[11] Hermann Weyl , ^[12] Nordstrom ^[13] ja G. B. Jeffery ^[14] osoittivat ensimmaisina, etta Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria mahdollistaa sahkoisesti varattujen mustien aukkojen olemassaolon. Tata kuvaava yleisen suhteellisuusteorian ratkaisu tunnetaan nykyisin Reissnerin?Nordstromin geometriana . Reissnerin-Nordstromin mustat aukot ovat sahkoisesti varautuneita, mutta niilla ei ole lainkaan pyorimismaaraa . ^[15]

Reissnerin-Nordstromin mustissa aukoissa on havaittu olevan kaksi tapahtumahorisonttia . Mita voimakkaampi sahkovaraus mustalla aukolla on. sita lahempana nama tapahtumahorisontit ovat. ^[15] Jos varaus on tarpeeksi suuri, voivat molemmat horisontit havita, jolloin jaljelle jaa pelkka singulariteetti (kts. Alaston singulariteetti ). Useimmat fyysikot ovat tallaista tilannetta vastaan, eika singulariteetti voi heidan mukaansa olla singulariteetti ”paljaana”. ^[15] Kahden tapahtumahorisontin erikoisuutena on se, etta molempien horisonttien ylityskohdissa aika ja avaruus ikaan kuin vaihtavat paikkaa. Koska muutoksia on kaksi, jalkimmaisen horisontin toisella puolella aika ja avaruus muuttuvat takaisin normaaleiksi. ^[15] Kaytannossa tallaiset mustat aukot ovat mahdottomia, silla mustilla aukoilla oletetaan olevan aina edes hieman pyorimismaaraa. Tassa suhteessa Kerrin mustat aukot ovat mielenkiintoisempia tutkimuskohteita. ^[15]

Varhaisesta kuolemastaan huolimatta Nordstrom ehti vaikuttaa suomalaiseen tieteeseen paljon. Nordstromin ruotsin- ja suomenkielisia luentoja kuunteli suomalaisten matemaatikkojen ja fyysikkojen nuorempi sukupolvi. Nordstromin luennot ovat ilmeisesti vaikuttaneet siihen, etta suomalainen fysiikan tutkimus on saavuttanut suhteellisen nakyvan aseman. ^[6] Nordstrom oli pedagogina erittain tunnollinen ja ehti julkaista Mellbergin fysiikan oppikirjan uudistetun laitoksen, sahko­opin ja termo­dynamiikan oppikirjat. Nordstrom oli ex officio -opponenttina kahdessa vaitostilaisuudessa. Ensimmainen oli Hjalmar Brotheruksen vaitostilaisuus vuonna 1912 ja toinen Jarl Axel Wasastjernan 1920. Molemmista tuli fysiikan professoreita. ^[6]

Nordstromin kuoleman jalkeen kiinnostusta suhteellisuusteorioihin yllapitivat Suomessa matemaatikko Rolf Nevanlinna seka Gustaf Jarnefelt ja Paul Kustaanheimo . Nordstrom omaksui nopeasti yleisen suhteellisuusteorian edellyttaman valmiuden differentiaaligeometriassa. Tama oli kuitenkin ylivoimainen tehtava suomalaisille kollegoille. Poikkeuksena oli Ernst Lindelof . ^[16]

Suomalaisessa tiedeyhteisossa kuitenkin muutamat henkilot asettuivat suhteellisuusteoriaa vastaan. Karl F. Sundman ja Hjalmar Mellin torjuivat yleisen suhteellisuusteorian. Mellin liittyi myos Philipp Lenardin ja Johannes Starkin kampanjaan, jonka paamaarana oli jakaa fysiikka terveeseen arjalaiseen ja epaterveeseen juutalaiseen fysiikkaan. Jalkimmaiseen ryhmaan kuuluivat suhteellisuusteoriat seka Einstein, jonka kanssa Lenard oli aiemmin riidellyt. ^[16]

Nordstrom kirjoitti 42-vuotisen elamansa aikana 34 tieteellista julkaisua. Luettelo kaikista Nordstromin julkaisuista on Eva Isakssonin yllapitamalla sivustolla. ^[17] Nordstrom tyoskenteli aktiivisesti viela viimeisena vuotenaan, mista kertovat hanen viimeiseksi tyokseen jaaneen artikkelin viimeiset sanat: "Tassa johdettujen liikeyhtaloiden eraita sovellutuksia aion tarkastella tulevassa kirjoituksessa." ^[1]

• Die Energiegleichung fur das elektromagnetische Feld bewegter Korper , 1908, Vaitoskirja, Helsinki
• Rum och tid enligt Einstein och Minkowski , 1909, Suomen tiedeseuran julkaisusarjassa: Ofversigt af Finska Vetenskaps-Societetens Forhandlingar
• Relativitatsprinzip und Gravitation , 1912, Physikalische Zeitschrift-lehdessa
• Trage und Schwere Masse in der Relativitatsmechanik , 1913, Annalen der Physik-lehdessa
• Uber die Moglichkeit, das Elektromagnetische Feld und das Gravitationsfeld zu vereiningen , 1914, Physikalische Zeitschrift-lehdessa
• Zur Elektrizitats- und Gravitationstheorie , 1914, Ofversigt-sarjassa
• Uber eine mogliche Grundlage einer Theorie der Materie , 1915, Ofversigt-sarjassa
• Een en ander over de energie van het zwaarte krachtsveld volgens de theorie van Einstein , 1918

• Schybergson, Per (toim.):  Totuuden nimessa: Kaksitoista merkittavaa Suomen Tiedeseuran jasenta . Helsinki: Suomen Tiedeseura, 1998. ISSN 0783-5892 .

• Heikinheimo, Ilmari:  Suomen elamakerrasto , s. 545. Helsinki: Werner Soderstrom Osakeyhtio, 1955.

• Gunnar Nordstromin vuonna 1913 julkaisema artikkeli Annalen der Physikissa (alkaa sivulta 533 ja on selattavissa sivu kerrallaan eteen)
• Ravndal, Finn: Scalar Gravitation and Extra Dimensions esitelma Nordstromin painovoimateoriasta
• Maalampi, Jukka: Suomalaistutkija keksi viidennen ulottuvuuden. HS.fi 16.9.2014.

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Saksa Suomi (KANTO) Ruotsi Alankomaat Tieteilijat Mathematics Genealogy Project zbMATH Henkilot Deutsche Biographie Kansallisbiografia Uppslagsverket Finland Biografiasampo Ylioppilasmatrikkeli 1853?1899 Muut IdRef