Guillaume Apollinaire
Apollinaire vuonna 1916.
Henkilotiedot
Syntynyt	26. elokuuta 1880 Rooma , Italia
Kuollut	9. marraskuuta 1918  (38 vuotta) Pariisi , Ranska
Ammatti	runoilija , taidekriitikko
Kirjailija
Salanimi	Fernand Laviet [1]
Aikakausi	1902?1918
Kirjallinen suuntaus	surrealismi , dadaismi , kubismi , futurismi
Esikoisteos	Mataneva velho (1909)
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Loyda lisaa kirjailijoita Kirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Guillaume Apollinaire (syntyjaan Guillaume Albert Wladimir Alexandre Apollinaire de Kostrowitzky , 26. elokuuta 1880 Rooma , Italia – 9. marraskuuta 1918 Pariisi , Ranska ) oli Ranskassa vaikuttanut runoilija ja taidekriitikko .

Apollinaire oli 1900-luvun alkupuolen johtavia ranskalaisia runoilijoita. Taidekriitikon tyollaan han vaikutti dadaismin , kubismin , surrealismin ja futurismin kehitykseen. ^[2] Apollinaire oli symbolistien puolestapuhuja ja surrealismin kannattaja, joka myos kaytti ensimmaisena termia ”surrealismi”. Apollinaire korosti etenkin runoilijan ja taiteilijan vapautta seka taiteiden synteesia. Kirjailijana hanen tunnetuimpia teoksiaan ovat ”La Jolie Rousse”, Alcools ja Calligrammes . ^[3]

Apollinaire oli Roomaan maanpakoon lahteneen puolalaisen aatelisnaisen Angelique Alexandrine de Kostrowitzkyn avioton lapsi. Apollinairen isaksi paljastui vasta 70 vuotta myohemmin sveitsilaissukuinen Francesco Flugi d’Aspermont. Apollinairella oli pikkuveli. Han kavi roomalaiskatolisia kouluja Monacossa, Cannesissa ja Nizzassa. ^[3]

Apollinaire oli nuorena jyrkka ateisti ja kirjoitti uskonnosta satiirisesti. Vuonna 1900 han muutti aitinsa kanssa Pariisiin ja teki sihteerin toita. Samoihin aikoihin han alkoi kayttaa nimestaan lyhyempaa kirjoitusmuotoa. Seuraavana vuonna han toimi Saksassa Milhaun varakreivittaren tyttaren yksityisopettajana. ^[3]

Apollinaire perusti vuonna 1903 Andre Salmonin ja Alfred Jarryn kanssa kirjallisuuslehden nimelta La Festin d’esope , jota julkaistiin yhdeksan numeroa. Han tapasi samoihin aikoihin Max Jacobin ja Pablo Picasson , joista tuli kirjailijan ystavia ja yhteistyokumppaneita. Apollinairesta tuli Pariisin kahviloissa hyvin tunnettu estetiikan ja taiteen kommentoija. Vuonna 1905 Apollinaire julkaisi kaksi artikkelia Picasson taiteesta. Vuonna 1909 Mercure de France julkaisi Apollinairen 59 stanzaa ”La Chanson du mal-aime”, joiden kautta hanesta tuli tunnettu kirjallisuuspiireissa. ^[3]

Apollinaire kirjoitti vuodesta 1911 alkaen vakituista kolumnia Mercure de Franceen ja toimi lisaksi L’Intransigeantin taidekriitikkona. Apollinaire esitteli kirjoituksissaan uusia taiteilijoita seka taiteen ja kirjallisuuden uusia suuntauksia, kuten fauvismia ja kubismia . ^[3]

Vuonna 1911 Apollinaire sai paljon kielteista julkisuutta jouduttuaan viideksi paivaksi putkaan perattoman syytteen pohjalta, jonka mukaan han olisi piilotellut Louvresta varastettuja taideteoksia. Selvittyaan tasta Apollinairesta tuli Soirees de Paris -lehden apulaispaatoimittaja. ^[3]

Vuonna 1913 Apollinaire julkaisi kaksi merkittavaa teostaan, Alcools ja Les Peintres cubistes: Meditations esthetiques . Seuraavana vuonna han alkoi kirjoittaa paivittaisia arvosteluja Paris-Journaliin . Arvostelujen ohella han muun muassa julkaisi ensimmaisen "kalligrammirunon", jota han itse piti tarkeimpana keksintonaan. ^[3]

Kun Apollinairen hakemus Ranskan kansalaisuudesta hylattiin, han muutti Pariisista Nizzaan . Elettyaan siella epamaaraista elamaa han siirtyi Nimesiin ja liittyi tykistoon. Han osallistui ensimmaiseen maailmansotaan ja haavoittui 17. maaliskuuta 1915 paahan srapnellista . Toipuessaan sairaalassa han viimeisteli tarinakokoelmansa Le Poete assassine (1916). Vuonna 1917 sai ensiesityksensa Apollinairen kirjoittama naytelma Les Mamelles de Tiresias . Seuraavana vuonna han meni naimisiin. ^[3]

Apollinaire kuoli espanjantautiin 9. marraskuuta 1918. ^[3]

• Alcools: Runovalikoima . Valikoima Alcools-kokoelmasta (1913) seka muutama runo sen ulkopuolelta. Suomentanut Jukka Kemppinen . Delfiinikirjat. Otava, 1977. ISBN 951-1-04279-3 .
• Hirvea Hospodar ja Nuoren Don Juanin urotyot . (Les Onze Mille Verges ou les amours d'un hospodar, 1907; Les exploits d'un jeune Don Juan, 1911). Suomentanut ja jalkisanan kirjoittanut Vaino Kirstina . Gummerus, 1992. ISBN 951-1-04279-3 .
• Mataneva velho . (L'enchanteur pourrissant, 1909.). Suomentanut ja esipuhe: Riikka Mahlamaki. Runojen suomennokset: Kristian Blomberg ja Ismo Puhakka. Like, 2004. ISBN 952-471-310-1 .
• Murhattu runoilija , novellivalikoima, suom. Jaana Seppanen , Turku: Tampere: Savukeidas 2014 ISBN 978-952-268-119-5

• Les peintres cubistes , 1913
• La Fin de Babylone , 1914
• Le poete assassine , 1916
• Calligrammes , 1918
• Le Flaneur des Deux Rives , 1918
• La femme assise , 1920
• Le guetteur melancolique , 1952

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Guillaume Apollinaire Wikimedia Commonsissa

• Guillaume Apollinaire, ( Arkistoitu ? Internet Archive) Paivittyva luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta.
• Apollinaire Western Illinois University (englanniksi)
• Apollinaire ( Arkistoitu ? Internet Archive) (ranskaksi)

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI 2 3 4 VIAF WorldCat Kansalliset Norja Chile Espanja Ranska BnF data Argentiina Katalonia Saksa Italia Israel Suomi (KANTO) Belgia Yhdysvallat Ruotsi Latvia Japani T?ekki Australia Kreikka Korea Kroatia Alankomaat 2 Puola Portugali Vatikaani Tieteilijat CiNii Taiteenala MusicBrainz Museum of Modern Art RKD Artists ULAN Henkilot Deutsche Biographie Trove Muut Europeana RISM SNAC IdRef