Gediminas
(n.
1275
?
1341
) oli
Liettuan suuriruhtinaskunnan
hallitsija vuosina
1316
?
1341.
[1]
Gediminas oli
pakana
ja vastusti voimakkaasti valtakuntansa kaantymista
kristinuskoon
. Gediminas antoi nimensa Gediminien dynastialle, joka hallitsi Liettuaa 1200-luvun lopulta lahtien ja myos
Puolaa
1300-luvun lopulta 1500-luvun lopulle. Gediminasin valtakaudella Liettuasta alkoi tulla alueellisen voiman lisaksi eurooppalaisittain merkittava valtio.
Gediminas nousi valtaan edeltajansa ja serkkunsa
Vytenisin
luovuttua vallasta voidakseen hallita
?emaitijan
aluetta, jonka aseman Liettuan alaisuudessa han oli juuri varmistanut, mutta jota uhkasi jatkuvasti
Saksalainen ritarikunta
.
[2]
Vytentisin ritarikunnan kanssa kayman sodan takia Liettuassa vallitsi yleinen sotavasymys. Liettua oli kuitenkin pystynyt heikentamaan merkittavasti ritarikuntaa liittoutumalla
Liivinmaan
piispanistuimen ja
Riian
kaupungin kanssa ritaristoa vastaan.
[3]
Gediminasin ja Saksalaisen ritarikunnan valinen rauhansopimus vuodelta 1323.
Gediminas ryhtyi
diplomaattisiin
toimiin ritarikuntaa vastaan lahettamalla vuonna 1322 kirjeen paavi
Johannes XXII
:lle, jossa han syytti ritarikuntaa vainosta. Kirjeessaan han kertoi myos antaneensa
fransiskaaneille
ja
dominikaaneille
luvan saarnata Liettuassa ja pyysi paavia lahettamaan edustajansa kastamaan myos itsensa. Kirjeensa han allekirjoitti sanoin
Gedeminne Dei gratia Letwinorum et multorum Ruthenorum rex
(
suom.
Gediminas, Jumalan armosta liettualaisten ja monien rusilaisten kuningas
). 25. tammikuuta 1323 lahetettiin myos tarkeimmille
hansakaupungeille
kiertokirje, jossa kerrottiin
Vilnan
olevan hanen hallintokaupunkinsa. Kirje oli ensimmainen asiakirja, jossa kaupunki mainitaan nimella Vilna.
[2]
Gediminas kutsui kirjeessaan ulkomaalaisia kaikista saadyista saapuman Liettuaan, jossa heilla olisi oikeus valita asuinpaikkansa ja noudattaa omia lakejaan. Lokakuussa 1323 Vilnassa kokoontuivat Riian ja
Tarton
piispat, fransiskaani- ja dominikaaniveljien edustajat seka
Saksalaisen ritarikunnan
suurmestarin edustajat Gediminasin kanssa. Osapuolet allekirjoittivat sopimuksen, jossa Gediminasin kirjeissaan lupaamat
privilegiot
vahvistettiin ja Liettuan seka ritarikunnan valille solmittiin rauha. Paavi hyvaksyi Gediminasin kasteaikeet ja han lahetti edustajansa suorittamaan tehtavaa. Naiden saapuessa Riikaan oli Gediminasin mieli muuttunut, eika han ottanutkaan kastetta vastaan. Paatokseen vaikuttivat ilmeisesti epaluulot paavin ja Riian arkkipiispan kyvysta hillita ritarikunnan toimia Liettuaa vastaan ja Liettuan
rusilaisten
ja
?emaitijalaisten
alamaisten vastustus katolilaisuuteen kaantymiseen. Rusilaisista valtaosa oli ortodokseja ja ?emaitijalaisista pakanoita.
[4]
Ensimmaisen itsenaisyyden ajan liettulaispostimerkki kuningas Gediminasista vuodelta 1939.
Huolimatta kasteen ottamisen peruuntumisesta kristillismielinen politiikka toimi kaiken kaikkiaan hyvin. Kasteen peruuntumisenkin jalkeen rauha ritarikunnan kanssa kesti nelja vuotta. Vuonna 1325 Liettua ja Puola solmivat sopimuksen Saksalaista ritarikuntaa vastaan ja liitto vahvistettiin naittamalla Gediminasin tytar Aldona
Kasimir Suurelle
. Vuonna 1326 liettualaiset auttoivat Puolaa paavin ja keisarin valiseen kahakointiin liittyneessa sodassa
Brandenburgia
vastaan. Neljan vuoden rauhan jalkeen vuonna 1328 ritarikunta hyokkasi Liettuaan ja liettualaisten tukema Riian arkkipiispa kukistui Liivinmaan sisallissodassa ritarikuntaa vastaan.
[4]
Huolimatta sodasta Saksalaista ritarikuntaa vastaan Liettuan onnistui valtauksilla ja naimakaupoilla saada uusia alueita
Kiovan Rusista
. Gediminasin poika
Algirdas
avioitui vuonna 1317
Vitebskin
ruhtinaan Jaroslavin tyttaren Maria kanssa ja sai nain alueen hallintaansa. Toinen poika
Liubertas
avioitui puolestaan
Volynian
ruhtinaan tyttaren kanssa ja paasi nain mukaan
Galitsia-Volynian
valtapeleihin. Gediminasin tytar Maria oli avioitunut
Tverin
ruhtinas Dmitrin kanssa ja toinen tytar Anastasia oli tehnyt saman
Moskovan ruhtinas ja Vladimirin suuriruhtinas Semjonin
kanssa. Gediminasin valtakausi paattyi vuonna 1341 hanen kuolemaansa vakivaltaisessa vallankaappausyrityksessa. Vallankaappaus tapahtui hanen kutsuttuaan maahan
fransiskaani
veljia, jotka kuitenkin kaikki murhattiin.
[5]
Raudonessa
oleva puu, jonka alla Gediminas tarun mukaan haavoittui kuolettavasti vuonna 1341.
Gediminasin vaimoista on vaitelty historioitsijoiden keskuudessa. 1500-luvulta peraisin olevassa liettualaisessa kronikassa hanen kerrotaan mennen naimisiin
Polotskin
ruhtinaan tyttaren Jawnen (
Jaun?
eli nuori nainen) kanssa. Talta pohjalta on paatelty hanella olleen kaksi vaimoa, joista toinen oli pakanallinen ja toinen (Jawne) ortodoksi. Kuitenkin esimerkiksi historioitsija
Stephen Christopher Rowellin
mukaan hanella olisi ollut vain yksi pakanallinen ja tuntemattomaksi jaanyt vaimo. Tata on perusteltu silla, etta rusilaiset lahteet eivat mainitse ortodoksiruhtinattaren olemassaoloa.
[5]
Gediminasin tiedetaan vaihtaneen Liettuan paakaupungin
Kernavesta
Trakaihin
ja lopulta Vilnaan. 1400-luvulla kirjoitetussa liettualaisessa kronikassa hanta sanotaan jopa Vilnan perustajaksi. Tarun mukaan Gediminas oli metsastysretkella yopynyt Vilnan laaksossa, joka oli nimetty paikalla polttohaudatun myyttisen suuriruhtinas
?ventaragisin
mukaan. Gediminas naki nukkuessaan unta, jossa vuorella seisoi rautakylkinen susi joka ulvoi valtaisalla aanella. Herattyaan han kysyi unen merkitysta pakanalliselta tietaja Lizdeikalta, joka sitten kertoi etta rautasusi merkitsi linnaa ja kaupunkia, jonka hallitsija on paikalle pystyttanyt. Hanen mukaansa kaupungista tulisi Liettuan maiden paakaupunki, josta Liettuan hallitsijoiden kunnia kaikuu kautta maailman.
[2]
Gediminasin nimea kantava
ritarikunta
(
liett.
Lietuvos did?iojo kunigaik??io Gedimino ordino Karininko kry?ius
) perustettiin Liettuan parlamentin antamalla lailla 16. helmikuuta 1928. Kunniamerkissa on esitetty Gediminaksen vaakuna, johon on tyylitelty seitsemalla viivalla Vilnan portti.
[6]
- ↑
Maureen Perrie,D. C. B. Lieven,Ronald Grigor Suny:
The Cambridge History of Russia: From early Rus' to 1689
, s. 150. .
Teoksen verkkoversio
(viitattu 21.6.2010).
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
Kallio 2009: s. 44
- ↑
Kallio 2009: s. 43
- ↑
a
b
Kallio 2009: s. 45
- ↑
a
b
Kallio 2009: s. 46
- ↑
Tetri 1998: 202?203
- Sjostrom (2011), Liettuan gediminidien suomensukuiset geneettiset juuret. ISSN 1239-3487, Donelaitis ? Donelaitis-seuran ? Liettuan Ystavat ryn lehti 1/2011, ss 16..18
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|