GIMP
(
akronyymi
sanoista
GNU Image Manipulation Program
) on
avoimeen lahdekoodiin
perustuva monipuolinen
kuvankasittelyohjelma
, joka on tarkoitettu rasterikuvien muokkaamiseen.
[3]
[4]
Ohjelma toimii useissa
kayttojarjestelmissa
, kuten
Unixeissa
,
Linuxissa
,
Windowsissa
ja
macOS:ssa
.
Kalifornian yliopiston
opiskelijat
Spencer Kimball
ja
Peter Mattis
aloittivat projektin 1995
Berkeleyssa
. Kuukausien tyon tuloksena he julkaisivat ensimmaisen jo taysin toimivan version 0.54 tammikuussa 1996. Ohjelman nimi GIMP tuli alun perin sanoista
General Image Manipulation Program
, yleiskuvankasittelyohjelma, mutta myohemmin sen nimeksi muutettiin
GNU Image Manipulation Program
. Valmistuttuaan 1997 Kimball ja Mattis lahtivat projektista, ja projektin johtoon nousi vahaksi aikaa Federico Mena Quintero. Uutta vapaaehtoista kehittajayhteisoa auttoi syntymaan 1997 perustettu
IRC-kanava
#gimp. GIMPia varten kehitetty kayttoliittymakirjasto
GTK
levisi odottamatta laajemmallekin, kun
GNOME-projekti
otti sen kayttoonsa. GNOME-tyopoytaa voidaan nain pitaa epasuorasti GIMPin sivutuotteena.
[5]
Ohjelmaa voi kayttaa digitaaligrafiikan ja valokuvien kasittelyyn. Tavallisimmat kayttotavat ovat grafiikan ja logojen luominen, kuvakoon muuttaminen, varien vaihtaminen, kuvien yhdistaminen tasojen avulla, kuvanparannus seka kuvaformaattien valiset muunnokset. GIMPin avulla voidaan luoda myos yksinkertaisia animoituja kuvia.
GIMP on todennakoisesti ensimmainen loppukayttajille suunnattu suurikokoinen sovellus, joka luotiin vapaan lahdekoodin periaatteella. Aikaisemmat avoimella lahdekoodilla julkaistut ohjelmat olivat ohjelmoijille tarkoitettuja (kuten
GCC
ja
Linux-ydin
). GIMP osoitti, etta avoimella lahdekoodilla voi luoda ohjelmia, joita tavalliset ihmiset voivat kayttaa luovasti. Tama tasoitti myohemmin tieta
KDE:n
,
GNOMEn
,
Mozillan
ja
OpenOfficen
kaltaisille sovelluksille.
GIMP 2.2.8
X11:n
alaisuudessa macOS:lla.
- Siveltimia on valmiiksi 48, ja niita voi luoda itse lisaa.
- Siveltimia voi kayttaa teravina, pehmeina tai pyyhkimistilassa, niiden lapinakyvyytta voi muuttaa ja niiden avulla voi luoda erilaisia tehosteita.
- Palettityokalut toimivat seka
RGB-
,
HSV-
, varipyora-,
CMYK-
etta sekoitustiloissa. Lisaksi on varien poimintaan tarkoitettuja tyokaluja ja tuki
HTML:n
varikoodeille.
- Alueita voi valita muun muassa suorakaiteen, ympyran tai polun avulla, samankaltaisten varien perusteella seka vapaavalintaisesti.
- Tasot tukevat kokonaista tai osittaista lapinakyvyytta, ja niita voidaan piilottaa.
- Lapinakyvyys voi olla kokonaista tai osoittaista.
- Animaatioita (esimerkiksi
GIFeja
) voi tehda asettamalla animoitavat ruudut omiksi tasoikseen.
- Vakiotehosteita ja suodattimia on noin 150.
GIMPin toimintoja voi automatisoida makro-ohjelmien avulla. GIMP ymmartaa
Scheme-ohjelmointikielta
, ja vaihtoehtoisesti voidaan kayttaa
Perlia
,
Pythonia
,
TCL:aa
tai
Rubya
.
GIMP suunniteltiin markkinajohtaja
Adobe Photoshopin
vapaaksi korvaajaksi.
GIMPin kayttoliittymakirjastona toimii
GTK+
. Se kehitettiin suljetun
Motif-kirjaston
korvaajaksi, josta GIMP oli alun perin riippuvainen. GIMP ja GTK+ suunniteltiin Unixilla ajettavaa
X Window Systemia
varten, mutta molemmista on sittemmin kaannetty Windows-,
OS/2-
ja
SkyOS-versiot
.
Ensimmainen GIMP-versio (0.54) ilmestyi vuoden 1996 helmikuussa. Sen jalkeen ilmestyi useita versioita, joista tarkein, GIMP 1.0, julkaistiin 5. kesakuuta 1998.
Versio 2.10.32 ohjelmasta ilmestyi kesakuussa 2022.
[6]
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|