Tajutonta potilasta siirretaan
ambulanssiin
.
Fyysinen trauma
tarkoittaa fyysista ulkoisten tekijoiden aiheuttamaa vammaa, jonka vakavuus voi vaihdella lievasta henkea uhkaavaan.
Traumapotilaalla tarkoitetaan yleensa potilasta, joka karsii vakavasta tai hengenvaarallisesta fyysisesta vammasta, jonka seurauksena voi olla esimerkiksi
?okki
, elintoimintojen pettaminen tai kuolema.
Pehmytkudosten vammoihin suositellaan nykyisin levon, kohoasennon ja kompession eli mekaanisen painehoidon yhdistelmaa. Ensimmaisen 1?3 vuorokauden aikana kannattaa rajoittaa vaurioituneen kohdan kuormitusta valttamalla painon varaamista tai liiketta, joka kohdistuu vammautuneisiin kudoksiin. Vammautunutta aluetta kannattaa pitaa mahdollisuuksien mukaan sydamen ylapuolella, koska se edesauttaa kudosnesteen poistumista vaurioalueelta. Kompressio eli puristus vahentaa turvotusta ja kudoksensisaista verenvuotoa.
[1]
Aiemmin on suositeltu myos kylmahoitoa, mutta kyseisesta suosituksesta luovuttiin vuonna 2019
[2]
. Syyna oli, etta kylmahoidosta saattaa koitua haittaa, eika sen vammaa parantavaa tehoa ole kyetty osoittamaan. Kylmahoitoa voidaan kayttaa kuitenkin hyvin rajatusti valittomaan kivunlievitykseen sen akuuttia kipua lievittavan vaikutuksen vuoksi. Toistuvan kylmahoidon vamman paranemista hidastavasta vaikutuksesta on kuitenkin olemassa alustavaa tutkimusnayttoa, minka ajatellaan johtuvan siita, etta kylmahoito vahentaa vamman paranemisen kannalta tarkeaa tulehdusreaktiota. Samasta syysta ei pitaisi myoskaan kayttaa
tulehduskipulaakkeita
. Tulehduskipulaake hidastaa myos luunmurtumien paranemista.
[1]
Vakavan fyysisen vamman, esimerkiksi
onnettomuuden
, sattuessa on tarkeaa tunnistaa tilanne, soittaa
hatanumeroon
ja antaa hataensiapua.
Ensiapu
on maallikon onnettomuuden uhrille antamaa hoitoa, kun taas
ensihoito
on laakintahenkiloston apuvalineita kayttaen antamaa ensiapua. Ensihoidon tavoite on pelastaa potilaan henki turvaamalla hanen peruselintoimintansa: hengitys ja verenkierto. Lisavauriot taytyy ehkaista. Jos onnettomuuden uhreja on monta, esimerkiksi suuronnettomuustilanteessa, potilaat on osattava lajitella. Toiminta sairaalan ulkopuolella jakaantuu neljaan osaan, jotka ovat tilanteen arviointi, peruselintoimintojen turvaaminen, elinkohtaisten vammojen ensihoito seka kuljetuksen suunnittelu ja toteuttaminen.
[3]
Traumapotilaista osa kuolee valittomasti vamman jalkeen, osa menehtyy ensimmaisten tuntien kuluessa (engl.
golden hour
), ja osa kuolee sairaalassa paivien tai viikkojen aikana. Alkuvaiheen kuolemien syyna ovat useimmiten aivovammat ja suuret verenvuodot seka tukehtuminen hengitysteiden kiinni olemisen vuoksi. Taman takia hengitysteiden avaus ja niiden auki pitaminen on tarkeaa.
Vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoon tarvitaan moniammatillinen tyoryhma, johon kuuluu yleensa
ensihoitolaakari
,
anestesiologi
,
radiologi
,
sairaanhoitaja
,
rontgenhoitaja
ja laboratoriohoitaja seka tarpeen mukaan eri alojen
kirurgeja
ja muita laakareita. Sairaalassa selvitetaan mahdollisuuksien mukaan tapahtumatiedot, vammaenergia, peruselintoimintojen tila, tapahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana annettu hoito, perussairaudet ja laakitykset. Potilas tutkitaan jarjestelmallisesti tarkistamalla eri ruumiinosat vammojen varalta: rintakeha, vatsa, lantio, paa, selkaranka ja raajat. Tajunnan taso arvioidaan kayttaen esimerkiksi
Glasgow'n kooma-asteikkoa
, ja potilaalle tehdaan neurologinen tutkimus.
Erilaisia kuvantamismenetelmien avulla saadaan selville vammat, jotka eivat nay paallepain. Hoidon keskeisia osa-alueita ovat hengityksen yllapitaminen,
verenvuodon
tyrehdytys ja veritilavuuden palautus, aivo- ja selkaydinvamman pahenemisen esto, hyytymishairioiden korjaus, alilampoisyyden korjaus seka munuaisten suojaus.
[4]
Monivammapotilaalla
tarkoitetaan potilasta, jolla on useammassa kuin yhdessa kehon osassa vammoja, jotka yhdessa tai erikseen voivat olla henkea uhkaavia. Monivamman aiheuttaja on suurienergiainen tapaturma, yleisimmin tieliikenneonnettomuus, putoaminen tai tyotapaturma. Monivammapotilas hoidetaan kuten muutkin traumapotilaat.
92 potilasta sisaltaneen suomalaisen tutkimuksen mukaan kaikkein vaikeimminkin loukkaantuneista henkiin jaaneista ja ennen vammautumistaan tyokykyisista monivammapotilaista perati 72 % palasi aikanaan tyohon.
[5]