Fredrik III (keisari)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisaria. 1800-luvun samannimisesta Saksan keisarista on oma artikkelinsa .
Fredrik III
Hans Burgkmair vanhemman maalaama Fredrik III:n muotokuva 1400-luvun lopulta tai 1500-luvun alulta. Teos pohjautuu kadonneeseen maalaukseen vuodelta 1468.
Pyha saksalais-roomalainen keisari
Valtakausi 19. maaliskuuta 1452 ? 19. elokuuta 1493
Kruunajaiset 19. maaliskuuta 1452
Edeltaja Albrekt II
Seuraaja Maksimilian I
Syntynyt 21. syyskuuta 1415
Innsbruck , Tiroli
Kuollut 19. elokuuta 1493  (77 vuotta)
Linz , Itavalta
Puoliso Eleonoora Portugalilainen
Lapset Maksimilian I
Kunigunde
Suku Habsburg
Isa Ernest
Aiti Cymburgis Masovialainen
Uskonto roomalaiskatolilaisuus

Fredrik III (saks. Friedrich III) ; ( 21. syyskuuta 1415 Innsbruck , Tiroli ? 19. elokuuta 1493 Linz, Itavallan arkkiherttuakunta ) oli Habsburg -sukuun kuulunut Itavallan herttua vuodesta 1424, Saksan kuningas vuodesta 1440 ja Pyhan saksalais-roomalaisen valtakunnan keisari vuodesta 1452 [1] seka Itavallan arkkiherttua vuodesta 1457 lahtien. Han oli viimeinen paavin vuonna 1452 Roomassa kruunaama keisari. [2] [3]

Suku

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hanen vanhempansa olivat Leopold III Itavallan herttua (1351?1386), Rudolf IV: n nuorin veli ja Viridis Viscontin (1352?1414), joka oli Milanon herttuakunnan herra Barnabo Viscontin (1323?1385) ja Beatrice Regina della Scala (1331? 1384) tytar. [2]

Hanella oli kuusi sisarusta, joista vanhin veli Vilhelm (saks. Wilhelm der Freundliche) Itavallan herttua ( n. ?1370?1406) avioitui Napolin kuningatar Johanna II: n (1371?1435) kanssa, liitto oli lapseton; vanhempi veli Leopold IV Lihava (1371?1411) avioitui Catherine de Valois Burgundilaisen (1378?1425) kanssa, liitto oli lapseton; Ernest Rautainen (saks. Ernst der Eiserne) ; (1377?1424) avioitui 1. vuonna 1392 Margareeta Pommerilaisen kanssa (k. 1407 tai 1410), liitto oli lapseton, avioitui 2. Cymburgis Masovialaisen (1394/1397?1429) kanssa, heilla oli yhdeksan lasta; Fredrik IV Tyhjatasku (saks: Friedrich mit der leeren Tasche ); (1382?1439) avioitui 1. Elisabet Palatinatelaisen (1381?1408) kanssa, liitosta syntyi tytar joka kuoli aitinsa kanssa, avioitui 2. Anna von Brunswick-Luneburgin (k. 1432) kanssa, heilla oli nelja lasta; Elisabet (1378?1392) kuoli 14-vuotiaana; Margareeta (1370??) ja Katariina (1385??) ryhtyi nunnaksi Wienin Pyhan Klaran luostariin. [2]

Herttua, kuningas ja keisari

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ennen keisarilksi kruunaustaan han oli Sisa-Itavallan herttuakuntien Steiermarkin, Karntenin ja Carniolan herttua vuodesta 1424 ja toimi myos Itavallan herttuakunnan valtionhoitajana vuodesta 1439 lahtien. Hanet valittiin ja kruunattiin Saksan kuninkaaksi vuonna 1440. [2] Hanta vaivasivat konfliktit sukulaistensa ja voimakkaan, kapinallisen aateliston kanssa koko hanen hallituskautensa ajan. Ladislaus V Postumuksen , serkkunsa Saksan kuningas Albrekt II: n nuorimman pojan holhoojana Fredrik yritti kayttaa hyvakseen vaatimuksia Boomin ja Unkarin valtaistuimiin omaksi edukseen, mutta kapinalliset aateliset pakottivat hanet vapauttamaan Ladislausin ennenaikaisesti vuonna 1452. Pojan kuoltua vuonna 1457 Habsburgien suku menetti tilapaisesti molemmat alueet; Boomi valitsi Georg Pod?bradyn Yrjo Podebrady (1458?1471) ja Unkari Matias I Corvinuksen kuninkaiksi. [3]

Itavallan aateliston kapinat, kiistat saksalaisten ruhtinaiden kanssa ja kyvyttomyys toteuttaa hallintouudistuksia saivat Fredrikin vetaytymaan lahes kokonaan Saksan asioista. Tama lisasi saksalaisten tyytymattomyytta ja johti useiden valtaistuimen tavoittelijoiden esiintuloon, kuten Fredrikin oma veli Albrekt VI. Albrektin kuoltua vuonna 1463 ja kun Fredrikin serkku Sigismund Luxemburgilainen luovutti Tirolin Fredrikin pojalle Maksimilianille, itavaltalainen perinto, joka oli jaettu Habsburgien suvun kahden kilpailevan haaran valilla vuonna 1379, yhdistyi jalleen. [3]

Fredrik sailytti jonkin verran paremmat suhteet kirkkoon. Matkustamalla Italiaan han sai Lombardian kuninkaan kruunun vuonna 1452 ja 19. maaliskuuta 1452 hanesta tuli viimeinen keisari, jonka paavi kruunasi Roomassa. [3]

Fredrik III ei koskaan pystynyt rauhoittamaan valtakuntansa itarajoja. Ottomaanit valloittivat Konstantinopolin vuonna 1453 ja etenivat Steiermarkiin ja Karnteniin taloudellisesti ja sotilaallisesti heikon keisarin vastustamatta. Hanen hallituskautensa jalkeen Habsburgit pitivat kuitenkin itseaan kristillisen Euroopan ensimmaisena puolustuslinjana islamia vastaan, roolissa joka heilla oli ollut yli kolmen vuosisadan ajan. Fredrik joutui karsimaan noyryytyksen nahdessaan unkarilaisen Matias I Corvinuksen valloittavan suuren osan Itavallasta ja saapuvan Wieniin vuonna 1485, mutta Matiasin kuolema vuonna 1490 antoi Fredrikin pojalle Maksimilianille mahdollisuuden valloittaa takaisin Itavalta vuosina 1490?1491. [3]

Fredrik III:n suurin saavutus oli saada poikansa Maksimilian avioitumaan vuonna 1477 Burgundin herttuan Kaarle Rohkean tyttaren ja perijan, herttuatar Maria Burgundilaisen kanssa. Liitto antoi Habsburgien suvulle suuren osan Burgundin alueista ja teki Itavallan arkkiherttuakunnasta eurooppalaisen suurvallan. Vuoden 1486 jalkeen, kun Maksimilian I:sta tuli saksalaisten ruhtinaiden vaatimuksesta roomalaisten kuningas ja toinen valtionhallinto, keisari otti vahemman aktiivisen roolin valtion asioissa. [3]

Kuten monet muutkin aatelismiehet myohaiskeskiajalla, han kaytti aikaansa astrologiaan, magiaan ja alkemiaan eli kullan valmistamiseen epajaloista metalleista. Han matkusti Pyhaan maahan vuonna 1437 humanistien seurassa seka kerasi kirjoja ja jalokivia. [3]

Fredrik III:n 53 vuotta kestanyt hallituskausi on pisin Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja Saksan monarkian historiassa. Hanen kuoltuaan vuonna 1493 hanta seurasi hallitsijana hanen poikansa Maksimilian I . Hallintonsa aikana Fredrik keskittyi Itavallan Habsburgien "perintomaiden" yhdistamiseen ja oli vahemman kiinnostunut keisarillisista asioista. Siita huolimatta han loi perustan myohemmalle Habsburgien valtakunnalle dynastisella oikeudellaan Unkariin seka Burgundiin. Huolimatta siita, etta hanta elinaikanaan pilkattiin "Pyhan Rooman valtakunnan arkki-unikeoksi" (saks.: Erzschlafmutze ), nykyaan hanta pidetaan tehokkaana hallitsijana. [2]

Fredrik III ja keisarinna Eleonoora Portugalilainen , n. 1551-1600

Avioliitto ja lapset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Fredrikin puoliso vuodesta 1451 oli Portugalin infanta, kuningas Edvard I: n ja Eleonoora Aragonialaisen kolmanneksi vanhin tytar Eleonoora Portugalilainen (1434?1467). Avioliitosta ei tullut onnellinen, koska aviopuolisot olivat taysin erilaisia luonteiltaan ja kiinnostuksiltaan. Heille syntyi viisi lasta, joista kaksi eli aikuiseksi: [2]

  • Kristofer (1455?1456), kuoli vuoden ikaisena
  • Maksimilian I (1459?1519), Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari, avioitui vuonna 1477 herttuatar Maria Burgundilaisen (1457?1482), Burgundin herttua Kaarle Rohkean tyttaren ja perijan kanssa; toinen puoliso vuonna 1494 oli Bianca Maria Sforza (1472?1510), Milanon herttuan Galeazzo Maria Sforzan tytar
  • Helene (1460?1462), kuoli kaksivuotiaana
  • Kunigunde (1465?1520), avioutui vuonna 1487 Baijerin herttua Albert IV:n kanssa
  • Johannes (1466-1467), kuoli vuoden ikaisena

Eleonoora kuoli viimeisen lapsensa synnytykseen 34-vuotiaana vuonna 1467. Fredrik III:n seuraaja oli hanen toiseksi vanhin poikansa Maksimilian , joka oli myos hanen kanssahallitsijanaan kymmenkunta vuotta ennen hanen kuolemaansa. [2]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Friedrich III Biographisch-Bibliographisches Kirchenlexikon (BBKL) (saksaksi)
  2. ↑ a b c d e f g Deutsche Biographie: Friedrich III. - Deutsche Biographie www.deutsche-biographie.de . Viitattu 22.1.2024. (saksaksi)
  3. ↑ a b c d e f g Frederick III | Holy Roman Emperor, German King & Habsburg Ruler | Britannica www.britannica.com . Viitattu 22.1.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Edeltaja:
Albrekt II 		Pyhan saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija
 (1440?1493) 		Seuraaja:
Maksimilian I
Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Taiteenala
Henkilot
Muut
Tama kuninkaalliseen henkiloon liittyva artikkeli on tynka . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fredrik_III_(keisari)&oldid=22132581 ”