Franz Stangl.
Franz Stangl
(
26. maaliskuuta
1908
?
28. kesakuuta
1971
) oli
SS
-
Hauptsturmfuhrer
ja
Sobiborin
ja
Treblinkan
keskitysleirien komendantti toisen maailmansodan aikana.
[1]
Stangl syntyi yovartijana tyoskentelevan entisen
rakuunan
pojaksi
Altmunsterissa
Itavallassa. Hanen suhteensa isaan oli huono, silla tama oli vakivaltainen ja julma.
[1]
Suhteestaan huolimatta Stangl sanoi oppineensa vihaamaan "isansa univormua". Myohemmin han sanoi pitavansa turvallisuudesta ja puhtaudesta, joita Itavallan poliisin univormut toivat
lahde?
. Stangl opiskeli kutojaksi, mutta liittyi Itavallan poliisiin
1931
.
[1]
Stangl liittyi viela tuolloin Itavallassa kiellettyyn natsipuolueeseen jo 1936.
[1]
Anschlussin
jalkeen Stangl yleni poliisivoimissa nopeasti, ja jarjesteli vanhojen poliisiviranomaisten pidatyksia Itavallassa.
1940
Heinrich Himmlerin
suoralla kaskylla, Stanglista tuli
T-4
Eutanasiaohjelman ylitarkastaja eutanasiainstituutissa Schloss Hartheimissa, minne henkisesti ja fyysisesti vammaisia lahetettiin surmattaviksi.
[1]
Siella Stangl kohtasi ensimmaista kertaa
Christian Wirthin
.
1942
hanet siirrettiin
Puolaan
missa han tyoskenteli
Odilo Globocnikin
alaisena. Stangl oli
Sobiborin
komendantti maalis-syyskuussa
1942
. Stangl vaitti etta Globocnik kertoi hanelle, etta Sobibor oli tarvikeleiri armeijalle, ja leirin todellinen luonne selvisi hanelle, kun han loysi metsaan piilotetut kaasukammiot. Myohemmin han kertoi Globocnikin tiedottaneen, etta Stangl saattoi tappaa "juutalaiset, jotka eivat tyoskennelleet tarpeeksi kovasti" ja Globocnik lahettaisi uusia tilalle.
lahde?
Tana aikana Stangl solmi uusia yhteyksia Wirthiin, joka tana aikana johti taysin toimivia
Beł?ecin
ja
Chełmnon
leireja. Joko 16. tai 18. toukokuuta
1942
Sobibor tuli taysin toimintakuntoon. Stanglin johdolla leirissa murhattiin noin 100 000 juutalaista muutaman kuukauden aikana ennen lokakuuta 1942.
[2]
Sobiborin aikana Stanglin vaimo sai selville mita leirilla tapahtui ja kysyi siita mieheltaan. Stangl kertoi hanelle “sina tiedat, etta tama on palvelusasia enka voi puhua siita. Kaikki mita voin sanoa tai kertoa on: mika on vaarin, minulla ei ole mitaan tekemista sen kanssa".
lahde?
Syyskuussa
1942
Stangl aloitti tehtavansa Treblinkan tuhoamisleirilla. Treblinkassa han aloitti juopottelun, ilmeisesti sen jalkeen, kun oli nahnyt kollegansa Wirthin seisomassa kuopan aaressa, joka oli taynna palaneita ruumiita. Wirth oli huutanut mita "moisille mataneville jatteille piti tehda".
lahde?
Elokuun alussa 1943 Treblinkassa nousi kapina, joka tukahdutettiin. Pian kapinan jalkeen Stangl siirrettiin Jugoslaviaan aluksi
partisaanien
vastaiseen sodankayntiin ja myohemmin huoltoupseeriksi Po-joella olevalle rakennustyomaalle.
[2]
Sodan jalkeen Stangl vaihtoi henkilollisyytta.
Yhdysvaltain armeija
pidatti hanet 1945. Hanet siirrettiin vankilaan Itavaltaan, josta han pakeni Italiaan Sobiborin kollegansa
Gustav Wagnerin
kanssa. Vatikaanin viranomaiset, huomattavimpana piispa
Alois Hudal
, auttoivat hanta pakenemaan "
rottalinjalla
", ja han saapui
Syyriaan
punaisen ristin pakolaispassilla. Hudalin toiminta aiheutti lehdistoskandaalin vuonna
1947
,ja han erosi 1951 ja asui Roomassa kuolemaansa saakka 1963. Stanglin perhe liittyi hanen seuraansa ja he muuttivat Syyriasta
Brasiliaan
1951
. Oltuaan vuosia muissa toissa Stangl sai toita Volkswagen-tehtaalta
Sao Paulossa
ystaviensa avulla. Han kaytti yha omaa nimeaan.
[2]
Hanen roolinsa leireilla tehtyihin joukkomurhiin oli Itavallan viranomaisten tiedossa, mutta hanesta julistettiin etsintakuulutus vasta
1961
. Huolimatta siita, etta han rekisteroityi Brasilian Itavallan konsulaatissa omalla nimellaan, vei kuusi vuotta ennen kuin natsien metsastaja
Simon Wiesenthal
jaljitti hanet ja pidatytti hanet Brasiliassa. Hanet luovutettiin Lansi-Saksaan, jossa hanet todettiin syylliseksi 900 000 kuolemaan. Han myonsi tappamiset, mutta sanoi: "Omatuntoni on puhdas. Tein vain yksinkertaisesti velvollisuuteni...".
lahde?
Hanet todettiin syylliseksi
22. lokakuuta
1970
ja tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
Han kuoli vankilassa
Dusseldorfissa
sydamen vajaatoimintaan
28. kesakuuta
1971
.
[2]
- Michael Phayer: The Catholic Church and the Holocaust
- Sereny, Gitta: Into That Darkness: from Mercy Killing to Mass Murder, a study of Franz Stangl, the commandant of Treblinka 1974
- ↑
a
b
c
d
e
Jack Fischel:
The Holocaust
, s. 148-149. Greenwood Publishing Group, 1998.
ISBN 0313298793
.
- ↑
a
b
c
d
Robert S. Wistrich:
Who's Who in Nazi Germany
, s. 240-241. Routledge, 2013.
ISBN 1136413812
.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
Kaannos suomeksi
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli:
en:Franz Stangl