Facebook
[?fe?s.b?k]
[4]
on
Internetissa
toimiva mainosrahoitteinen
yhteisopalvelu
.
[5]
Sivusto tarjoaa kayttajille mahdollisuuden kuvallisen kayttajaprofiilin luomiseen seka yhteydenpitoon ystaviensa kanssa. Facebookissa on myos mahdollista liittya erilaisiin yhteisoihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista.
[6]
Facebookin
liikeidea
on myyda mainostajille mahdollisuutta lahettaa palvelun kautta kayttajille kohdennettua mainontaa.
[7]
Facebookin omistaja ja yllapitaja on
Meta, Inc.
-yritys, jonka kotipaikka on
Yhdysvalloissa
Kalifornian
osavaltiossa
Palo Altossa
. Facebookin perusti sen nykyinen toimitusjohtaja
Mark Zuckerberg
Harvardin yliopiston
kampuksella yhdessa opiskelukavereidensa
Eduardo Saverinin
,
Dustin Moskovitzin
ja
Chris Hughesin
kanssa.
[8]
Vuoden 2019 lopulla Facebookilla oli 2,5 miljardia aktiivista kayttajaa kuukaudessa.
[9]
Sen kayttoliittyma on saatavilla yhteensa 111 eri kielella.
[1]
Facebook on saanut nimensa Harvardin yliopiston vuosittain julkaiseman kirjan mukaan, jossa esitellaan yliopiston uudet opiskelijat. Kirjan nimi on
Freshman Register
, mutta sita kutsutaan lempinimella
Facebook
.
[10]
Facebookin alullepanijana toimi yhtion nykyinen toimitusjohtaja Mark Zuckerberg. Sivuston kehittamisessa han sai tukea ystaviltaan Eduardo Saverinilta, Dustin Moskovitzilta ja Chris Hughesilta.
Facebookin idea kuitenkin perustuu alun perin
ConnectU:n
yhteisopalveluohjelmistoon. ConnectU:n perustajat Tyler ja Cameron Winklevoss antoivat vuonna 2003 Zuckerbergin tehtavaksi viimeistella kehittelemansa yhteisopalveluohjelmiston. Zuckerberg kuitenkin varasti idean ja julkaisi Facebookin alkuvuodesta 2004. Asiaa puitiin oikeudessa vuonna 2008. Facebook ja ConnectU sopivat kuitenkin oikeustapauksen ja Facebook maksoi 65 miljoonan dollarin vahingonkorvaukset ConnectU:lle.
[11]
Oikeusjutun osapuolet sopivat visusta vaitiolosta, mutta juttu kuitenkin levisi julkisuuteen ConnectU:n lakitoimiston kommahdyksen myota.
lahde?
Alun perin Zuckerberg suunnitteli Facebookin ainoastaan yliopiston sisaiseen kayttoon. Sana tasta uudesta palvelusta levisi nopeasti ja Facebookin suosio alkoi kasvaa rajahdysmaisesti. Suosion seurauksena palvelua paatettiin laajentaa
Stanfordin
,
Columbian
, seka
Yalen
yliopistoihin.
[12]
Zuckerberg ja Moskovitz paattivat jattaa opintonsa Harvardissa kesken tehdakseen unelmistaan totta ja pyorittaakseen Facebookia taysipaivaisesti.
[13]
Vuoden lopulla kayttajamaara lahenteli jo miljoonaa kayttajaa.
[12]
Vuonna 2005 Facebook jatkoi laajentumistaan useisiin eri kouluihin Yhdysvalloissa ja lopulta myos ulkomaille. Vuoden 2005 joulukuussa palvelulla oli jo yli viisi ja puoli miljoonaa kayttajaa.
[12]
Vuonna 2006 kayttajakuntaa laajennettiin ensin tyoyhteisoille ja lopulta kaikille avoimeksi. Internet-jatti
Yahoo
tarjosi Facebookista miljardi dollaria, mutta Zuckerberg kieltaytyi.
[14]
Kayttajamaara kasvoi vuoden aikana jo yli 12,5 miljoonaan kayttajaan.
[12]
Suomessa Facebook alkoi levita varsinaisesti vuoden 2007 lokakuussa. Tuolloin aktiivisia kayttajia oli kokonaisuudessaan jo 58 miljoonaa.
[15]
Facebookin suomennos saatiin valmiiksi kevaalla 2008. Translations-sovelluksen avulla kayttajat itse ehdottivat kaannoksia Facebookissa kaytettaville sanoille ja kasitteille. Sovellusta kayttava yhteiso aanesti parhaat sanat, jotka sitten otettiin kayttoon suomenkieliseen Facebookiin.
[16]
Facebookin tilastojen mukaan aktiivisia suomalaisia kayttajatunnuksia on vuonna 2011 arvioitu olevan noin 2 miljoonaa, mutta todellisten suomalaiskayttajien maaraksi on arvioitu muiden tilastojen vertailun avulla tuolloin olleen 1,7 miljoonaa.
[17]
Tammikuussa 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan yli tuhannen tykkaajan Facebook-sivuja on Suomessa noin tuhat. Naista 50 suosituinta sivua oli onnistunut saamaan yli 100 000 tykkaajaa. Sukupuolensa ilmoittaneista kayttajista yli puolet oli naisia (57 %). Tutkimuksen mukaan suomalaiset
yritykset
kayttavat Facebookia paaasiassa
tiedottamiseen
(92 % vastaajista), mutta myos brandinrakennus (81 %) ja asiakassuhteiden hoitaminen (71 %) olivat yleisia kayttotarkoituksia. Sivujen yllapitoon kaytetaan keskimaarin noin 4 tuntia viikossa. Facebook-sivujen tykkaajien aktiivisuustaso oli keskimaarin 3,9 % ja mediaani 1,8 %. Eniten aktiivisuutta Facebook-sivuilla oli seurantajaksona (14.11. ? 14.12.2011) kello 10 ja klo 20.
[18]
Facebookissa ihmiset esiintyvat lahtokohtaisesti oikealla nimellaan. Kaytto alkaa lahettamalla kuva itsestaan ja ajan myota keraamalla lista kavereista. Kuvaa ei ole pakko lisata. Jokaisen kaverin taytyy hyvaksya lahetetty kaveripyynto, minka jalkeen molemmat osapuolet ilmestyvat toistensa listalle.
[19]
Sivusto tarjoaa useita tapoja kertoa kuulumisistaan ja kokemuksistaan. Jokaisella on oma
aikajana
(aikaisemmin
seina
), johon kaverit voivat kirjoittaa viesteja ja jossa voi kertoa omia tapahtumia
status-
eli
tilapaivityksissa
.
[20]
Facebookin etusivu nayttaa
uutisvirran
, joka toimii yhteenvetona uusimmista tapahtumista.
[21]
Kaytossa on myos yksinkertainen
chat
, jossa voi keskustella reaaliaikaisesti.
[22]
Kayttajalla voi olla Facebookin rajattoman tallennuskapasiteetin ansiosta loputtomasti kuvia itsestaan tai muista tapahtumista. Kuvia voi jaotella teeman mukaan erilaisiin albumeihin ja lisata niihin
tageja
, jotka kertovat, keita niissa esiintyy. Kuvia on mahdollista myos kommentoida.
[19]
Henkilo voi hallita julkaisemiensa kuvien tai tietojen nakyvyytta. Eri osa-alueita voi rajoittaa nakymaan vain itselle, laheisille kavereille, kaikille kavereille, kavereiden kavereille tai kaikille.
Mainosbannerien
lisaksi Facebook on kehittanyt muun muassa erilaisia sovelluksia ja peleja, joiden mainostaminen tuo tuloja verkoston lisaksi myos kayttajille.
[23]
Huhtikuussa 2018 Mark Zuckerberg kertoi Facebookin kehittajakonferenssissa etta Facebookiin lisataan deittailupalvelu.
[24]
Se julkaistiin Yhdysvalloissa syyskuussa 2019
[25]
ja Euroopassa lokakuussa 2020
[26]
.
Kuka tahansa Facebook-tilin kayttaja voi perustaa oman Facebook-ryhman. Ryhman jasenet voivat lahettaa toisilleen Internetin sisaltoa, kuten
linkkeja
, mediasisaltoa, kysymyksia, tapahtumia, editoitavia dokumentteja ja kommentteja jotka kohdistuvat kyseisiin sisaltoihin.
Facebook-ryhmia perustetaan ja niita kaytetaan monenlaiseen netin kautta tehtavaan yhteydenpitoon, kuten keskusteluihin, tapahtumien mainostamiseen, informaation levittamiseen tai jonkin yhden asian liikkeen tai harrastus- tai kaveripiirin luomiseen. Monesti ryhmiin liitytaan myos sen kummemmin pohtimatta mita siella aikoo tehda, jolloin ne ikaan kuin toimivat kannanottona, muistuttaen Facebokissa esiintyvaa "peukuttamista" eli "tykkaamista".
Facebook-ryhmat toimivat yleensa samanhenkisten ihmisten kohtaamispaikkoina Internetissa. Facebook-ryhmia kayttavat usein esimerkiksi kerhot,
yhdistykset
, yritykset ynna muut. Niissa vierailevat tyypillisesti erilaisten kerhojen, intressiryhmien ja yhdistysten jasenet, kauppiaiden asiakkaat, yritysten tyontekijat seka ketka hyvansa Facebookin kayttajat.
Facebook-ryhmilla on kolme eri yksityisyyskategoriaa (yksityisyysasetusta):
- "Avoin" ("Open"); Ryhma ja sen jasenet seka sivujen sisalto ovat avoimesti nakyvissa kaikille Internetin kayttajille.
Ainoa rajoitus on, ettei sisaltoa voi muuttaa ennen kuin liittyy ryhman jaseneksi.
- "Suljettu" ("Closed"); Ryhma ja sen jasenet nakyvat avoimesti kaikille internetin kayttajille, mutta heidan kommenttinsa eivat nay ennen kuin liittyy ryhmaan.
- "Salainen" ("Secret"); Facebook-ryhma ei ole julkisesti nahtavilla. Siihen paasee vain sita kautta, etta joku ryhman jasenista kutsuu uuden jasenen Facebookin kautta liittymaan ryhmaan.
Facebookin kayttajat voivat liittya enintaan 6 000 ryhmaan. Facebook poistaa automaattisesti kaikki ryhmat, joissa ei ole jasenia.
[27]
Kavijamaariensa perusteella Facebook on suosituin yhteisopalvelu. Se ohitti suurimman kilpailijansa
MySpacen
huhtikuussa 2008.
[28]
ComScoren
mukaan Facebookilla oli kesakuussa 2008 noin 132,2 miljoonaa uniikkia kayttajaa, kun taas MySpacella vain 117,6 miljoonaa.
[29]
Similarwebin
mukaan palvelu oli 2022 maailman kolmanneksi suosituin verkkosivusto.
[2]
Syksylla 2009 Facebook oli maailman neljanneksi vierailluin sivusto
[30]
.
Googlen
omistaman
DoubleClick
-yhtion kesakuussa 2010 tekeman 1 000 suosituimman sivuston listan mukaan Facebook oli maailman suosituin sivusto; kuukauden aikana sivustolla oli vieraillut yhteensa 540 miljoonaa uniikkia kavijaa.
[31]
[32]
Listalla ei kuitenkaan ollut
aikuisviihde
- tai Googlen omistamia sivustoja.
[33]
New York Timesin
huhtikuussa 2010 tekeman tutkimuksen mukaan Facebookin kayttajista eniten tuli
Yhdysvalloista
(118,7 miljoonaa kayttajaa),
Isosta-Britanniasta
(24,1 miljoonaa) ja
Indonesiasta
(22,7 miljoonaa).
[34]
Maailman vierailluimmaksi
verkkopalveluksi
Facebook nousi vuonna 2012
[35]
. Facebook ylitti ensimmaisen kerran miljardin kuukausittaisen kayttajan rajan 14. syyskuuta 2012.
[36]
[37]
Lokakuussa 2015 palvelu rikkoi puolentoista miljardin rekisteroityneen kayttajan rajan
[38]
ja miljardin paivittaisen kayttajan rajan.
[39]
Kesakuun 2017 lopussa rekisteroityneita kayttajia oli kaksi miljardia.
[40]
Facebook oli 2010-luvun ladatuin puhelinsovellus.
[41]
Facebookin
tietoturva
ja palvelun kayttajien
yksityisyyden suoja
on herattanyt paljon keskustelua.
[42]
Kayttaja voi parantaa tietoturvaansa Facebookissa rajoittamalla profiilinsa nakyvyytta ja nain piiloutua tuntemattomilta ihmisilta. Kaveripyynnot voi jattaa vahvistamatta, eika profiilissa tarvitse pitaa huomattavaa osaa yhteyksistaan. Facebook voi sailyttaa ja hyodyntaa nayttamattomatkin yhteystiedot noudattamansa Yhdysvaltain lainsaadannon mukaisesti. Nain ollen kayttajilla ei valttamatta ole tietoa siita, miten heidan aikaisemmin antamiaan tietoja sailytetaan, valitetaan toisille ja hyodynnetaan.
Facebook tarjoaa Facebook Pixel -
seurantaominaisuuden
verkkosivustoille. Lisaamalla koodi omalle sivulleen voi seurata nettisivuilla kayneita, profiloida heita ja kohdistaa mainontaa.
[43]
[44]
Vuonna 2009 Facebookin yllapito antoi ilmoituksen, jonka mukaan se peruu kayttajaehdon, minka mukaan Facebook omistaa kaikkien rekisteroityjen kayttajien tallentamat tiedot ikuisesti.
[45]
Toukokuun viimeisena paivana vuonna 2010 jarjestettiin
Eroa Facebookista
-paiva. Tempauksen tarkoituksena oli vastustaa palvelun huonoa yksityisyydensuojaa. Paivan aikana yli 30 000 Facebookin kayttajaa erosi palvelusta, mika tosin vastasi 0,008 %:ia kaikista kayttajista.
[46]
[47]
Joulukuussa 2010
Viestintaviraston
tietoturvayksikon paallikko Erka Koivunen arvosteli Facebookin kayttajille suunnattua palvelua, jossa pyydetaan kayttajan
sahkopostin
salasanaa idealla, etta palvelu voisi loytaa helposti kayttajalle kavereita Facebookin kayttajista.
[48]
On selvinnyt, etta Facebook rakentaa "varjoprofiileja" myos ihmisista, jotka eivat ole edes liittyneet palveluun. Palvelun toimitusjohtaja Mark Zuckerberg sanoi Yhdysvaltain kongressin kuulemisessa, ettei tieda mita tarkoitetaan eika palvelussa kayteta tata nimitysta.
[49]
Packet Storm Security -tietoturvayhtio on todistanut ei-kayttajista luotujen profiilien olemassaolon jo 2013.
[50]
Tiedonkeruu tapahtuu ilmeisesti Facebookin skannatessa ihmisten puhelinten yhteystietoja ja puhelinnumeroita ja muiden yrityksen omistamien verkkosivustojen kuten Instagramin ja WhatsAppin tietoja.
[51]
On anekdoottisia epailyja siita, etta Facebook kuuntelee matkapuhelinten mikrofoneja ja kohdistaa mainoksia puhutun perusteella. Tata ei ole voitu aukottomasti todistaa. Palvelu on vuonna 2016 antanut lausunnon, ettei se tee tata.
[52]
[53]
Kevaalla 2018 paljastui tapaus, jossa
Cambridge Analytica
-yhtio oli hyodyntanyt 87 miljoonan Facebook-kayttajan tietoja poliittiseen mainontaan. Cambridge Analytica oli saanut datan tavalla, joka rikkoi Facebookin kaytantoja. Tiedosta rakennettiin profiileja, joille kohdistettiin poliittista mainontaa
brexit
-aanestyksen ja Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaalien aikaan.
[54]
Syyskuussa 2018 Facebook vahvisti joutuneensa tietomurron kohteeksi, jossa 50 miljoonan kayttajan tiedot ovat vaarantuneet.
[55]
Heinakuussa 2019 Facebook sai Yhdysvalloissa viiden miljardin dollarin sakot kayttajien yksityisyyden loukkaamisesta.
Federal Trade Commission
tutkii myos yhtion yrityskaytantoja ja sita, onko se kayttanyt vaarin maaraavaa markkina-asemaansa.
[56]
Elokuussa 2019 selvisi, etta Facebook on tallentanut kayttajien
Facebook Messenger
-palvelussa kaymia aanikeskusteluja. Keskusteluja on jaettu sadoille alihankkijoille, jotka ovat litteroineet keskustelut tekstiksi. Yhtion mukaan tarkoituksena oli kehittaa tekoalyn kykya tulkita puhetta. Facebookin mukaan kayttajat ovat antaneet tahan luvan. Puheluiden kuuntelu lopetettiin, kun se tuli julkiseksi.
[57]
Huhtikuussa 2021 jopa 533 miljoonan Facebook-kayttajan tiedot ladattiin hakkerifoorumille.
Joukossa oli myos 1,4 miljoonan suomalaisen tiedot.
Tietoihin kuuluu Facebook-profiiliin linkitettyja puhelinnumeroita, sahkopostiosoitteita, nimia, syntymaaikoja, asuinpaikkatietoja, sukupuolitietoja ja muita profiiliin syotettyja tietoja. Tietokirjailija
Petteri Jarvisen
mukaan suomalaisia puhelinnumeroita on jopa 1,2 miljoonaa. Alkujaan tiedot oli saatu 2019 ja niita yritettiin myyda eteenpain.
[58]
[59]
Facebookin perustaja Mark Zuckerberg on tietyssa maarin puolustanut ilmaisunvapautta Facebookissa. Zuckerberg sanoi vuonna 2018 haastattelussa, etta esimerkiksi
holokaustin kieltamista
ei poistettaisi keskusteluista, vaikka han itse juutalaisena pitaa sita loukkaavana. Samaten
valeuutisia
tai muuta vaaraa informaatiota ei esteta, mutta niiden leviaminen palvelussa pysaytetaan.
[60]
Zuckerberg on sittemmin joutunut useaan kertaan selittelemaan kantaansa.
[61]
YK on syyttanyt Facebookia vakivallan mahdollistamisesta Myanmarin Rohingya-muslimeja vastaan, koska sivustolla on levitetty muslimien vastaista vihapuhetta. Facebook ilmoitti tuolloin etta alkaa estaa virheellista informaatiota joka johtaisi fyysiseen vakivaltaan.
[62]
Saksassa tuli 1.1.2018 voimaan ns. NetzDG-laki (Netzwerkdurchsetzungsgesetz), jonka mukaan sosiaalisen median yritysten pitaa poistaa vihaviestit vuorokauden kuluessa siita, kun niista on ilmoitettu. Saksa sakotti Facebookia lain perusteella jo 2018 ensimmaisen puoliskon aikana kahdella miljoonalla eurolla.
[63]
Syksylla 2019 Facebook havisi EU-tuomioistuimessa oikeusjutun. Tuomioistuin paatti etta Facebookin ja vastaavien palvelujen on poistettava maailmanlaajuisesti EU-maissa poistettavaksi maarattya sisaltoa. Kyse oli oikeusjutusta, jossa itavaltalainen vihreiden poliitikko vaati poistamaan itseaan herjaavia kirjoituksia.
[64]
Kesalla 2020 Facebookia vastaan jarjestettiin "Stop Hate for Profit" -kampanja, johon osallistujat sitoutuivat olemaan mainostamatta sivustolla heinakuun aikana. Jarjestajiin kuuluivat ainakin
Anti-Defamation League
,
NAACP
ja Color of Change -jarjesto. Etenkin ADL on jo pitkaan vaatinut Facebookilta tiukempaa sisaltojen suodatusta.
[65]
Vuodettujen tietojen mukaan Mark Zuckerberg on sanonut, ettei Facebook muuta toimintatapojaan lyhytaikaisen boikotin vuoksi.
[66]
Elokuussa 2020 Facebook ilmoitti kieltavansa vaitteet etta juutalaiset hallitsevat maailmaa tai merkittavia instituutioita, seka
blackface
-kuvaukset (joissa valkoinen ihminen esiintyy mustana).
[67]
Lokakuussa 2020 Zuckerberg ilmoitti, etta
holokaustin kieltaminen
tai vaaristely lisataan palvelussa kielletyn vihapuheen listalle.
[68]
Entinen Yhdysvaltain presidentti
Donald Trump
on estetty Facebookista. Alkuperainen esto annettiin tammikuussa 2021, kun Facebookin mukaan Trump lietsoi, eika tuominnut
Capitolin levottomuuksia
. Kieltoa on sovellettu myos muihin kayttajiin. Esimerkiksi videot tai nauhoitukset Trumpin puheista tai muista julkisista esiintymisista on kielletty.
[69]
Alkuperainen kielto oli pysyva. Tama oli Facebookin oman valvontalautakunnan (
Facebook's Oversight Board
) mukaan epamaarainen kielto eika noudattanut muille kayttajille sovellettavia saantoja.
[70]
Kielto muutettiin kahden vuoden banniksi, joten Trump voi mahdollisesti palata Facebookiin tammikuussa 2023.
[71]
Facebookissa oli helmikuusta toukokuuhun 2021 kiellettya sanoa etta
COVID-19
-tauti olisi ihmisen tekema tai keinotekoinen. Kielto kumottiin kun Yhdysvaltain tiedustelutiedoista paljastui etta Kiinan Wuhanin virologian instituutin kolme tyontekijaa oli joutunut sairaalahoitoon ennen epidemian puhkeamista ja presidentti Biden maarasi tiedustelupalvelut tutkimaan sen alkuperaa.
[72]
Facebookia voi kayttaa joko yksityishenkilona profiililla tai yrityksille ja yhdistyksille tarkoitetuilla sivuilla.
[73]
Facebook-sivuillaan yritykset markkinoivat tuotteitaan ja palveluitaan ja palvelevat asiakkaitaan. Facebook-kayttajat voivat tykata yritysten sivuista ja nain vastaanottaa yritysten viesteja. Lisaksi Facebook tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kohdentaa julkaisujaan tietyille kohderyhmille
[74]
tai tehda mainoksia
[75]
, jotka ohjaavat Facebookin ulkopuolisille sivuille.
Palvelussa mainostava yritys voi kohdentaa mainoksensa todella tarkasti. Mainokset voi asettaa nakymaan esimerkiksi vain alle 20-vuotiaille, Suomessa asuville ja parisuhteessa oleville miehille.
[76]
Facebook palveluna kehittyy jatkuvasti ja todella nopealla tahdilla. Palvelun alkuvaiheessa esimerkiksi kaikki sivuista tykanneet saivat yritysten kaikki julkaisut, mutta sivusto ei ole toiminut enaa pitkaan aikaan niin, koska Facebookin tavoitteena on tehda rahaa hankkimalla tuloja yrityksilta, jotka maksavat julkaisujen mainostamisesta.
[77]
Facebook-sivusto on alun perin ohjelmoitu
PHP
-alustalla. Vuonna 2010 Facebook julkaisi HipHop-
kaantajan
(HPHPc), joka kaantaa PHP-koodin C++:ksi, joka voidaan kaantaa edelleen natiiviksi ohjelmaksi palvelun nopeuttamiseksi. Vuonna 2013 HipHop-kaantaja korvattiin
HHVM-virtuaalikoneella
(HipHop Virtual Machine), joka kaantaa koodin ajonaikana. Vuodesta 2014 lahtien Facebook on korvaamassa PHP:ta taaksepain yhteensopivalla
Hack-ohjelmointikielella
.
lahde?
Facebook on julkaissut
avoimen lahdekoodin
ohjelmistoa seka muun muassa
Big Sur
laitealustan avoimeen kayttoon.
[78]
[79]
Facebook on kehittanyt
Hiven
kasittelemaan suuria tietojoukkoja, jotka ovat tallennettu
Hadoopilla
.
[80]
Phabricator
on saanut alkunsa Facebookin sisaisessa kaytossa.
[81]
Facebookille on syntynyt tai syntymassa uusia kilpailijoita.
[82]
Esimerkiksi
Google
on kehittanyt oman yhteisopalvelun nimeltaan
Google+
ja sen jalkeen
Google Hangoutsin
.
lahde?
Analyytikoiden mukaan Facebook saa kilpailijoitaan enemman lisakayttajia sen takia, etta se koetaan yksityisemmaksi, kun taas MySpace arvioidaan yleiseksi ja nimettomaksi.
[83]
Suomessa
Lyyra
-verkkopalvelu pyrki luomaan palvelustaan suomalaisopiskelijoiden yhteisoa.
[84]
Heinakuussa 2008 Facebook haastoi oikeuteen saksalaisen Studivzin, joka oli sen mukaan kopioinut Facebookin ulkonaon.
[85]
Kevaalla 2010 alettiin kehittaa verkkopalvelu
Diasporaa
, jonka kayttajilla on valta siihen, miten heidan tietojaan kaytetaan. Nain se pyrkii erottautumaan Facebookista, jossa kayttajat joutuvat koko ajan taistelemaan oman tilansa sailyttamisesta.
[86]
Nuorten keskuudessa Facebook on menettanyt nopeasti suosiotaan. Amerikkalaisista teineista 51 % sanoi vuonna 2018 kayttavansa Facebookia, kun 85 % kaytti
YouTubea
, 72 %
Instagramia
ja 69 %
Snapchatia
.
[87]
Vuonna 2020 Instagram oli nuorten suosituin sosiaalisen median palvelu, ja toisena oli Snapchat ja kolmanneksi nousi
Tiktok
. Facebook yritti kopioida Tiktokia julkaisemalla Lasso-sovelluksen ja lisaamalla Instagramiin Reels-ominaisuuden.
[88]
- ↑
a
b
Maggie Fick & Paresh Dave:
Facebook's flood of languages leave it struggling to monitor content
Reuters
. 23.4.2019. Viitattu 19.2.2021.
(englanniksi)
- ↑
a
b
facebook.com
similarweb.com
. Viitattu 27.6.2022.
(englanniksi)
- ↑
The Next Big Programming Language You’ve Never Heard Of
7.7.2014. Wired. Viitattu 24.7.2014.
(englanniksi)
- ↑
facebook,
Cambridge Dictionary. Viitattu 16.1.2023
(englanniksi)
- ↑
Facebookilla ja Twitterilla on satoja miljoonia kayttajia
Crasmanager.fi
.
Arkistoitu
19.8.2010. Viitattu 4.8.2010.
- ↑
HOW TO: Manage a Facebook Group
Mashable.com
. Viitattu 3.8.2010.
(englanniksi)
- ↑
IS: Tietoturva-asiantuntija kehottaa olemaan varovainen Facebookin kanssa
4.12.2010. SBS Finland Oy.
Arkistoitu
31.10.2013. Viitattu 3.8.2012.
- ↑
Nicholas Carlson:
At Last ? The Full Story Of How Facebook Was Founded
5.3.2010. Business Insider. Viitattu 31.10.2010.
(englanniksi)
- ↑
Facebook Reports Fourth Quarter and Full Year 2019 Results
Facebook. Viitattu 3.8.2020.
(englanniksi)
- ↑
Leppanen, Timo:
Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimista
. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016.
ISBN 978-952-222-720-1
.
- ↑
Nicholas Carlson:
At Last -- The Full Story Of How Facebook Was Founded
Business insider
. 5.03.2012. Business Insider. Viitattu 1.1.2012.
- ↑
a
b
c
d
Yrityksen aikajana
Facebook. Viitattu 9.6.2008.
(englanniksi)
- ↑
Sid Yadav:
Facebook ? The complete biography
Mashable
. 25.8.2006. Mashable!. Viitattu 9.6.2008.
(englanniksi)
- ↑
Olavi Koistinen:
Katoavaista on kunnia verkossa
HS.fi
. 28.10.2007. Helsingin Sanomat.
Arkistoitu
30.10.2007. Viitattu 9.6.2008.
- ↑
Microsoft osti palan Facebookia
HS.fi
. 25.10.2007. Helsingin Sanomat.
Arkistoitu
17.6.2008. Viitattu 9.6.2008.
- ↑
Emma Kauppi:
Facebook kaantyy suomeksi
Tietoviikko
. 2.4.2008. Talentum. Viitattu 9.6.2008.
- ↑
Ponka, Harto:
Facebookissa ei ole 2 miljoonaa suomalaista. Paljonko sitten?
harto.wordpress.com
. 22.7.2011. Viitattu 30.9.2011. fi
- ↑
H+K julkaisi laajan Facebook-viestinnan tutkimuksen
12.1.2012. Hill+Knowltonin ja Verkostoanatomia.
Arkistoitu
15.1.2012. Viitattu 15.1.2012.
- ↑
a
b
Tiedon hakijan ja loytajan opas ? Facebook
gallia.kajak.fi
.
Arkistoitu
2.6.2011. Viitattu 3.8.2010.
- ↑
Facebook is... reconsidering the word 'is'
News.com
.
Arkistoitu
4.6.2011. Viitattu 3.8.2010.
(englanniksi)
- ↑
Facebook News Feed
Crunchbase.com
. Viitattu 3.8.2010.
(englanniksi)
- ↑
Facebook Chat: 1 Billion Messages Sent Per Day
Mashable.com
. Viitattu 3.8.2010.
(englanniksi)
- ↑
Jenni Virtanen:
Facebook kasvamassa uudeksi Googleksi
Taloussanomat
. 11.9.2007. Taloussanomat Oy. Viitattu 9.6.2008.
- ↑
Zuckerbergin yllatysavaus: Facebook avaa deittailupalvelun
iltalehti.fi
. Viitattu 1.5.2018.
- ↑
It’s Facebook Official, Dating Is Here
Facebook
. Viitattu 16.3.2021.
(englanniksi)
- ↑
Kemppi, Janiko:
Facebookin oma ”Tinder” saapuu Suomeen ? tallainen se on
Iltalehti
. Viitattu 16.3.2021.
- ↑
https://fi-fi.facebook.com/help/162866443847527/
- ↑
Facebook: Largest, Fastest Growing Social Network
Techtree.com
. Viitattu 6.8.2010.
(englanniksi)
- ↑
Social Networking Explodes Worldwide as Sites Increase their Focus on Cultural Relevance
ComScore.com
. Viitattu 6.8.2010.
(englanniksi)
- ↑
Facebook maailman neljanneksi suosituin verkkosivusto
Virtuaaliamk
. 5.8.2009. Viitattu 2.8.2010.
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
Tassa ovat maailman suosituimmat nettisivustot
Tietokone.fi
. 1.6.2010. Viitattu 5.8.2010.
- ↑
Top 1000 sites
DoubleClick
. Viitattu 5.8.2010.
(englanniksi)
- ↑
View Ad Planner Top 1000 Sites
Google
. Viitattu 5.8.2010.
(englanniksi)
- ↑
Debate on Internet’s Limits Grows in Indonesia
The New York Times
. 19.4.2010. Viitattu 6.8.2010.
(englanniksi)
- ↑
Alexa The top 500 sites on the web
alexa.com
. 4.10.2012.
Arkistoitu
2.3.2015. Viitattu 4.10.2012.
(englanniksi)
- ↑
Jemima Kiss:
Facebook hits 1 billion users a month
The Guardian
. 4.10.2012. Viitattu 4.10.2012.
(englanniksi)
- ↑
Toyryla, Katriina:
Facebookilla jo miljardi kayttajaa
4.10.2012. Yle. Viitattu 4.10.2012.
- ↑
Facebookilla jo yli 1,5 miljardia kayttajaa
5.11.2015. Iltalehti. Viitattu 5.11.2015.
- ↑
Facebookin kavijamaara pyoristyy jo 2 miljardiin
(Archive.org) 5.11.2015. Digitoday.
Arkistoitu
20.8.2016. Viitattu 5.11.2015.
- ↑
Facebookia kayttaa nyt kaksi miljardia ihmista
Yle Uutiset
. Viitattu 27.6.2017.
- ↑
These were the most-downloaded apps and games of the decade
9to5mac.com
. 16.12.2019. Viitattu 23.2.2020.
(englanniksi)
- ↑
Kikkailu ei auta: Facebook nayttaa tietojasi kaikille
Mtv3.fi
. Viitattu 3.8.2010.
- ↑
Ohje- ja tukikeskus yrityksille
Facebook. Viitattu 5.9.2020.
(englanniksi)
- ↑
Facebook-seurantakoodin asennus verkkosivuille
digimarkkinointi.fi
. Viitattu 5.9.2020.
(englanniksi)
- ↑
Facebook palaa vanhoihin kayttajaehtoihin
DigiToday
. 18.2.2009. Viitattu 2.8.2010.
- ↑
30,000 quit Facebook in protest
adelaidenow.com.au
.
Arkistoitu
6.6.2010. Viitattu 3.8.2010.
(englanniksi)
- ↑
Eroa Facebookista -tempauksen nolo saldo
Iltasanomat
.
Arkistoitu
4.6.2010. Viitattu 3.8.2010.
- ↑
Varo ? Facebook urkkii salasanoja
Keskisuomalainen
. Viitattu 21.12.2016.
- ↑
Hautala, Laura:
Shadow profiles: Facebook has information you didn't hand over
Cnet. Viitattu 5.9.2020.
(englanniksi)
- ↑
Blue, Violet:
Firm: Facebook's shadow profiles are 'frightening' dossiers on everyone
ZDNet. Viitattu 5.9.2020.
(englanniksi)
- ↑
Hill, Kashmir:
How Facebook Figures Out Everyone You've Ever Met
Gidmodo. Viitattu 5.9.2020.
(englanniksi)
- ↑
New Court Documents Reignite Debate: Does Facebook Use Your Phone's Mic To Eavesdrop On You?
digg.com
. Viitattu 5.9.2020.
(englanniksi)
- ↑
Tait, Amelia:
Testing the long-held belief that Facebook listens to your conversations to advertise stuff
New Statesman. Viitattu 5.9.2020.
(englanniksi)
- ↑
Sherr, Ian:
Facebook, Cambridge Analytica and data mining: What you need to know
cnet.com
. Viitattu 5.9.2020.
(englanniksi)
- ↑
Facebookin historian suurin tietomurto: 50 miljoonan kayttajaa joutunut mahdollisen hakkeroinnin kohteeksi
Muropaketti.com
. 29.9.2018. Viitattu 30.9.2018.
- ↑
Facebookin tulos sukelsi jattisakon jalkimainingeissa
yle.fi
. Viitattu 5.9.2020.
- ↑
Facebook kuunteli ja kirjoitti ylos kayttajien aanipuheluita ? yhtion mukaan kaytannosta luovuttiin viikko sitten
yle.fi
. Viitattu 5.9.2020.
(englanniksi)
- ↑
https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/facebookin-vuonna-2019-varastettuja-tietoja-julkaistu-mukana-14-miljoonan-suomalaisen
- ↑
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/1a589770-b7d3-4bb4-8ebd-cf1e1395312f
- ↑
Kara Swisher:
Mark Zuckerberg clarifies: ‘I personally find Holocaust denial deeply offensive, and I absolutely didn’t intend to defend the intent of people who deny that.’
Vox
. 18.7.2018. Viitattu 4.11.2021.
(englanniksi)
- ↑
Molina, Brett:
Facebook CEO Mark Zuckerberg, rebuked for comments on Holocaust deniers, tries to explain
USA Today. Viitattu 5.9.2020.
(englanniksi)
- ↑
Zuckerberg in Holocaust denial row
BBC. Viitattu 5.9.2020.
(englanniksi)
- ↑
Horelli, Mika:
Sananvapauden rajoittamisesta kritisoitu laki toi Facebookille sakot heti alkumetreilla ? reagoi vihapuheeseen liian hitaasti
Suomen Kuvalehti. Viitattu 5.9.2020.
- ↑
Facebook havisi EU-tuomioistuimessa ? EU:ssa vihapuheeksi tuomittu materiaali poistettava maailmanlaajuisesti
Savon Sanomat. Viitattu 5.9.2020.
- ↑
Wong, Queenie:
Facebook ad boycott: Why big brands 'hit pause on hate'
Cnet. Viitattu 5.9.2020.
(englanniksi)
- ↑
Lapintie, Lassi:
Facebookin Mark Zuckerberg ei saiky mainostajien katoa ? "He palaavat kylla"
yle.fi
. Viitattu 5.9.2020.
- ↑
Kastrenakes, Jacob:
Facebook bans blackface and anti-Semitic stereotypes in hate speech update
The Verge
. Viitattu 12.10.2020.
(englanniksi)
- ↑
Fischer, Sara:
Facebook bans Holocaust denial on its platform
Axios
. Viitattu 12.10.2020.
(englanniksi)
- ↑
Facebook Donald Trump Video Clip Removed,
The Guardian
(englanniksi)
- ↑
bbc.com
- ↑
Facebook says Donald Trump to Remain Banned...
Cnbc.com
(englanniksi)
- ↑
Facebook Ends Ban on Posts Asserting Covid-19 Was Man-Made
27.5.2021. Wall Street Journal.
- ↑
Facebook Business
facebook.com
. Viitattu 10.4.2013.
(englanniksi)
- ↑
Facebook Business ? Markkinoidut julkaisut
facebook.com
. Viitattu 10.4.2013.
(englanniksi)
- ↑
Facebook Business ? Luo yhteys ihmisiin
facebook.com
. Viitattu 10.4.2013.
(englanniksi)
- ↑
Reach and Targeting
Facebook
. Viitattu 2.8.2010.
(englanniksi)
- ↑
Minna Valtari:
Alati kehittyva Facebook
Varsinais-Suomen Yrittaja-lehti.
Arkistoitu
9.10.2012. Viitattu 10.4.2013.
(suomeksi)
- ↑
2013: A Year of Open Source at Facebook
Facebook. Viitattu 20.1.2017.
- ↑
Facebook to open-source AI hardware design
Facebook. Viitattu 20.1.2017.
- ↑
Impala vs Hive: Difference between Sql on Hadoop components
projectpro.io
. Viitattu 27.9.2021.
(englanniksi)
- ↑
Joe Brockmeier:
A Look at Phabricator: Facebook’s Web-Based Open Source Code Collaboration Tool
readwrite.com
. 28.9.2011. Viitattu 13.3.2022.
(englanniksi)
- ↑
Googlen Facebook-kehittelyt etenevat
Taloussanomat
. 31.10.2007. Taloussanomat Oy. Viitattu 9.6.2008.
- ↑
Facebookin ja MySpacen kisa kovenee
Taloussanomat
. 10.10.2007. Taloussanomat Oy. Viitattu 9.6.2008.
- ↑
Petri Korhonen:
Lyyra yrittaa tehda kotimaiset facebookit
Taloussanomat
. 2.10.2007. Taloussanomat Oy. Viitattu 9.6.2008.
- ↑
Facebook challenges German rival
BBC News
. Viitattu 4.8.2010.
(englanniksi)
- ↑
Diaspora. Vastaisku Facebookille
Helsingin Sanomat
. 14.5.2010.
Arkistoitu
5.8.2010. Viitattu 2.8.2010.
- ↑
Dawn C. Chmielewski, Dawn C. Chmielewski:
YouTube, Instagram And Snapchat All More Popular Than Facebook Among Teens, Pew Reports
Deadline
. 31.5.2018. Viitattu 4.11.2021.
(englanniksi)
- ↑
Salvador Rodriguez:
TikTok passes Instagram as second-most popular social app for U.S. teens
CNBC
. 6.10.2020. Viitattu 4.11.2021.
(englanniksi)
|
---|
| Tuotteet
| Sovellukset
| |
---|
| Laitteet
| |
---|
| Ohjelmointikielet
| |
---|
|
---|
| Henkilosto
| |
---|
| Muut
| |
---|
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
|