Ethelred II Neuvoton kuvitetussa kasikirjoituksessa noin vuodelta 1220.
Ethelred II Neuvoton
(Æþelred, n.
968
?
23. huhtikuuta
1016
Lontoo
) oli
Englannin
kuningas vuosina 978?1013 ja 1014?1016. Ethelred seurasi kuninkaana velipuoltaan kuningas
Edvard Marttyyria
, jonka salamurhan Ethelredin aidin kerrotaan jarjestaneen. Valtaan noustessaan Ethelred oli ainoastaan noin kymmenvuotias. Seka Ethelredin etta Edvardin isa oli kuningas
Edgar
.
Ethelredin lisanimi on sanaleikki, silla Ethelred merkitsee suunnilleen neuvokasta. Alun perin lisanimi on 1200-luvulla lisatty
unræd
, joka tarkoittaa ”ei neuvoja” tai ”oppimaton” (tai vaihtoehtoisesti ”petollinen juoni” muistutuksena velipuolen kuolemasta). Nimi kaannettiin 1500-luvulla vaarin ja harhaanjohtava ”neuvoton” vakiintui ? valtakaudellaan Ethelred oli kaikkea muuta kuin sita. Oikeampi kaannos olisi ”Pahaneuvo”.
selvenna
[1]
Hanta on myos sanottu huonosti neuvotuksi kuninkaaksi, jolla on viitattu Mercian jaarliin, petolliseen
Eadric Streonaan
.
Ethelredin hallituskauden alkaessa Englanti oli elanyt pitkaan rauhassa, sen jalkeen kun
Danelagen
oli vallattu takaisin
viikingeilta
. Vuonna 991 Ethelred sai kuitenkin kohdata
Olav Tryggvasonin
johtaman suuren viikinkilaivaston.
Maldonin taistelussa
karsimasta tappiostaan huolimatta Ethelred onnistui noin vuonna 994 paasemaan Olavin kanssa sopimukseen, ja pian Olav palasi takaisin Norjaan. Sopimus tuli tunnetuksi nimella tanskalaisvero (
Danegeld
) ja se tuli Ethelredille kalliiksi. Vuonna 1002 vero oli 24 000 puntaa, vuonna 1005 36 000 puntaa ja vuonna 1012 jo 48 000 puntaa
[1]
.
Ethelred jarjesti Englantiin asettuneiden tanskalaisten joukkomurhan 13. marraskuuta 1002, mika johti siihen, etta Tanskan kuningas
Sven Haaraparta
teki Englantiin useita sotaretkia ja onnistui lopulta valtaamaan maan. Vuonna 1013 Sven nousi maihin ja valtasi nopeasti Lontoon ja Etela-Englannin.
Ethelred pakeni
Normandiaan
vaimonsa Emman ja lastensa kanssa vuonna 1013. Han pystyi palaamaan Englantiin vasta seuraavan vuoden helmikuussa Svenin kuoltua. Ethelred jatkoi kuninkaana, mutta hanen poikansa
Edmund Rautakylki
lahti riitauduttuaan isansa kanssa pohjoiseen, jossa Utred, vaikutusvaltainen
northumbrialainen
aatelismies, tunnusti hanet hallitsijaksi. Etelassa Svenin poika
Knuut Suuri
hyokkasi Wessexiin. Edmund alkoi koota armeijaa hanta vastaan, mutta suuri osa miehista kieltaytyi taistelemasta ellei Ethelred tulisi johtajaksi. Edmund lahti Lontooseen tapaamaan sairasta isaansa, mutta on epaselvaa tekivatko he sovinnon.
Ethelred kuoli
Lontoossa
23. huhtikuuta 1016, jonne hanet myos haudattiin. Hanen poikansa Edmund II Rautakylki seurasi hanta valtaistuimella.
Ethelred oli naimisissa kolmasti. Ensin han oli naimisissa Ælflaedin kanssa. Tama oli Northumbrian ealdormanin Thoredin tytar. Han oli aiti neljalle pojalle. Vuonna 997 Ethelred nai ealdorman Æthelberhtin tyttaren Ælfgifun, joka synnytti kaksi poikaa. Kolmannen ja viimeisen liittonsa han solmi vuonna 1002
Emma Normandialaisen
kanssa. Kolmesta liitosta syntyi myos ilmeisesti kahdeksan tytarta.
- Æthelstan Ætheling (aiti Ælflaed)
- Edmund II Rautakylki
(Ælflaed)
- Ecgberht Ætheling (Ælflaed)
- Eadred Ætheling (Ælflaed)
- Eadwig Ætheling (Ælfgifu)
- Eadgar Ætheling Vanhempi (Ælfgifu)
- Edvard Tunnustaja
(Emma Normandialainen)
- Ælfred Ætheling (Emma Normandialainen)
Edmund II Rautakylki ja Edvard Tunnustaja hallitsivat myohemmin kuninkaina.
- ↑
a
b
Daniell, Christopher:
Matkaopas historiaan: Englanti
. Kustannusosakeyhtio Puijo, 1995.
ISBN 951-579-022-0
.
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Taiteenala
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|