Ethelred Neuvoton

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ethelred II Neuvoton kuvitetussa kasikirjoituksessa noin vuodelta 1220.

Ethelred II Neuvoton (Æþelred, n. 968 ? 23. huhtikuuta 1016 Lontoo ) oli Englannin kuningas vuosina 978?1013 ja 1014?1016. Ethelred seurasi kuninkaana velipuoltaan kuningas Edvard Marttyyria , jonka salamurhan Ethelredin aidin kerrotaan jarjestaneen. Valtaan noustessaan Ethelred oli ainoastaan noin kymmenvuotias. Seka Ethelredin etta Edvardin isa oli kuningas Edgar .

Ethelredin lisanimi on sanaleikki, silla Ethelred merkitsee suunnilleen neuvokasta. Alun perin lisanimi on 1200-luvulla lisatty unræd , joka tarkoittaa ”ei neuvoja” tai ”oppimaton” (tai vaihtoehtoisesti ”petollinen juoni” muistutuksena velipuolen kuolemasta). Nimi kaannettiin 1500-luvulla vaarin ja harhaanjohtava ”neuvoton” vakiintui ? valtakaudellaan Ethelred oli kaikkea muuta kuin sita. Oikeampi kaannos olisi ”Pahaneuvo”. selvenna [1] Hanta on myos sanottu huonosti neuvotuksi kuninkaaksi, jolla on viitattu Mercian jaarliin, petolliseen Eadric Streonaan .

Ethelred ja tanskalaiset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ethelredin hallituskauden alkaessa Englanti oli elanyt pitkaan rauhassa, sen jalkeen kun Danelagen oli vallattu takaisin viikingeilta . Vuonna 991 Ethelred sai kuitenkin kohdata Olav Tryggvasonin johtaman suuren viikinkilaivaston. Maldonin taistelussa karsimasta tappiostaan huolimatta Ethelred onnistui noin vuonna 994 paasemaan Olavin kanssa sopimukseen, ja pian Olav palasi takaisin Norjaan. Sopimus tuli tunnetuksi nimella tanskalaisvero ( Danegeld ) ja se tuli Ethelredille kalliiksi. Vuonna 1002 vero oli 24 000 puntaa, vuonna 1005 36 000 puntaa ja vuonna 1012 jo 48 000 puntaa [1] .

Ethelred jarjesti Englantiin asettuneiden tanskalaisten joukkomurhan 13. marraskuuta 1002, mika johti siihen, etta Tanskan kuningas Sven Haaraparta teki Englantiin useita sotaretkia ja onnistui lopulta valtaamaan maan. Vuonna 1013 Sven nousi maihin ja valtasi nopeasti Lontoon ja Etela-Englannin.

Viimeiset vuodet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ethelred pakeni Normandiaan vaimonsa Emman ja lastensa kanssa vuonna 1013. Han pystyi palaamaan Englantiin vasta seuraavan vuoden helmikuussa Svenin kuoltua. Ethelred jatkoi kuninkaana, mutta hanen poikansa Edmund Rautakylki lahti riitauduttuaan isansa kanssa pohjoiseen, jossa Utred, vaikutusvaltainen northumbrialainen aatelismies, tunnusti hanet hallitsijaksi. Etelassa Svenin poika Knuut Suuri hyokkasi Wessexiin. Edmund alkoi koota armeijaa hanta vastaan, mutta suuri osa miehista kieltaytyi taistelemasta ellei Ethelred tulisi johtajaksi. Edmund lahti Lontooseen tapaamaan sairasta isaansa, mutta on epaselvaa tekivatko he sovinnon.

Ethelred kuoli Lontoossa 23. huhtikuuta 1016, jonne hanet myos haudattiin. Hanen poikansa Edmund II Rautakylki seurasi hanta valtaistuimella.

Ethelredin avioliitot ja lapset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ethelred oli naimisissa kolmasti. Ensin han oli naimisissa Ælflaedin kanssa. Tama oli Northumbrian ealdormanin Thoredin tytar. Han oli aiti neljalle pojalle. Vuonna 997 Ethelred nai ealdorman Æthelberhtin tyttaren Ælfgifun, joka synnytti kaksi poikaa. Kolmannen ja viimeisen liittonsa han solmi vuonna 1002 Emma Normandialaisen kanssa. Kolmesta liitosta syntyi myos ilmeisesti kahdeksan tytarta.

Ethelredin pojat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Æthelstan Ætheling (aiti Ælflaed)
  • Edmund II Rautakylki (Ælflaed)
  • Ecgberht Ætheling (Ælflaed)
  • Eadred Ætheling (Ælflaed)
  • Eadwig Ætheling (Ælfgifu)
  • Eadgar Ætheling Vanhempi (Ælfgifu)
  • Edvard Tunnustaja (Emma Normandialainen)
  • Ælfred Ætheling (Emma Normandialainen)

Edmund II Rautakylki ja Edvard Tunnustaja hallitsivat myohemmin kuninkaina.

  1. a b Daniell, Christopher:  Matkaopas historiaan: Englanti . Kustannusosakeyhtio Puijo, 1995. ISBN 951-579-022-0 .

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Edeltaja:
Edvard Marttyyri
Englannin kuningas
978?1013
Seuraaja:
Sven Haaraparta
Edeltaja:
Sven Haaraparta
Englannin kuningas
1014?1016
Seuraaja:
Edmund II Rautakylki