Etela-Pohjanmaan maakunta

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Etela-Pohjanmaa )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee Etela-Pohjanmaan maakuntaa. Nimella Etela-Pohjanmaa on myos muita merkityksia .
Etela-Pohjanmaan maakunta
vaakuna

lippu

sijainti

Historialliset laanit Pohjanmaan laani (1634?1775)
Vaasan laani (1775?1997)
Lansi-Suomen laani (1997?2009)
Maakuntakeskus Seinajoki
Maakuntajohtaja Heli Seppelvirta
Kokonaispinta-ala 14 355,63 km²
12:nneksi suurin 2021   [1]
? maa 13 798,19 km²
? sisavesi 557,44 km²
Vakiluku 190 514
9:nneksi suurin 31.3.2024   [2]
? vaestotiheys 13,81 as./km²  (31.3.2024)
Maakuntalaulu Vaasan marssi
Nimikkolajit  
? elain orava
? jarvi Lappajarvi
? kala siika
? kasvi maitohorsma
? kivi karnaiitti
? lintu isokuovi
Lyhenne FI-03

Etela-Pohjanmaa ( ruots. Sodra Osterbotten ) on maakunta , joka sijaitsee Lansi-Suomen alueella. Etela-Pohjanmaa on kolmesta pohjalaismaakunnasta asukasluvultaan ja pinta-alaltaan suurin. Suomen maakuntien joukossa Etela-Pohjanmaa on vakiluvulla mitattuna yhdeksanneksi suurin. [3] Etela-Pohjanmaa rajautuu lannessa Pohjanmaahan , pohjoisessa Keski-Pohjanmaahan , idassa Keski-Suomeen ja etelassa Pirkanmaahan ja Satakuntaan .

Seinajoki on Etela-Pohjanmaan vakirikkain kaupunki ja Suomen 16. suurin kaupunki vakiluvun mukaan. Seuraavaksi suurimpia kuntia Etela-Pohjanmaalla ovat Kurikka , Kauhava , Lapua ja Kauhajoki . Seinajoen jalkeen useimmat Etela-Pohjanmaan kunnista luokitellaan maaseutumaisiksi kunniksi, vaikka osalla niista onkin kaupunkinimitys . Etela-Pohjanmaa on Suomen ainoa nykymaakunta, jossa ei sijaitse yhtakaan niin sanottua vanhaa kaupunkia .

Etela-Pohjanmaalla on vahva kulttuuri-identiteetti. Kulttuurialueena Etela-Pohjanmaalla tarkoitetaan aluetta, johon kuuluvat nykyisista maakunnista Etela-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. [4] [5] Yhdessa Keski-Pohjanmaan kanssa naista kolmesta alueesta kaytetaan nimitysta pohjalaismaakunnat .

Etela-Pohjanmaan vaakuna pohjautuu historiallisen Pohjanmaan karppavaakunaan. Etela-Pohjanmaan vaakunassa on sinisella pohjalla kolme hopeista karppaa. [6] Samat tunnukset toistuvat myos Etela-Pohjanmaan lipussa.

Etelapohjalaista peltomaisemaa Kurikassa.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Esihistoriallinen aika ja asutuksen syntyminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaan alue on entista merenpohjaa. Maakunnan ensimmaiset asutukset ovat peraisin noin 8 000 vuoden takaa, jolloin rantaviiva kulki nykyisen Kauhajoen , Jalasjarven , Alavuden , Toysan , Lehtimaen , Alajarven ja Lappajarven kautta. [7] Maan kohoaminen mannerjaan jalkeisen veden peitosta on yksi Etela-Pohjanmaan esihistorian keskeisista piirteista. Aikakaudelta 6500?4200 eaa. loytyy alueen ita- ja etelaosista noin 100 metria nykyisen meren pinnan ylapuolella. Aikakauden kulttuurille ominaisia loytoja ovat olleet kiviset reikanuijat ja pohjalaiset tasataltat . Kampakeraamisella aikakaudella Kyronmaa nayttaa olleen yksi maan tarkeista asutuskeskuksista. Vasarakirveskulttuurin aikakaudella Etela-Pohjanmaan alueelle on sijoitettu kivikauden lopulle jatkunut raja rannikon ja sisamaan valilla. Kiukaisten kulttuurin rikkaimmat loydot ovat sijoittuneet Etela-Pohjanmaalle. [8]

Pronssikaudella alueella syntyivat yhteydet Skandinavian maanviljelykulttuureihin. Rautakaudella asutus jatkui ja yhteydet skandinaviaan olivat yha vallitsevia, Kyronmaan ollessa yha merkittava keskus. Kristillisen ajanlaskun ensimmaisilla vuosisadoilla asutus lisaantyi voimakkaasti ja kansainvaelluskaudella Etela-Pohjanmaan kulttuuri kukoisti. Loytojen maaran ja laadun perusteella seutu oli tuolloin Suomen vaurainta. Aikakauden kukoistus on liitetty Itameren kaupan muutoksiin, kun Norlannista tuli turkiskaupan keskus, mihin myos Kyronmaan vauraus olisi perustunut. [8] Asutus seurasi nousevan rannikon myota kohti lantta. Etela-Pohjanmaan alueen muinaisloydot loppuvat 800-luvun alkuun, jonka on tulkittu merkitsevan alueen autioitumista. [7]

Nykymuotoinen asutus syntyi Etela-Pohjanmaalle 1200-luvun aikana, jolloin seka hamalaiset ja satakuntalaiset eramiehet jaivat asumaan alueelle. Samoihin aikoihin myos ruotsalaiset siirtolaiset saapuivat maakuntaan. Asutusta taydensi savolaisten uudisasukkaiden saapuminen Jarviseudun 1500-luvulla . Maakunnan uudisasutus jatkui vilkkaana 1700-luvulle saakka. Uudisasutusta lisasivat isojaon toimittaminen ja tervanpolton laajentuminen. [7]

Kristinuskon saapuminen ja Ruotsin vallan aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaan historiallinen kartta, suurimpana Kyron pitaja .

Kristinuskon juurruttua Suomeen Etela-Pohjanmaa laskettiin kuuluvaksi Turun hiippakuntaan . Maakunnassa sijaitsivat Mustasaaren , Pietarsaaren , Pohjankyron ja Narpion seurakunnat, jotka jakautuivat myohemmin useiksi paikallisiksi seurakunniksi. Useimmat kirkot rakennettiin puusta. Pohjankyron kirkko oli suomenkielisen Etela-Pohjanmaan ainoa kivikirkko. 1300-luvulla Korsholman linnasta muodostui maakunnan hallinnon keskus. Kartano toimi samaan aikaan maanviljelyn ja karjanhoidon mallitilana. Korsholman linnalaani muutettiin vuonna 1634 Pohjanmaan laaniksi . Kustaa III jakoi laanin edelleen Vaasan ja Oulun laaneiksi. [7]

Linnaleirirasituksen myota vaeston tyytymattomyys puhkesi nuijasotana . Sodan yhteydessa huovit surmasivat talonpoikia ja ryostivat maakuntaa. Suurvalta-ajan sodat eivat ulottuneet Etela-Pohjanmaalle, mutta vaesto osallistui sotaveroihin ja vaenottoihin sotavakeen. Venalaiset miehittivat Etela-Pohjanmaan kahdesti 1700-luvulla ja uudelleen Suomen sodan yhteydessa 1800-luvulla. Isonvihan aikana miehittaja havitti laajasti maakuntaa. Haminan rauhan yhteydessa Vaasan laaniin kuulunut Etela-Pohjanmaa luovutettiin Venajan keisarikunnalle . [7]

Suuriruhtinaskunnan aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen suuriruhtinaskunnan aikana Etela-Pohjanmaan yhteiskunnalliset erot olivat vahaiset. Valtaosa vaestosta oli itsenaisia tilallisia, joiden varallisuus perustui 1800-luvun puolivaliin erityisesti tervanpolttoon. Varallisuus ilmeni erityisesti kaksikerroksisten pohjalaistalojen rakentamisena. Tervanpolton vahetessa elinkeinot siirtyivat peltojen raivaukseen, jolloin torpparien ja palkollisten osuus vaestosta kasvoi. Yhteiskunnalliset muutokset aiheuttivat joukkoliikkeita, jotka ovat antaneet leimansa etelapohjalaiselle yhteiskunnalle. [7]

Venalaistamistoimien alettua 1900-luvun vaihteessa etelapohjalaisten osuus kutsuntalakoissa ja jaakariliikkeessa nousi keskeiseksi. Keisarivallan kaatumisen myota maakunnassa esiintyi omaehtoista kuntakohtaista toimintaa venalaisten sotilaiden aseistariisumiseksi ja pyrkimyksissa itsenaisyyteen. Toiminta ilmeni palokuntien ja suojeluskuntajarjestojen perustamisena. Suomen sisallissodassa maakunnan suojeluskuntalaisilla oli ratkaiseva osuus Ruoveden ja Vilppulan rintamilla. Maakunnan enemmisto oli valkoisten takana. [9]

Itsenaisyyden aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1920- ja 1930-luvuilla Etela-Pohjanmaa nousi huomion kohteeksi, kun Lapuan liike pyrki estamaan Kommunistisen puolueen toiminnan. Liike saavutti kommunistilait , porvarillisen eduskunnan ja Svinhufvudin valinnan presidentiksi. Liikkeen toiminta paattyi Mantsalan kapinaan . Etelapohjalaisten enemmisto tuomitsi liikkeen laittomat toimet. [9]

Talvisodassa ja jatkosodassa etelapohjalaiset taistelivat erityisesti Kannaksella ja Laatokan ymparistossa. Neuvostoliitto pommitti talvisodan aikana Vaasaa , Kaskista , Kristiinankaupunkia ja Seinajokea seka eraita sisamaan kohteita. Jatkosodan aikana koneet eivat yltaneet Etela-Pohjanmaalle. Sotien siirtolaiskuljetukset saapuivat joulukuussa 1939 Seinajoelle, josta ne ohjautuivat eri puolille maakuntaa. Talvisodan aikana Vaasan laaniin sijoittui kuudesosa siirtolaisista. Jatkosodan jalkeen siirtolaisvaeston kokonaismaaraksi tuli n. 5 %, mika oli muuta maan keskiarvon alapuolella. [9]

Aluejako [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaalla on 18 kuntaa , joista kahdeksan on kaupunkeja .

Kartta kunnista [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seutukunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaan maakuntakeskus on Seinajoki.

Jarviseudun seutukunta

Kuusiokuntien seutukunta

Seinajoen seutukunta

Suupohjan seutukunta

Entiset kunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 18. kunnaksi Isokyro .

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pinnanmuodot ja maapera [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaan luonnonmaisema on paaosin lakeutta, joka on Suomen suurin tasankoalue. Etela-Pohjanmaa liittyy lannessa Pohjanlahden rannikkoseutuun, pohjoisessa Keski-Pohjanmaan jokimaahan ja idassa seka etelassa Suomenselkaan , joka on Pohjanmaan lakeuksien ja Jarvi-Suomen valinen vedenjakaja . Maanpinta kohoaa loivasti rannikolta sisamaahan pain ja 100 metrin korkeustaso saavutetaan noin 100 kilometrin paassa rannikosta. [10] [11]

Lehtimaen ja Ahtarin alueella on laajahkoja yli 200 metrin korkeudessa olevia alueita. Myos Kurikan ja Jurvan alue erottuu ymparistoaan ylevampana seutuna. Maakunnan korkeimpia kohtia ovat Loytomaki (236 m) ja Raitamaki (240 m) Soinissa , Lauhanvuori (231 m) Isojoella , Suokonmaki (230 m) Lehtimaella seka Livonmaki (225 m) Alajarvella. Yksittaisista kohoumista tunnettu on myos Simpsio (132 m). [10]

Etela-Pohjanmaan kalliopera on Kauhavan ja Harman alueelta lanteen yhtenaista granodioriitti - ja kvartidioriittialuetta. Sen etela- ja itapuoli Lappajarven ja Seinajoen kautta kohti Suupohjaa on graniittijuonien luonnehtima migmaattinen gneissivyohyke. Vyohykkeella on paikoin graniittien, amfiboliittien, granodioriittien ja kvartsiittien pienehkoja esiintymia. Laajahkoja graniittiesiintymia on mm. Isojoen?Kauhajoen seka Ahtarin alueella. [10]

Etela-Pohjanmaan kallioperan erikoisuus on Lappajarven painanne, joka on 77 miljoonaa vuotta vanha jattilaismeteoriittikraatteri, joka on syntynyt maahan tormanneen meteoriitin rajahtaessa. Lauhavuoren alueella on laaja paleotsooisten sedimenttikivien alue jaanteena ikivanhaa peruskalliota peittaneesta kerrostumasta. [10] Jaakaudella kalliopera painui muutaman sadan metrin syvyyteen. Nain ennestaankin melko tasaisesta alueesta tuli mannerjaatikon ja veden tasoittelema savinen Etela-Pohjanmaan lakeus. Noin 10 000 vuoden kuluessa alue on kohonnut, ja maankohoaminen jatkuu edelleen. [12]

Alueen yleisin maalaji on moreeni. Runsaimmin avokallioita on Toysan ja Alaharman alueella. Mannerjaatikon kuljettama moreeni on paikoin kasautunut pitkittaisiksi moreeniselanteiksi, joita on runsaasti esim. Peraseinajoen ? Kuortaneen ja Ahtavan ? Lappajarven alueilla. Myos Jurvan pohjoisosissa on pienia De Geer -moreeneja . Etelaosassa on Pohjankankaan?Nummikankaan harjumuodostuma, joka suuntautuu Kurikan kautta Ilmajoelle. [10]

Laajoja hienosedimenttialueita ja savilakeuksia on Kyronjoen, Lapuanjoen ja Narvijoen varsilla, erityisesti Seinajoen ja Ilmajoen seudulla. Etela-Pohjanmaalla on runsaasti turvekerrostumia erityisesti idassa ja etelassa. Merkittavimmat suot ovat Kauhaneva, Iso Koihnanneva ja Iso Korvaneva Kauhajoen?Jalasjarven seudulla seka Sarvineva ja Levaneva Jurvan seudulla. [10] Etela-Pohjanmaan suot ovat enimmakseen kituvaa mantya kasvavia rameita ja puuttomia nevoja . [11]

Vesistot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lappajarvi heinakuussa 2014.

Etela-Pohjanmaa kuuluu lahes kokonaan Pohjanlahteen laskevien jokivesistojen piiriin. Ainoastaan Ahtarin alue liittyy Kokemaenjoen vesistoon . Selkamereen laskevia jokia ovat Isojoki , Teuvanjoki ja Narvijoki . Peramereen laskevia ovat Kyronjoki , Lapuanjoki , Purmonjoki ja Ahtavanjoki . Etela-Pohjanmaalla on vahan jarvia, jotka sijaitsevat paaosin maakunnan itaosan jarviseudulla. Suurimmat jarvet ovat Lappajarvi , Evijarvi , Kuortaneenjarvi , Alajarvi ja Ahtarinjarvi . [13]

Etela-Pohjanmaan jokilaaksot ovat perinteisesti olleet tulvaherkkia alueita. Tulvasuojelun ja vesien saannostelemiseksi Lapuanjoen vesistoalueelle on rakennettu Hirvijarven ja Kalajarven tekoaltaa seka Kyronjoen vesistoalueelle Kyrkojarven, Liikapuron ja Pitkamon altaat. Tarkeimpia pohjavesialueita ovat Lauhavuoren ja Pohjankankaan sora- ja hiekkakerrostumat. [13]

Luonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ilmasto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pohjanlahden vaikutus nakyy selvasti Etela-Pohjanmaan ilmastossa. Sisamaan lampotila on hieman rannikkoalueen lampotilaa matalampi. [10]

Kasvillisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaan kasvillisuutta leimaa selva meresta kohoamisesta seuraava vyohykkeisyys, jota erityisesti pohjoisosissa rikkovat rannikolle suuntautuvat jokilaaksot. Jokivarsia reunustavat rehevat, suurelta osin viljelykseen raivaitut vyohykkeet. Aivan rannikkoseudun tuntuma kuuluu Etela-Suomen suuralueeseen ja valtaosa alueesta kuuluu Pohjanmaan?Kainuun lantiseen suuralueeseen. Rannikkovyohykkeen suot ovat kermikeidassoita ja keskiboreaalinen metsavyohyke vaiheutuu. Metsissa ovat vallitsevia kuivahkot, kuivat ja karukkokasvukkaat. [13]

Etelaisten putkilokasvilajien maara vahenee rannikolta kohti Suomenselkaa. Suomenselan kasvistossa on muutamia itaisia ja koillisia lajeja. Etela-Pohjanmaan metsakasvillisuuden valtapuu on manty ja metsat ovat tyypiltaan karuja kangasmetsia. [13] [11]

Elaimisto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lauhanvuoren puhtaista pohjavesista vetensa saava Isojoki on merkittava lohijoki . Metsien suurista nisakkaista tarkein on hirvi . Suurpedot kuten susi ja karhu esiintyvat syrjaisilla salomailla. Metsaelamistosta Etela-Pohjanmaalla esiintyy valkohantapeuraa , villisikaa ja supikoiria . Harvaan asutuilla seuduilla on jonkin verran suuria petolintuja. Pohjoisia lintulajeja edustavat kuukkeli ja lapinpollo ja myos joutsen kuuluu alueen linnustoon. Viljellyilla alueilla esiintyy erityisesti peltopyy - ja fasaanikantoja . [13]

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vakiluku [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaan vakiluku oli vuoden 2018 lopussa 189 715. Maakunnan asukasluku on 3,4 % koko Suomen vakiluvusta. Eniten asukkaita on Seinajoella (63 288) ja vahiten Karijoella (1 274). Seutukunnista vakiluvultaan suurin on Seinajoen seutu 126 876 asukkaallaan. Muut seutukunnat ovat keskenansa suunnilleen samaa kokoluokkaa ja selvasti Seinajoen seutukuntaa pienempia. [14]

Etela-Pohjanmaan vaeston sukupuolirakenne oli vuoden 2018 lopussa 50,2 % naisia ja 49,8 % miehia. Suurimmat erot sukupuolten osuuksien valilla ovat Isojoella ja Karijoella. Molemmissa miehia oli naisia enemman; Isojoella 53,8 % ja Karijoella 52,4 % asukkaista oli miehia. Naiset olivat enemmistona kolmessa kunnassa: Seinajoella (51,3 %), Lapualla (50,5 %) ja Lappajarvella (50,1 %). [15]

Alle 15-vuotiaita Etela-Pohjanmaan vaestosta on 16,7 %, mika on hieman koko Suomen keskiarvoa (16,0 %) korkeampi. Tyoikaisia Etela-Pohjanmaalla on 58,6 %. Tama on koko maan keskiarvoa pienempi, kun 15-64-vuotiaiden osuus koko maan vaestosta on 62,2 %. Etela-Pohjanmaalla yli 65-vuotiaita oli 24,7 % vaestosta, kun koko maan keskiarvo oli 21,8 %. [16] Etela-Pohjanmaan huoltosuhde, eli huollettavien suhde tyoikaiseen vaestoon on koko maan neljanneksi heikoin: 70,7 sataa tyoikaista kohden. [17]

Vuonna 2021 Etela-Pohjanmaalla oli vahiten ulkomaalaistaustaisia Suomen maakunnista eli 2,7 prosenttia maakunnan vaestosta. [18]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Etela-Pohjanmaan vaestonkehitys 1980?2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
195 769
1985
  
200 815
1990
  
201 670
1995
  
200 857
2000
  
195 615
2005
  
193 812
2010
  
193 521
2015
  
192 963
2020
  
188 548
Lahde: Tilastokeskus. [19] [20]

Suurimmat taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2017 Etela-Pohjanmaalla sijaitsi 47 taajamaa. [21] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.

# Taajama Kunta Vakiluku
(31.12.2017) [22]
1 Seinajoen keskustaajama Seinajoki &&&&&&&&&&049992.&&&&00 49 992
2 Ilmajoki-Kurikka Kurikka 6 765
Ilmajoki 6 724 		&&&&&&&&&&013489.&&&&00 13 489
3 Lapuan keskustaajama Lapua &&&&&&&&&&010674.&&&&00 10 674
4 Kauhajoen keskustaajama Kauhajoki &&&&&&&&&&&08698.&&&&00 8 698
5 Kauhavan keskustaajama Kauhava &&&&&&&&&&&05509.&&&&00 5 509
6 Alajarven keskustaajama Alajarvi &&&&&&&&&&&05111.&&&&00 5 111
7 Alavuden keskustaajama Alavus &&&&&&&&&&&03973.&&&&00 3 973
8 Ahtarin keskustaajama Ahtari &&&&&&&&&&&03423.&&&&00 3 423
9 Jalasjarven kirkonkyla Kurikka &&&&&&&&&&&03311.&&&&00 3 311
10 Teuvan kirkonkyla Teuva &&&&&&&&&&&02778.&&&&00 2 778

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bruttokansantuote Etela-Pohjanmaalla oli vuonna 34 357 euroa asukasta kohdin, mika on pienempi kuin Suomessa keskimaarin. Suurin bruttokansantuote oli Seinajoen seutukunnassa. [23] Etela-Pohjanmaa tunnetaan yrittajyydesta , vahvasta maataloussektorista seka monipuolisesta kulttuuritarjonnasta. Tyo- ja elinkeinoministerion arvion mukaan maakunnan muutosjoustavuus on varsin hyva, silla alueella ei ole voimakasta riippuvuussuhdetta yksittaiseen kapeaan toimialaan. Etela-Pohjanmaan vahvimpia klustereita ovat kone- ja metalliteollisuuteen painottunut teknologiateollisuus, elintarviketuotanto seka puutuote- ja huonekaluteollisuus. [24]

Maatalous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaan elinkeinotoiminta on maatalousvaltaista ja maarallisesti tarkasteltuna Suomen suurin maatalousmaakunta. Vuonna 2019 Etela-Pohjanmaalla oli yli 5 200 maatalous- ja puutarhayritysta. [25] Etela-Pohjanmaan osuus Suomen elintarvikealan tuotannosta oli vuonna 2021 lahes viidennes. Maatalous- ja elintarvikeala on merkittava tyollistaja: lahes 13 % tyollisista tyoskentelee alalla, mika on huomattavasti enemman kuin muualla Suomessa. Maakunnan kokonaistuotannon arvosta 23 prosenttia tulee ruokaketjun toiminnasta ja silla on arvioitu olevan yli 60 prosentin vaikutus maakunnan bruttokansantuotteeseen. [26]

Kyronmaan seutu on erityisesti maatalouteen ja viljelyyn soveltuvaa ja alueella tuotetaan seka leipa- etta rehuviljaa. Karjatalouden puolella harjoitetaan erityisesti sikataloutta. Muualla Etela-Pohjanmaalla maatalous on karjatalousvaltaisempaa ja lypsykarjavaltaisempaa. Merkittava kanatalouspitaja on Ilmajoki . Suomenselka on nautakarjatalousaluetta. Perunanviljelysalueita ovat erityisesti Karijoki seka Lappajarvi?Vimpelin seutu Alaharmaan saakka. Ylistaron Kitinojalla viljellaan sokerijuurikasta. Ahtarissa, Soinissa, Alavudella, Kuortaneella, Lehtimaella ja Toysassa metsatalous on merkittava tulonmuodostaja. Kauhajoki on lypsykarjan ja metsatalouden aluetta. [27] Etela-Pohjanmaalla on erityisen paljon viljatiloja ja siipikarjatiloja. [28]

Yrittajyys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaan yritystiheys on Suomen korkeimpia. Etelapohjalaista yrittajyytta voidaan luonnehtia mikro- ja pienyritysvaltaiseksi. Maakunnan kannalta elintarvikesektorilla ja kone- ja metalliteollisuudella on suuri merkitys. Maakunnassa on toteutettu lukuisia omistajanvaihdosten edistamiseen tahtaavia hankkeita vuodesta 1999 lahtien. [29]

Alueen elinkeinoista maa- ja metsataloudella on keskimaaraista suurempi merkitys, erityispiirteena ovat pienyritysten suuri maara ja niiden muodostamat alueelliset keskittymat esimerkiksi puu-, metalli- ja tekstiiliteollisuudessa.

Etela-Pohjanmaalla on merkittavaa elintarviketeollisuutta: muun muassa Atria on etelapohjalainen yritys. Seinajoella sijaitsee myos valtakunnallinen elintarvikealan osaamiskeskus.

Teollisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muita suurempia Etela-Pohjanmaalla toimivia yrityksia ovat Ruukki , Ilkka-Yhtyma ja Valio . Etela-Pohjanmaan jarviseudulla on laaja teollisen hirsitalorakentamisen keskittyma. Esimerkiksi Honkarakenne ja Finnlamelli valmistavat hirsitaloja Etela-Pohjanmaalla.

Turismi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Karhuja Ahtarin elainpuistossa.

Suosittuja matkailukohteita Etela-Pohjanmaalla ovat Alaharmassa sijaitseva PowerPark -huvipuisto, Suomen toiseksi suurin elaintarha Ahtarin elainpuisto , Lappajarven kraatterijarvi ja Veljekset Keskinen Oy -kylakauppa, joka on Helsingin Stockmannin jalkeen myynniltaan Suomen toiseksi suurin tavaratalo. lahde?

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maantieliikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaan kautta kulkevat valta- ja kantatiet:

Raideliikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaan rautateiden solmukohta on Seinajoen rautatieasema , josta lahtevat radat viiteen suuntaan: Tampereelle, Ouluun , Vaasaan, Keuruun Haapamaelle ja Kaskisiin. Rataosat Seinajoelta Tampereelle, Ouluun ja Vaasaan on sahkoistetty. Suupohjan radalla Seinajoelta Kaskisiin on vain tavaraliikennetta. [30]

Kristinusko [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lapuan tuomiokirkko

Etela-Pohjanmaa kuuluu luterilaisen kirkon piirissa Lapuan hiippakuntaan , jonka piispana on toiminut vuodesta 2022 lahtien Matti Salomaki . Etela-Pohjanmaa on perinteisesti ollut herannaisyyden tukialuetta. Herannaisyyden yhtenainen voimakas kannatus keskittyy erityisesti Lapuanjokilaakson alueelle: Lapuan , Nurmon , Seinajoen , Ylistaron , Yliharman ja Isonkyron kuntiin. Liikkeen keskusjarjesto Herattaja-Yhdistys toimii Lapualta kasin, mika merkitsee tukea myos liikkeen toiminnalle. [31]

Samoilla alueilla on myos evankelisuudella on voimakasta kannatusta. Evankelisuutta tavataan lisaksi myos useimmilla muillakin Etela-Pohjanmaan paikkakunnilla. Evankelisuus on ominaista varsinkin Seinajoen lansi- ja etelapuolisilla alueilla, Suupohjassa, etelarajan kulkiessa Isojoen tienoilla. Maakunnan itaosissa evankelisuus on epayhtenaista, mutta yhtyy osin Keski-Suomen kannatusalueeseen. Jarviseudulla esiintyy jonkin verran vanhoillislestadiolaisuutta . Evankelioiva heratyskristillisyys on saanut kannattajaryhmia muutamissa asutuskeskuksissa. [31]

Seinajoen helluntaikirkko

Vapaakirkollisuudella on niin ikaan ollut vahva asema maakunnassa. Ruotsinkielisella rannikkoseudulla voimakkaasti 1860-luvulta lahtien vaikuttaneella baptismilla on ollut vaikutusta myos suomenkieliseen maakuntaan. Suurin suomenkielinen baptistiyhteiso on sijainnut Jurvassa . Vapaakirkollisuuden osalta juuri Etela-Pohjanmaalla on sijainnut vanhan Vaasan laanin vapaaseurakuntien selva enemmisto. 1900-luvun helluntaiheratyksen kerasi aluksi hajanaista kannatusta ympari maakuntaa. [32] 1970-luvun loppupuolella helluntaiheratys alkoi Niilo Yli-Vainion johtamana kerata suuria ihmismaaria ensin Lapualle ja pian muuallekin ympari maata. 2000-luvulla helluntaiheratyksen keskukseksi on kasvanut Seinajoen helluntaiseurakunta . [33] [34]

Etela-Pohjanmaalle ovat kautta aikojen olleet ominaisia suuret, uskonnolliset, valtakunnalliset tai alueelliset juhlat. Tunnetuimpia naista ovat Herattajajuhlat ja Evankeliumijuhlat . Naille valtakunnallisille juhlille on kertynyt tavallisesti 30 000?35 000 sanankuulijaa. [33]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Identiteetti ja arvot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaalla heimo - ja maakunnallinen identiteetti on keskimaaraisesti vahvempaa kuin useimmissa Suomen maakunnissa. [35] Etelapohjalaisuuteen liitettyja tyypillisia ominaisuuksia ovat olleet muun muassa itsenaisyys, [36] kotiseuturakkaus, oikeudenmukaisuus, perinteiden kunnioitus, yhteisollisyys, yrittelijaisyys, kilpailuhenkisyys ja rohkeus. [37]

Vapaus on ollut etelapohjalaisille tarkea arvo. Siihen liitetaan nuijasota ja sita johtaneen etelapohjalaisen Jaakko Ilkan muisto, josta on tehty muistomerkkeja, naytelma, ooppera ja kirjallisuutta, ja Etela-Pohjanmaalla muistellaan paljon myos muun muassa talvi - ja jatkosotaa seka sotaveteraaneja. [36]

Myos 1800-luvun puukkojunkkari-ilmio on jattanyt jalkensa mielikuvaan Etela-Pohjanmaasta. [38] Hajyista kerrottiin tarinoita, [38] ja ilmion vaikutus on nakynyt esimerkiksi etelapohjalaisissa kansanlauluissa [39] [38] , kansannaytelmassa Pohjalaisia [40] ja myohemmin Etela-Pohjanmaalle sijoittuvissa elokuvissa. [41] [38] Siita on kehittynyt myytti, jota on verrattu myos Robin Hood -legendaan, [38] mutta sen yhdistamista etelapohjalaisuuteen on pidetty joskus huononakin asiana. [42] Hajyily on liitetty etelapohjalaiseen uhmakkuuteen, jonka on puolestaan nahty ilmenevan joskus negatiivisella tavalla, mutta mahdollisesti myos positiivisesti, esimerkiksi paattavaisena suoraselkasyytena. ”Hajyilysta” onkin puhuttu lisaksi varsinaista puukkojunkkari-ilmiota laajemmin esimerkiksi yhdistamalla sita jussipaitaan , jonka on nahty edustavan muun muassa uhmakkuuden positiivisia puolia. [41]

Murre [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaan murre kuuluu suomen kielen lansimurteisiin . [43] Murteen tunnetuin elementti on d-kirjaimen korvaaminen r-kirjaimella. [44] Jotkin murteen piirteista ovat ominaisia vain sille, ja murre on joistakin alueellisista eroavaisuuksistaan huolimatta perin yhdenmukainen sen koko puhealueella. [45]

Etela-Pohjanmaan maakunnan itaosassa sijaitseva Jarviseudun alue eli ”savolaiskiila” on kuitenkin varsinaisen etelapohjalaisen murrealueen ulkopuolella; siella puhutaan omaleimaista savolaismurretta , jossa on pohjalaisia vaikutteita. [46]

Tapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Useiden Etela-Pohjanmaan kulttuuritapahtumien pohja on maakunnan perinnejuhlissa ja talkoo - eli ”kokkatoissa”. [37] Maakunnan kulttuuritapahtumia ovat esimerkiksi Ilmajoen Musiikkijuhlat seka Seinajoella jarjestettavat Provinssirock , Tangomarkkinat [39] ja Vauhtiajot . [47] Maakuntaa kiertava tapahtuma Etelapohjalaiset Spelit yllapitaa etelapohjalaisen kansanmusiikin perinnetta. [48] [49] Lisaksi Kauhajoen Nummijarvella jarjestetaan joka juhannus metallimusiikkiin keskittynyt Nummirock -festivaali.

Musiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaalla haat ja muut juhlat elavoittivat kansanmusiikkiperinnetta. 1800-luvun puolivalissa etelapohjalaista kansanmusiikkia alettiin kerata ja tutkia, ja etelapohjalaiset saveltajat Toivo Kuula ja Heikki Klemetti kayttivat sita myos pohjana savellyksissaan. Myohemmin esimerkiksi Elonkerjuu -yhtye on ammentanut etelapohjalaisuudesta aineksia musiikkiinsa, ja muita tunnettuja maakunnasta kotoisin olevia muusikoita ovat olleet muun muassa Paula Koivuniemi ja Kolmas Nainen . [39]

Rakennuskulttuuri ja maisema [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Edustalla Seinajoen kaupungintalo ja taustalla Lakeuden ristin kellotorni Aalto-keskuksessa.

Etela-Pohjanmaan tunnetuinta arkkitehtuuria edustavat muun muassa kuortanelaissyntyisen Alvar Aallon suunnittelema Lakeuden risti -kirkko ja sen yhteyteen rakennettu Aalto-keskukseksi kutsuttu alue Seinajoella. [50] Pohjalaistalot ovat pohjalaista rakennusperinnetta, ja niita on myos museokaytossa nahtavilla muun muassa Etela-Pohjanmaan museossa Seinajoella, Yli-Lauroselan talomuseossa Ilmajoella [51] ja Isonkyron kotiseutumuseossa . [52]

Etela-Pohjanmaa on tunnettu lakeuksistaan , [4] ja muun muassa Ilmajoen Alajoen lakeusmaisema luokitellaan valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. [53] Lakeus-sanaa kaytetaankin Etela-Pohjanmaalla monissa yhteyksissa, esimerkiksi Lakeuden risti -kirkon ja yritysten nimissa. [54] Geologisia nahtavyyksia ovat esimerkiksi Simpsion vuori Lapualla, Pirunpesa Jalasjarvella ja Karijoen Susiluola , jossa on ehka sailynyt merkkeja jaakautta aikaisemmasta ihmisasutuksesta.

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etela-Pohjanmaalla merkittavia urheilulajeja ovat perinteisesti olleet paini, pesapallo, voimistelu ja hiihto. [55]

Etela-Pohjanmaalta on tullut valtakunnallisesti tunnettuja urheilijoita, myos pienemmilta paikkakunnilta. Esimerkiksi 2010-luvun urheilijoista Seinajoen Seudun Urheilijoita edustava keihaanheittaja Tero Pitkamaki on kotoisin Ilmajoelta . Etela-Pohjanmaan eras keskeinen urheilu- ja liikuntainstituutti on Kuortaneen urheiluopisto , jonka laheisyydessa on myos Kuortaneen urheilulukio .

Ruoka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etelapohjalaisiin perinneruokiin kuuluvat esimerkiksi erilaiset veri - ja silakkaruoat , kropsu , leipajuusto , klimppisoppa ja ohrakryynipuuro . [56]

Perinneasut ja kasityoperinne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jussipaita

Naisille on useita erilaisia etelapohjalaisia kansallispukuja ja miehille kolme, mutta termi Etela-Pohjanmaan kansallispuku voi tarkoittaa nimenomaisesti Harman-Isonkyron naisen kansallispukua ja tiettya miesten kansallispukua, jota kutsutaan myos Jussi-puvuksi. Jussi-pukuun kuuluu helavyo , [57] joka on tunnettu etelapohjalaisena symbolina. [41] Niin ikaan symboleiksi ovat muodostuneet myos jussipaidaksi kutsuttu villapaita [58] ja sille perinteinen vinoneliokuviointi. [59]

Vinoneliokuviointia on kaytetty Etela-Pohjanmaalla jo ennen jussipaidan vaikutusta muissakin yhteyksissa, kuten raanuissa . Tietyt varit ja kuvioinnit vakiintuivat etelapohjalaisessa tekstiilissa, esimerkiksi musta-punaisesta tai puna-valkoisesta tuli tyypillinen variyhdistelma. [59]

Etelapohjalainen kasityo tunnetaan muun muassa taidokkaasta veistamisesta. Ilmajoella vaikuttaneet Konnin mestarit ja heidan kauttaan laajemminkin maakunnassa levinnyt kellonvalmistuksen oppi tuottivat tunnettuja konninkelloja, jotka ovat arvostettu osa etelapohjalaista esinekulttuuria. [59]

Hallinto ja politiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maakuntaliitto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Etela-Pohjanmaan liitto

Etela-Pohjanmaan liitto on lakisaateinen kuntayhtyma , joka vastaa Etela-Pohjanmaan maakunnan strategisesta suunnittelusta ja kehityksesta. Maakuntaliitto toteuttaa demokraattisen paatoksenteon mukaisesti tehtavia aluekehityksen, edunvalvonnan ja viestinnan, kansainvalistymisen ja kulttuurin kehittamisen aloilla. Etela-Pohjanmaan maakuntajohtajana on toiminut vuodesta 2022 lahtien Heli Seppelvirta . [60] [61]

Politiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maakuntavaltuuston kokoonpano puolueittain. [62]

Kausi KESK KOK PS SDP KD VIHR VAS Yht.
2017?2021 24 14 5 7 3 2 1 56
2021?2025 22 14 11 6 3 1 1 58


Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Kakkuri Pekka, Katajamaki Unto, Lagerstedt Ilpo, Perttula Heikki & Ruismaki Liisa:  Etela-Pohjanmaan kotiseutuhistoria . Alavus: Viiskunta Oy, 1985. ISBN 951-0-29140-4 .
  • Laukkonen, Ilmari:  Vaasa aikansa kuvastimena II . 1903?1978. Vaasa: Vaasa Oy:n kirjapaino, 1981. ISBN 951-660-065-4 .
  • Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes:  Finlandia: Otavan iso maammekirja 7 . Etela-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986. ISBN 951-1-08930-7 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. ↑ Vaestonmuutosten ennakkotiedot muuttujina Vuosineljannes, Alue ja Tiedot 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 25.4.2024.
  3. ↑ https://www.epliitto.fi/vakiluku ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  4. ↑ a b Etela-Pohjanmaata ja pohjalaisia | Elava arkisto | yle.fi yle.fi . Viitattu 13.1.2021.
  5. ↑ Arja Korjus-Hietala: Murteen haviaminen murentaa paikkakuntien omaleimaisuutta www.pohjankyro-lehti.fi . Viitattu 20.3.2022.
  6. ↑ Europeana Heraldica extranet.narc.fi . Arkistoitu 22.6.2020. Viitattu 27.6.2020.
  7. ↑ a b c d e f Etela-Pohjanmaan kotiseutuhistoria s. 220
  8. ↑ a b Rikkinen & Sihvo 1986, s. 13
  9. ↑ a b c Etela-Pohjanmaan kotiseutuhistoria s. 221
  10. ↑ a b c d e f g Rikkinen & Sihvo 1986, s. 22?24
  11. ↑ a b c Nae ja koe Suomi (SK 24B/1987), s. 176.
  12. ↑ Pekka Hyvarinen (toim.): Nae ja koe Suomi: matka kauneimpiin maisemiin (Suomen Kuvalehti 24B/1987), s. 177?180. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1987.
  13. ↑ a b c d e Rikkinen & Sihvo 1986, s. 25?27
  14. ↑ Vakiluku - Etela-Pohjanmaan liitto 4.11.2019. Etela-Pohjanmaan liitto. Arkistoitu 28.5.2019. Viitattu 4.12.2019.
  15. ↑ Sukupuolijakauma - Etela-Pohjanmaan liitto 4.11.2019. Etela-Pohjanmaan liitto. Arkistoitu 26.4.2020. Viitattu 4.12.2019.
  16. ↑ Vaeston ikarakenne - Etela-Pohjanmaan liitto 4.11.2019. Etela-Pohjanmaan liitto. Arkistoitu 26.4.2020. Viitattu 4.12.2019.
  17. ↑ Huoltosuhde - Etela-Pohjanmaan liitto 4.11.2019. Etela-Pohjanmaan liitto. Arkistoitu 26.4.2020. Viitattu 4.12.2019.
  18. ↑ Miten Suomen vaesto muuttuu? Helsingissa on 100 000 vieraskielista nykyista enemman vuonna 2035 www.iltalehti.fi . Viitattu 7.10.2023.
  19. ↑ Vaestonmuutokset neljannesvuosittain 1987 - 2018 Tilastokeskus. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
  20. ↑ Vaestorakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M12* Tilastokeskus. Arkistoitu 13.7.2020. Viitattu 5.2.2020.
  21. ↑ Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 27.11.2018.
  22. ↑ Taajamat vakiluvun ja vaestontiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 24.7.2018. Viitattu 27.11.2018.
  23. ↑ Aluetilinpito Etela-Pohjanmaan liitto . Viitattu 3.3.2023.
  24. ↑ Elinkeinoelaman tilanne ja nakymat Tyo- ja elinkeinoministerio: Alueelliset kehitysnakymat syksylla 2020 . Viitattu 28.11.2020.
  25. ↑ Helinko, Matias: Maatilojen maara vahenee Suomen suurimmassa maatalousmaakunnassa Seinajoen Sanomat . 6.3.2020. Viitattu 3.3.2023.
  26. ↑ Junkkari, Terhi: Etela-Pohjanmaan vahva elintarviketuotanto luo pohjan ruokasektorin laaja-alaiselle kehittamiselle SeAMK-lehti . 14.9.2021. Viitattu 3.3.2023.
  27. ↑ Rikkinen & Sihvo 1987, s. 29
  28. ↑ Maatalous eri osissa Ruokatieto . Viitattu 3.3.2023.
  29. ↑ Etela-Pohjanmaan yrittajyyskatsaus 2015 Seinajoen ammattikorkeakoulu . Arkistoitu 19.4.2021. Viitattu 4.12.2020.
  30. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat , s. 138?140. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  31. ↑ a b Huotari, Voitto:  Kirkkomme heratysliikkeet tanaan , s. 149. Pieksamaki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2 .
  32. ↑ Seppo, Juha:  Uskovien yhteiso vai valtionkirkko , s. 17?106. Uskonnolliset vahemmistoyhteisot ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923?1930. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1983. ISBN 951-9021-50-7 .
  33. ↑ a b Laukkonen 1981, s. 194
  34. ↑ Purola, Hannu: Seurakunta jatkaa rakentamista. (Verkkojulkaisu, paivitetty 19.2.2015) Ilkka , 19.2.2015.
  35. ↑ Studies on Finnish attitudes and identities The Finnish Cultural Foundation . Viitattu 21.2.2022. (englanniksi)
  36. ↑ a b Etela-Pohjanmaan maakuntamuseo: Etelapohjalaisuuden symbolit: Vapauden periaate ja isanmaallisuus. tarinasoitin.fi . Viitattu 3.12.2022.
  37. ↑ a b Etela-Pohjanmaan liitto (2014): Etela-Pohjanmaa ? Jotakin parempaa ? Etela-Pohjanmaan kulttuuristrategia vuosille 2015?2020 , s. 5?9.
  38. ↑ a b c d e Amonoo, Hannele: Hajyt ? Pohjanmaan sitkein myytti yle.fi . 11.04.2014. Viitattu 22.3.2022.
  39. ↑ a b c Etela-Pohjanmaan maakuntamuseo: Etelapohjalaisuuden symbolit: Musiikkimaakunta tarinasoitin.fi . Viitattu 3.12.2022.
  40. ↑ Kallio, Reino: Kansannaytelmaan Pohjalaisia liittyy mysteeri Historiatietoa/Reino Kallio . 28.12.2012. Viitattu 22.3.2022.
  41. ↑ a b c Etela-Pohjanmaan maakuntamuseo: Etelapohjalaisuuden symbolit: Hajyily tarinasoitin.fi . 2022. Viitattu 3.12.2022.
  42. ↑ Zimmerbauer, Kaj (2008): Alueellinen imago ja identiteetti liikkeessa. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti.
  43. ↑ Suomen murteet Kotimaisten kielten keskus . Viitattu 20.3.2022.
  44. ↑ Etela-Pohjanmaan maakuntamuseo: Etelapohjalaisuuden symbolit: Murre tarinasoitin.fi . Viitattu 3.12.2022.
  45. ↑ Etelapohjalaisten murteiden piirteita sokl.uef.fi . Arkistoitu 26.5.2021. Viitattu 23.3.2022.
  46. ↑ Riikka Tervonen: Jarviseudun murre ? itainen kiila pohjalaismurteiden valissa Katterno Digital . 2018. Viitattu 20.3.2022.
  47. ↑ Henna Alanko: Vauhtiajot palaavat ratatapahtuman kera kahden koronavuoden jalkeen Seinajoen Sanomat . 18.5.2022. Viitattu 4.12.2022.
  48. ↑ Kotirinta, Pirkko: Etelapohjalaisia Speleja soitetaan nyt Jalasjarvella Helsingin Sanomat . 1.7.1994. Viitattu 24.3.2022.
  49. ↑ Etelapohjalaiset Spelit pelataan tana vuonna kansanlaulu- ja murreteemoilla Seinajoen Sanomat . 2.8.2017. Viitattu 24.3.2022.
  50. ↑ Elina Niemisto: Moni vieroksui Alvar Aaltoa, eika "funkkislaatikko" ollut kelvata kirkoksi ? pohjalaisesta uhosta syntyi kuitenkin Lakeuden risti Yle Uutiset . 29.12.2020. Viitattu 20.3.2022.
  51. ↑ Riukulehto, Sulevi; Makela, Matti; Orhanen, Outi & Lehtimaki, Anni: Pohjalaistalot ? yhteista kulttuuriperintoamme. Helsingin yliopisto: Ruralia-instituutti, 2014.
  52. ↑ Kotiseutumuseo isokyro.fi . Viitattu 21.3.2022.
  53. ↑ Arvokkaat maisema-alueet, sovellus v.2021 Syke . Viitattu 27.3.2022.
  54. ↑ Etela-Pohjanmaan maakuntamuseo: Etelapohjalaisuuden symbolit: Lakeus tarinasoitin.fi . Viitattu 3.12.2022.
  55. ↑ Etela-Pohjanmaan maakuntamuseo: Etelapohjalaisuuden symbolit: Etelapohjalainen urheilu tarinasoitin.fi . 2022. Viitattu 3.12.2022.
  56. ↑ Maakuntien ruokaperinteita Ruokatieto Yhdistys . Viitattu 20.3.2022.
  57. ↑ Etela-Pohjanmaan kansallispuvut Etela-Pohjanmaan Nuorisoseura . Viitattu 20.3.2022.
  58. ↑ Luutonen, Marketta: Harrin Jussin muisto: Jussipaita suomalaismiehen rooliasuna Oppimista, opetusta, monitieteisyytta - Kirjoituksia Kuninkaankartanonmaelta . 2008. Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos.
  59. ↑ a b c Etela-Pohjanmaan maakuntamuseo: Etelapohjalaisuuden symbolit: Nayttamisen tarve tarinasoitin.fi . 2022. Viitattu 3.12.2022.
  60. ↑ Etela-Pohjanmaan liitto: tehtavat epliitto.fi . Viitattu 18.11.2019.
  61. ↑ Jorma Ylonen: Etela-Pohjanmaa valitsi Heli Seppelvirran maakuntajohtajaksi Kuntalehti . 13.12.2021. Viitattu 10.3.2022.
  62. ↑ Etela-Pohjanmaan liitto: Maakuntavaltuusto epliitto.fi . Viitattu 18.11.2019.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Etela-Pohjanmaan_maakunta&oldid=22382471 ”