Esko Kalevi Kononen
(
17. lokakuuta
1930
Sortavala
?
5. lokakuuta
1983
Lahti
) oli suomalainen
harmonikkataiteilija
.
[1]
Esko Kononen syntyi Sortavalassa, josta perhe muutti
Joensuuhun
Eskon ollessa pikkupoika. Esko tiesi jo poikavuosinaan, etta hanesta tulisi nimenomaan harmonikansoittaja, ja han esiintyi jo sotavuosina viihdytyskiertueilla rintamalla.
[2]
Kononen opiskeli harmonikansoittoa muun muassa Eino Lajusen ja
Viljo Vesterisen
johdolla.
[1]
Han oli tekemisissa myos
Lasse Pihlajamaan
kanssa. Kun Kononen meni keikalle Joensuuhun, han meni Pihlajamaan hotellihuoneeseen kysymaan neuvoja soittamiseen.
Kononen voitti Suomen harmonikkamestaruuden kolme kertaa vuosina 1947, 1959 ja 1960, jonka lisaksi han oli viides harmonikansoiton maailmanmestaruuskilpailuissa
Helsingissa
1965.
[1]
Han oli myos voittoisassa Suomi-Ruotsi harmonikkamaaottelujoukkueessa vuonna 1961 yhdessa
Kalevi Nyqvistin
ja
Reijo Walleniuksen
kanssa.
[3]
Han teki lukuisia levytyksia, toimi tanssimuusikkona, harmonikansoiton opettajana, seka kotimaan lisaksi konsertoi
Yhdysvalloissa
,
Neuvostoliitossa
ja
Saksassa
.
[1]
Esko Kononen piti omien sanojensa mukaan klassisesta ja ranskalaisesta
musette
-musiikista, mutta perheen elatuksen vuoksi joutui soittamaan paaosin tanssimusiikkia. Youtubessa on hanen esittaminaan mm. kaksi musette-valssia, Soir de Paris ja Teema tv-sarjasta Komisario Maigret, jotka han levytti 1960-luvun jalkipuoliskolla nuoremmalta mestarilta Kaarlo Vihiselta lainaamallaan, tiettavasti Suomen ainoalla erikoisrakenteisella Scandalli Professional- harmonikalla. Han soitti myos oman trionsa kanssa johon hanen lisakseen kuuluivat veljensa
Lasse Kononen
ja
Erkki Ihalainen
. Han soitti myos duettoja
Taito Vainion
ja
Kaarlo Vihisen
kanssa. Lisaksi han savelsi muutamia harmonikkakappaleita.
[4]
Esko Konosen kohtaloksi koitui se, etta han joutui toimimaan sina aikana, jolloin harmonikkamusiikki oli suureksi osaksi menettanyt yleisen arvostuksensa pop- ja rockmusiikin paineessa. Muusikkokollegoiden mielesta Kononen oli liian taitava taustamuusikoksi ja olisi tarvinnut enemman tukea voidakseen kehittya huippuluokan konserttiesiintyjaksi.
[5]
- Mestaritangoja (1960 Philips)
- Mestarivalsseja (1960 Philips)
- Konsertti LP (1968 Blue Master, mukana kappaleissa "Il Treno" ja "Bianco e Nero" Kaarlo Vihinen)
- Tanssimusiikkia (1968 Blue Master)
- Esko Kononen LP (1969 Blue Master)
- Sininen hetki (1975, Finnlevy)
- Kesan muistot (1976, PSO; yhdessa Lasse Konosen ja Erkki Ihalaisen kanssa)
- Taysin palkein (1983, LeBaron Music)
- Unohtumattomat ? Hanurin taitureita 2 (levylla mukana Esko Kononen,
Matti Viljanen
,
Jorma Juselius
ja
Taito Vainio
) (1994, Warner Music)
- ↑
a
b
c
d
Suuri Musiikkitietosanakirja 4 Kuul-N
, s. 19. Helsinki: Weilin + Goos ja Otava, 1991.
ISBN 951-35-4728-0
.
- ↑
Ilpo Hakasalo:
Taysin palkein
-levyn takakansiteksti. LeBaron Music, 1983.
- ↑
Dragspelstavlingar
www.dragspelsforbundet.se
. 2014. Sveriges Dragspelares Riksforbund.
Arkistoitu
7.7.2015. Viitattu 5.7.2015.
- ↑
Lahde: Esko Konosen nuottialbumi
- ↑
Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman:
Suomi soi 1 ? Tanssilavoilta tangomarkkinoille
, s. 212. Helsinki: Tammi, 2004.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
|
