Ensio Seppanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ensio Seppanen
Ensio Seppänen
Ensio Seppanen
Henkilotiedot
Syntynyt 7. syyskuuta 1924
Kemi
Kuollut 28. kesakuuta 2008  (83 vuotta)
Kemi
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala kuvanveisto
Kuuluisimpia toita Poro ja lappalainen
Kveenipatsas
Hyppaavat lohet
Lauttamies-patsas
Eero Mantyrannan patsas

Kauko Ensio Seppanen ( 7. syyskuuta 1924 Kemi ? 28. kesakuuta 2008 Kemi ) [1] oli suomalainen kuvanveistaja , professori ja Lapin kuvanveiston pioneeri. [2]

Elama ja ura

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensio Seppasen vanhemmat olivat kirvesmies Kaarlo Seppanen ja Martta Seppanen, o.s. Jarvinen. Puoliso vuodesta 1958 lahtien oli Tyyne Seppanen, o.s. Korhonen. He saivat kaksi poikaa.

Seppanen opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa eli Ateneumissa vuosina 1946?1949 ja Accademia di belle arti di Firenzessa Italiassa 1956?1957, jona aikana han myos esiintyi avustajana italialaisessa elokuvassa Muistoja Italiasta ( Souvenir d'Italie ) [3] (1957) [4] . Seppanen kavi 1973 Suomen Kuvanveistajaliiton pronssivalukurssin.

Seppasen ensimmainen nayttely oli Rovaniemella vuonna 1950. Han veisti yhteensa 127 julkista veistosta. [5] Jo vuonna 1984 han oli tehnyt enemman julkisia veistoksia kuin kukaan muu Suomessa: ”Kuvanveistaja Ensio Seppanen on Suomen ennatysmies” otsikoi Helsingin Sanomat 1984. [6] Han pystyi elattamaan perheensa taiteellaan ilman apurahoja elakeikaan asti. [7] [5]

Seppasen veistosten materiaali on eri tavoin tyostettya pronssia ja graniittia ja hitsaamalla muotoiltua jaloterasta. Suurin osa veistoksista on nakoispatsaita. Teoksiin sisaltyy sisainen sanottava tai aihe. Tyypillista veistoksille on, etta vaatteet ja tyokalut ovat historiallisesti oikean nakoiset. Suurin osa tuotannosta on tilaustoita. Julkisten toiden lisaksi han teki lukemattoman maaran hautaveistoksia, reliefeja , muistokivisuunnitelmia, muotokuvia , mitaleita, plaketteja ja pienoisveistoksia yksityisille henkiloille seka suunnitteli urheilu- ja jarjestolippuja, standaareja , kasiohjelmia, julistemainoksia. Han maalasi myos tauluja ja suunnitteli ryijyja. [8] Seppasen ohjenuorana oli Uuden Suomen taidekriitikon A. I. Roution ajatus: "Taiteilija, joka ryhtyy uskonnon tai ideologian lipunkantajaksi, on allekirjoittanut vararikkoilmoituksensa".

Seppanen teki 81-vuotiaaksi asti julkisia veistoksia, joista viimeisen vuonna 2005. [5]

Suurin osa veistoksista liittyy sotamuistoihin ja muuhun historiaan, kuten patsaat Torniossa tai Kajaanin Jaakarimuistomerkki vuodelta 1983 [9] . Pohjan stadionilla Olympiatulen saapumisen muistomerkki ja Royttan maihinnousu muistomerkki seka Kulkukauppias patsas, Keikyassa [10]

Vesisaaressa Norjan Ruijassa paljastettiin vuonna 1977 hanen veistamansa maahanmuuttajien muistomerkki eli kveenipatsas , jota olivat paljastamassa Norjan ja Ruotsin kuninkaat seka Suomen tasavallan presidentti . Kemissa on yhdeksan patsasta, kuten Hyppaavat lohet . Ylitorniolla on viisi patsasta ja Kukkolankoskella Lauttamies-patsas . Sodankylassa on veistos Poro ja lappalainen . [11] Pellossa on kilpahiihtaja ja olympiavoittaja Eero Mantyrannan hiihtajapatsas , "Kaarteetki taysilla". Suurin osa muistomerkeista sijaitsee Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa. [5]

Ensio Seppasen teoksia on Kemin taidemuseon ja Kemin kotiseutumuseon, Presidentti Urho Kekkosen , Aineen taidemuseon , Veli Aineen , Norrbottenin laaninhallituksen , varatuomari Kalle Lansitien, valtioneuvos Martti Miettusen , Luulajan teknillisen yliopiston , Kemin VPK -saation, Kemin ystavyyskaupunkien ja Lapin yliopiston kokoelmissa.

Kuvia julkisista veistoksista

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muu tuotanto ja tyoskentely

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Monipuolisena taiteilijana Ensio Seppanen suunnitteli ja piirsi 13 rakennusta, joista osa sijaitsee Ruotsissa. Lisaksi han oli mukana suunnittelemassa Dunder 2060 -moottorikelkkaa [12] . Han myos suunnitteli ja rakensi perheelleen asuntovaunun. Vapaa-aikanaan han teki lukuisan maaran huonekaluja ja tyokoneita, muun muassa lumitraktorin. Ensio Seppanen toimi Kemin kaupunginteatterin lavastajana vuosina 1959?1965. [5]

Huomionosoitukset ja palkinnot

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensio Seppanen sai professorin arvonimen vuonna 1978 ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin 1998. Hanen mukaansa on nimetty Kemissa sijaitseva Ensio Seppasen kuja vuonna 1995. Seppaselle myonnettiin Kemin kaupungin, Ateneumin taidemuseon Magnus von Wright- ja Kemin taideyhdistyksen stipendit, seka Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Suomen rahaston apuraha ja Lapin taidetoimikunnan palkinto seka Valtion taiteilijaelake 1985. [5]

Muita Seppasen saamia huomionosoituksia ovat:

  • SVUL Ivar Wilskman mitali 1954
  • Lapin laanin Palokuntaliitto ry:n mitali 1962
  • Suomen itsenaisyys-mitali nro: 16 (Helsingissa Jaakaripataljoona 27:n perinneyhdistys ry.) 1964
  • SVUL-plaketti 1974
  • Jaakariliitto ry:n pienoislippu (ensimmainen Lapin laanissa) 1981
  • Lapin laanin Palokuntaliitto ry. Keltainen risti -mitali 1984
  • Lapin laanin Palokuntaliitto ry. plaketti ansiokkaasta toiminnasta 1991
  • Pohjanprikaatin plaketti 1995
  • Vapaussodan Perinneliiton Sininen risti -mitali 1998

Nayttelyt ja veistoskilpailut

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensio Seppanen ei uran alkuvaiheita lukuun ottamatta osallistunut nayttelyihin. Han osallistui Suomen taiteen nayttelyihin ulkomailla, Lapin taiteen nayttelyyn Luleassa 1959, Pohjoiskalottinayttelyyn Hammerfestissa 1960, Pohjoiskalottinayttelyyn Tromsøssa 1968, seka Kemin taiteen nayttelyyn Volgogradissa Neuvostoliitossa vuonna 1970. [13]

Veistoskilpailumenestys

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • I sija Savukosken Sankaripatsaskilpailussa 1962
  • II sija Oulu Oy:n Sankaripatsaskilpailussa 1964
  • II sija Kaukovainion srk:n alttarireliefi-kilpailussa 1980
  • I sija Rovaniemen Jaakaripatsaskilpailussa 1981
  • I sija Kajaanin Jaakaripatsaskilpailussa 1982
  • I sija Eero Mantyranta -patsaskilpailussa 1996
  • I sija Venajan Sallan suomalaisten sankaripatsas 1998
  1. Kuvanveistaja Ensio Seppanen kuoli Iltalehti . 28.6.2008. Alma Media Oyj. Viitattu 10.11.2015.
  2. Ilmo Massa, Hanna Snelmann: Lappi: maa, kansat, kulttuurit 2003. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Souvenir d'Italie Elonet.
  4. Marita Linna:  Ensio Seppanen: Pohjoinen kuvanveistaja ja monitaituri , s. 10. Lapin yliopisto, Taiteiden tiedekunta, 2007.
  5. a b c d e f Ansioluettelo Ensio Seppanen (pdf)  (Taiteilijan ansioluettelo) kuvataiteilijamatrikkeli.fi . Viitattu 2.4.2016.
  6. Marja Salmela: Kuvanveistaja on asiakkaansa palvelija. Helsingin Sanomat , 7.9.1984. Sanoma Oy.
  7. Ensio Seppanen Kuvataiteilijamatrikkeli . Suomen taiteilijaseura.
  8. Marita Linna:  Ensio Seppanen: Kuvanveistaja ja monitaituri . Lapin yliopisto.
  9. Suomen muistomerkit, Osa IV, Pohjanmaa , s. 21. Variteos Henna, 1996. ISBN 951-97134-3-3 .
  10. Kulkukauppias-patsas sastamalankylat.fi .
  11. Poro ja lappalainen -patsas Sodankylan kunta. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 1.5.2017.
  12. Kemijarven Moottorikerho r.y.: Dunder 2060 Kemijarven Moottorikelkkamuseo.
  13. Seppanen, Ensio Kirjava, Suomalaisen kuvataiteen bibliografia . Kansallisgalleria. Viitattu 22.3.2016.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]