Emilie Sofia Bergbom
(
7. helmikuuta
1834
Vaasa
?
28. syyskuuta
1905
Helsinki
)
[1]
oli
suomalainen
kulttuurihenkilo. Han toimi veljensa
Kaarlo Bergbomin
kanssa
Suomalaisen Teatterin
(nykyinen Kansallisteatteri) johtajana ja vastasi sen toimintaan liittyvista kaytannon asioista.
Emilie Bergbomin isa oli senaattori
Johan Erik Bergbom
ja aiti Fredrika Juliana Roschier. Hanen veljensa
Ossian Wuorenheimo
toimi myohemmin senaattorina. Perhe muutti Vaasasta
Viipuriin
vuonna 1839 ja Emilie Bergbom aloitti opinnot Viipurin saksankielisesa tyttokoulussa. Viipurista perhe muutti Helsinkiin, jossa Bergbom jatkoi opintojaan Helsingin ruotsalaisessa tyttokoulussa. Han opiskeli myohemmin edelleen yksityisopettajien johdolla ja puhui hyvin ranskaa ja englantia. Lisaksi Bergbom opiskeli myos suomen kielta.
[1]
Bergbom oli
suomalaisuusaatteen
innokas kannattaja, vaikka han kirjoittikin kirjeensa ruotsiksi ja aikalaisten mukaan puhui suomea huonosti.
lahde?
Han oli kirjailija
Minna Canthin
laheinen ystava ja kavi taman kanssa vilkasta kirjeenvaihtoa.
[2]
Teatterityon ohella Bergbom tyoskenteli vuosina 1869?1900
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen
kirjanpitajana ollen tehtavassa ensimmaisia julkisessa laitoksessa toimineita naisia.
[1]
- Kirsti Makinen, Tuula Uusi-Hallila:
Minna Canth, taiteilija ja taistelija
- Helmi Krohn: Emilie Bergbom, elama ja tyo, Otava 1917
- Helmi Krohn
:
Emilie Bergbom ? elama ja tyo
. (K. F. Puromiehen kirjapaino O.-Y., 272 s.). Helsinki: Kustannusosakeyhtio Otava, 1917.
- Nainen, jota suomalaisten nayttelijain on kiittaminen, Suomen Kuvalehti, 03.02.1934, nro 6, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Toivo Tarvas : Emilie Bergbomin syntymapaivasta 100 vuotta
, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 04.02.1934, nro 5, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot