Emile Berliner

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Emile Berliner

Emile (alun perin Emil ) Berliner ( 20. toukokuuta 1851 Hannover ? 3. elokuuta 1929 ) oli saksalais-yhdysvaltalainen keksija , joka kehitti gramofonin , levysoittimen edeltajan. Han osallistui myos puhelimen ja mikrofonin varhaiseen kehitystyohon ja kehitti uudenlaisen kevyen helikopterin moottorin.

Berliner siirtyi kotikaupungistaan Hannoverista New Yorkiin Yhdysvaltoihin 19-vuotiaana, koska ei saanut kykyjaan vastaavaa tyota ja koska han valtti samalla Saksan?Ranskan sodan (1870?1871). Muutaman dollarin kanssa Yhdysvaltoihin saapunut Berliner oli kaynyt kouluja 14-vuotiaaksi, mutta han oli ahkera ja kunnianhimoinen. Toita han oli tehnyt sukunsa kangaskaupassa. Yhdysvalloissa han siirtyi Washingtoniin ja aloitti lyhyttavarakaupan myyjana. Vuonna 1873 han aloitti fysiikan ja sahkotekniikan iltakurssit New Yorkin Cooper-instituutissa . Ensimmaisen patenttihakemuksensa hiilta sisaltavasta puhelinlahettimesta han teki vuonna 1877 tyoskennellessaan Bell Telephone Companylla . Kyseessa oli maailman ensimmainen mikrofoni. [1]

Thomas Edison oli kehittanyt fonografin vuonna 1877 eli kaksitoista vuotta ennen kuin Berliner esitteli gramofonin vuonna 1889. Edisonkaan ei ollut ensimmainen, joka esitteli aanentoistolaitteiston. Jo vuonna 1857 oli keksitty fonoautografi ja vuonna 1877 ennen Edisonia oli markkinoille tullut paleofoni . Ennen gramofonia kuultiin viela vuonna 1881 grafofoni . Edisonin fonografi oli luonut aanitemarkkinoita. Gramofonin ja fonografin kesken alkoi ensimmainen formaattisota, joita aanitealalla nahtiin 1900-luvun lopulla useita. Edisonin laitteen aani oli parempi kuin gramofonin ja sylinterilla pyorimisnopeus sailyi vakiona aanitteen loppuun toisin kuin aanilevylla , jonka spiraaliradalla neulan nopeus muuttui loppua kohden. Gramofoni kuitenkin voitti sodan, koska levyja pystyttiin helposti valmistamaan suuria maaria puristamalla ja levyjen varastointi vei vahemman tilaa kuin fonografirullien. Gramofonilevyformaatti sailyi 70 vuotta, kunnes vinyylilevy vei markkinat. [2]

  1. Chaline, s. 62.
  2. Chaline, s. 63?65.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]