Tahan artikkeliin tai sen osaan on merkitty lahteita , mutta niihin ei viitata. Ala poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisatty. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkelille asianmukaisia viitteita . Lahteettomat tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa .

Osa artikkelisarjaa
Kristillinen mystiikka
Teologia ? Filosofia Apofaattinen teologia Asketismi Devotio Moderna Imitatio Christi Katafaattinen teologia Mystiikka Uusplatonismi ja gnostilaisuus
Kaytantoja Luostarilaitos, saantokunnat ja mystiset liikkeet Luostari Begiinit Vapaan hengen veljeskunta Ruusuristilaisyys Jumalan ystavat Kveekarit Mietiskely Rukoilu Lectio Divina Jeesuksen rukous Kenoosi Hesykasmi Askeesi Itsekidutus Aistideprivaatio Unideprivaatio Flagellaatio Jouhipaita Paasto Selibaatti Tavoitteita Armolahja Ekstaasi Unio mystica Uskonnollinen kokemus
Ihmisia (aikakauden tai vuosisadan mukaan) Antiikki Varhaiskristillisyys Afrikassa Styliitat Gregorios Nyssalainen Pseudo-Dionysius Areopagita Augustinus Aavikkoisat Paavali Erakko Antonius Suuri Abba Poemen Suuri Makarios Suuri Mooses Etiopialainen Synkletike Aleksandrialainen Athanasios Suuri Johannes Khrysostomos Hilarion Suuri Johannes Cassian Roomalainen Sydankeskiaika Bernhard Clairvauxlainen Guigo II Hildegard Bingenilainen Simeon Uusteologi Myohaiskeskiaika Dominicus Franciscus Assisilainen Antonius Padovalainen Bonaventura Jacopone da Todi Folignon Pyha Angela Englantilaisia mystikkoja Richard Rolle Walter Hilton Juliana Norwichlainen Margery Kempe Alankomaalaisia mystikkoja Hadewijch Beatrix Nasaretilainen Pyha Lutgardis Johannes Ruysbroekilainen Saksalaisia mystikkoja Mestari Eckhart Johannes Tauler Henry Suso Naismystikkoja Beatrix Nasaretilainen Pyha Birgitta Katariina Sienalainen Mechthild von Magdeburg Marguerite Porete Hadewijch Juliana Norwichlainen Margery Kempe Hildegard Bingenilainen Jeanne d’Arc Renessanssi ja uusi aika Ignatius Loyola Avilan Teresa Avilan Johannes Marguerite-Marie Alacoque Pierre de Berulle Jean-Jacques Olier Louis de Montfort Charles de Condren Jean Eudes Jean de Saint-Samson Emanuel Swedenborg Maria de Agreda Anne Catherine Emmerich Veronica Giuliani Francis de Sales Dina Belanger Catherine Laboure Melanie Calvat Maximin Giraud Bernadette Soubirous Conchita de Armida Luisa Piccarreta Marie Francoise-Therese Martin Gemma Galgani Moderneja mystikkoja Padre Pio Therese Neumann Marthe Robin Adrienne von Speyr Alexandrina Balazarilainen Faustina Kowalska Berthe Petit Lucia de Jesus Rosa dos Santos Thomas Merton Charles de Foucauld
n k m

Emanuel Swedenborg (vuoteen 1719 asti Swedberg) ( 29. tammikuuta 1688 Tukholma ? 29. maaliskuuta 1772 Lontoo ) oli ruotsalainen tiedemies , filosofi , mystikko ja teologi . Swedenborg oli tuottelias kirjoittaja, jonka tuotanto kasittaa yli nelja hyllymetria teoksia eri aloilta.

Emanuel Swedenborg syntyi Tukholmassa 29. tammikuuta 1688. Han oli kolmanneksi vanhin yhdeksanlapsisen perheen lapsista . Nimi Emanuel tulee heprean sanasta immanuel , joka tarkoittaa ”Jumala kanssamme”. Emanuelin isa oli luterilainen pappi ja hovisaarnaaja Jesper Svedberg , josta vuonna 1703 tuli Skaran piispa . Varakkaasta perheesta lahtoisin ollut aiti Sara Behm puolestaan kuoli Emanuelin ollessa kahdeksanvuotias.

Perheen varallisuus mahdollisti Swedenborgille hyvan koulutuksen. Lapsena hanta opetti yksityisopettaja, ja nuorena han opiskeli usean vuoden ajan Uppsalan yliopistossa . Tuolloin Swedenborg keskittyi opinnoissaan erityisesti kirjallisuuteen ja klassisiin kieliin . Opiskeleminen Uppsalassa johti vuonna 1709 valmistuneeseen klassillisen kirjallisuuden vaitoskirjaan .

Vuonna 1710 Swedenborg lahti kahdeksi vuodeksi Lontooseen saadakseen lisatietoja matematiikkaa ja luonnontieteita koskien. Han opiskeli viela lisaa Alankomaissa , Ranskassa ja Saksassa . Matkustellessaan Swedenborg asui erilaisissa kodeissa ja omaksui samalla erilaisiin ammatteihin liittyvia kaytannon taitoja. Matkustellessaan han toimi samalla eraanlaisena Uppsalan yliopiston kiertavana asiamiehena hankkien kirjoja ja tutkimusvalineistoa niiden ohjeiden mukaisesti, joita han sai langoltaan Erik Benzelius nuoremmalta. Benzelius tyoskenteli yliopistossa kirjastonhoitajana. Ruotsiin Swedenborg palasi 1715.

Swedenborg eli aikuisiallakin vuosikausien ajan isansa varallisuuden turvin. Vuonna 1716 hanet tosin nimitettiin Ruotsin Kuninkaalliseen kaivoslautakuntaan ylimaaraiseksi asessoriksi , mutta virka oli palkaton. Vasta kahdeksan vuotta myohemmin hanesta tuli lautakunnassa palkallinen asessori.

Vuonna 1719 Swedenborg sisaruksineen aateloitiin , ja siihen asti suvun nimena ollut Swedberg muutettiin Swedenborgiksi. Samana vuonna han alkoi osallistua Ruotsin valtiopaivien aatelissaadyn istuntoihin sukunsa edustajana, ja jatkoikin poliittiseen paatoksentekoon osallistumista vuoteen 1761 asti.

1720-luvun puolivalissa Swedenborg ryhtyi tutkimaan metallurgiaa . Noin kymmenen vuotta myohemmin, vuonna 1736, han lahti jalleen vuosiksi ulkomaille opiskelemaan, talla kertaa Ranskaan, Alankomaihin ja Italiaan . Luentoja kuuntelemalla, demonstraatioihin osallistumalla ja kirjastojen kirjoja lukemalla han taydensi tietojaan ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta . Kaikkiaan matka kesti nelja vuotta.

Myohemmalla ialla Swedenborg alkoi kiinnostua yha enemman hengellisista asioista, joskin uskonnollinen han oli ollut lapsesta saakka. Swedenborg vaitti itsellaan olevan yliluonnollisia kykyja, joiden ansiosta han muun muassa kykeni kommunikoimaan kuolleiden ihmisten kanssa. Friedrich Oetingerille marraskuussa 1766 kirjoittamassaan kirjeessa Swedenborg vaittaa keskustelleensa satoja kertoja Martti Lutherin kanssa, vuoden ajan apostoli Paavalin kanssa ja kerran Mooseksen kanssa. Han uskoi, etta Jumala ilmaisi hanelle totuuden kuolemanjalkeisen elaman erilaisista tiloista ja viimeisesta tuomiosta. Swedenborg katsoi, etta hanen uskonnollinen oppinsa toimii yhdessa Raamatun kanssa pohjana aivan uudelle kirkolle , mutta ei ennustanut taman kirkon saavuttavan suosiota nopeasti. Swedenborgin opetukset jakoivat aikalaisten mielipiteita jyrkasti. Henkimaailmaa ja aviollista rakkautta kasitellyt teos Deliciae sapientiae de amore conjugiali jopa takavarikoitiin vuonna 1769, kun Ruotsin luterilainen kirkko syytti Swedenborgia harhaoppisuudesta.

Vaikka Swedenborg kirjoitti jonkin verran avioliitosta, han ei koskaan mennyt naimisiin eika hanella ollut lapsia. Swedenborg kuoli Lontoossa 29. maaliskuuta 1772. Kuolinvuoteellaan hanen kerrotaan sanoneen, etta olisi jo julkaisemiensa uskonnollisten tekstien lisaksi halunnut kertoa ihmisille monia muitakin henkimaailman salaisuuksia, mutta hanelle ei annettu siihen lupaa. Swedenborg haudattiin Lontoon ruotsalaisen seurakunnan hautausmaahan, mutta ruumis siirrettiin Uppsalaan vuonna 1908. Tuolloin Uppsalaan haudattiin myos Swedenborgin paakallo, joka oli ollut pitkaan kateissa.

Swedenborg julkaisi elaessaan yli 30 kirjaa. Jos pienpainatteet lasketaan mukaan, on julkaisujen maara yli 50. Kirjansa han painatti omakustanteina , joskin on esitetty, etta hanella olisi ollut yksi tai useampia rahoittajia. Swedenborg jatti oman nimensa usein pois kirjoistaan. Teokset voidaan jakaa kolmeen luokkaan: matemaattis-luonnontieteellisiin, anatomisiin ja mystillis-teologisiin.

Ollessaan palkattomana asessorina kaivoslautakunnassa Emanuel Swedenborg toimitti Ruotsin ensimmaista tieteellista aikakausjulkaisua nimelta Daedalus Hyperboreus . Se keskittyi matematiikkaan ja fysiikkaan ja ilmestyi vuosina 1716?1718. Ensimmaiset omat teoksensa han julkaisi vuosina 1721 ja 1722. Ne kasittelivat mineralogiaa , geologiaa ja kemiaa , ja Swedenborg oli saanut niihin taustatietoja tutustuessaan kaivosteollisuuteen Saksassa ja Alankomaissa. Julkaisut saivat hyvan vastaanoton luonnontieteellisissa piireissa.

Swedenborgin seuraavat kirjat, kolmiosainen Opera Philosophica et Mineralia seka De Infinito , ilmestyivat 1734 eli yli kymmenen vuotta ensimmaisten teosten jalkeen. Niissa Swedenborg otti kayttoon lukuisia uusia termeja, mika oli omiaan tekemaan hanen kirjoistaan vaikeatajuisia. Opera Philosophica et Mineraliassa ja De Infinitossa Swedenborg lahestyy fysikaalisia ilmioita filosofisista nakokulmista, mutta esittelee myos puhtaasti luonnontieteellisia teorioita . Naista ehka tunnetuin on maailmaneetterihypoteesi , jota nykyaan pidetaan virheellisena.

Vuosina 1736?1740 toteutettu opintomatka ulkomailla antoi Swedenborgille valmiudet kirjoittaa myos anatomiasta ja fysiologiasta. Vuonna 1740 han julkaisi kirjan Oeconomia Regni Animalis , jonka keskeisia teemoja olivat verenkierto , veren koostumus ja sydan . Teoksessa puhutaan tosin myos ihmisen sielusta .

1740-luvulla Swedenborg suunnitteli myos laajempaa, 17-osaista anatomista teosta, jolle han antoi nimeksi Regnum Animale . Kirjan kirjoittaminen jai kesken, mutta yksittaisia osia siita on julkaistu.

Kirjojensa aiheissa Swedenborg eteni melko suoraviivaisesti ihmisen ulkopuolisista luonnontieteellisista ilmioista ihmisen ruumiinrakenteeseen ja lopulta sieluun seka Jumalaan. Swedenborgin uskonnollisissa teoksissa korostuu hanen nakemyksena siita, etta sokea usko ei ole ymmarrysta jalompaa, vaan Jumalaan, taivaaseen ja helvettiin liittyvia asioita voidaan ymmartaa valaistuneella ihmisjarjella .

Vuonna 1745, kirjoittaessaan samanaikaisesti myos anatomisia teksteja, Swedenborg julkaisi kaksi ensimmaista osaa teoksestaan De Cultu et Amore Dei , joka kuvaili luomiskertomusta. Tama oli alku Swedenborgin laajalle teologiselle tuotannolle. Mainitun teoksen kolmas osa jai julkaisematta. Nelja vuotta myohemmin Swedenborg alkoi julkaista osia seuraavasta kahdeksanosaisesta teoksestaan, Arcana Coelestiasta . Viimeinen osa ilmestyi vuonna 1756. Luultavasti juuri Arcana Coelestia sisaltaa Swedenborgin radikaaleimmat uskonnolliset vaitteet. Kirjassaan han esittaa, etta kaikilla aineellisilla asioilla on henkiset vastaavaisuutensa, ja kutsuu tata vastaavaisuuksien tieteeksi. Swedenborgin mukaan lahes koko Raamattu on kirjoitettu vastaavaisuuksien avulla, jolloin siihen sisaltyisi runsaasti katkettyja tietoja.

Myohemmissa teoksissaan Swedenborg muun muassa selitti Raamatun sanomaa omien menetelmiensa mukaisesti, ja vahan ennen kuolemaansa han julkaisi viela kirjan Vera Christiana Religio , jonka tarkoituksena oli lahinna selittaa hanen omia opetuksiaan luterilaisille kristityille. Vera Christiana Religiossa Swedenborg myos vakuuttaa, etta Jumala on antanut hanelle tehtavan kertoa ihmisille taivaallisista salaisuuksista.

• Clavis hieroglyphica. Hieroglyfinen avain ja muita filosofisia teksteja . Suomentanut ja johdannolla varustanut Jyrki Siukonen. Helsinki: Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-800-1 .
• Taivas, sen ihmeet ja Helvetti
• Uusi Jerusalem ja sen taivaallinen oppi

• Swedenborg, Emanuel:  Clavis hieroglyphica. Hieroglyfinen avain ja muita filosofisia teksteja . Suomentanut ja johdannolla varustanut Jyrki Siukonen. Helsinki: Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-800-1 .
• Niemi, Pertti:  Johdatus Emanuel Swedenborgin filosofiaan . Turku: TAB-kirjat, 2001. ISBN 951-98483-1-2 .

• Emanuel Swedenborg at the Victorian Web National University of Singapore. Viitattu 5.9.2008. (englanniksi)
• About Swedenborg Swedenborg Open Learning Centre. Arkistoitu 27.8.2008. Viitattu 6.9.2008. (englanniksi)
• Raamatun kirjoja tulee tulkita symbolisesti uusijerusalemi.com . Viitattu 5.9.2008.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Emanuel Swedenborg .

• Swedenborgin teoksia Gutenberg-projektissa .
• Mormonismi.net ? Oppi taivaiden eri asteista .
• http://swedenborg.newearth.org/ ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• http://www.swedenborg.com/ ( Arkistoitu ? Internet Archive)

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Espanja Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Ruotsi Latvia Japani T?ekki Australia Kreikka Korea Kroatia Alankomaat Puola Portugali Vatikaani Tieteilijat CiNii zbMATH Taiteenala KulturNav ULAN Henkilot Alankomaat Deutsche Biographie Trove Muut SNAC IdRef