|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Elbe Maria Nissinen
(
25. toukokuuta
1893
Leppavirta
?
23. lokakuuta
1984
) oli suomalainen laulunopettaja ja
oopperalaulaja
, jonka aaniala oli
altto
.
Nissinen opiskeli nuorena laulua
Alma Fohstromin
johdolla
Pietarin
keisarillisessa konservatoriossa. Sen jalkeen han opiskeli
Helsingissa
Maikki Jarnefelt-Palmgrenin
johdolla ja teki opintomatkoja
Italiaan
, jossa opiskeli aanifysiologiaa Anna Petrellan johdolla seka oopperataidetta
Giannina Russin
johdolla. Aanifysiologian loppututkinnon Nissinen suoritti vuonna 1962
Sveitsin
Bernissa
. Sita ennen han oli taydentanyt alan opintojaan
Tukholmassa
ja
Koopenhaminassa
vuosina 1946?1954.
Opettajana Nissinen suoritti merkittavan paivatyon. Han aloitti opettajana Pietarin suomalaisessa yhteiskoulussa 1914?1917 ja
Helsingin kansankonservatoriossa
vuosina 1919?1932. Lisaksi han opetti seka
Lahden
etta
Kuopion musiikkiopistoissa
ja useissa kansalaisopistoissa kautta maan. Muutettuaan
Leppavirralle
han jatkoi sielta kasin laulun ja aanifysiologisen terapian opetusta. Nissinen palkattiin vuonna 1917
Kuopion teatteriin
, ja han oli teatterin ensimmainen palkattu nayttelija.
[1]
Han naytteli vuonna 1937 kuvatussa
Tukkijoella
-elokuvassa Maijaa vastanayttelijanaan
Toppo Elonpera
.
Yleisradion
aloittaessa radiotoiminnan 9. syyskuuta 1926 Nissinen esiintyi sen ensimmaisessa lahetyksessa
Alexis af Enehjelmin
kanssa, ja han oli ensimmainen suomalainen radiolaulaja.
[2]
Nissinen jatkoi radioesiintymisiaan viikoittain aina vuoteen 1932. Vuodet 1919?1931 han oli kiinnitettyna
Suomalaisen oopperan
vakituiseen henkilokuntaan. Nissinen lauloi yli 40 roolia, niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin oopperoissa ja antoi laulu- ja lausuntaopetusta lukuisille suomalaisille laulajille seka nayttelijoille. Hanen tunnetuimpia oppilaitaan olivat muun muassa
Jorma Huttunen
,
Matti Lehtinen
,
Vieno Kekkonen
,
Eino Gron
,
Parre Forars
,
Kalle Juurela
,
Matti Heinivaho
seka
Ansa Ikonen
. Oppilaista laheisin suhde Nissisella oli perhetuttuun Ikoseen, joka oli tuttu jo Venajan vuosilta. Ikosesta piti alun perin tullakin oopperalaulaja, mutta Nissinen kannusti hanta nayttamolle ja jarjestikin hanelle ensimmaisen nayttelijan paikan
Koiton Nayttamolle
. Ikonen kertoo muistelmateoksessaan hyvin lampimasti Nissisesta ja siita kuinka tama auttoi Ikosen nayttelijanuralle.
Presidentti
Urho Kekkonen
myonsi Nissiselle
professorin arvonimen
vuonna 1976.
[3]
- Otavan iso musiikkitietosanakirja. T. 4. Otava. Helsinki. 1978. s. 433.