Edgar Atheling
(
Edgar Ætheling
, noin
1051
? noin
1126
[1]
) oli valittu, muttei koskaan kruunattu
Englannin kuningas
vuonna
1066
. Han syntyi
Unkarissa
(tai
Kiovassa
) ja tunnetaan myos nimella
Edgar Lainsuojaton
. Anglosaksinen termi
aetheling
(
Æþeling
) tarkoittaa kuninkaan poikaa.
Witenagemot
valitsi Edgarin kuninkaaksi
Harald Godwininpojan
kuoltua
Hastingsin taistelussa
14. lokakuuta
1066. Edgaria ei koskaan ehditty kruunata vaan han antautui
Vilhelm Valloittajalle
noin kahdeksan viikkoa myohemmin. Tapahtumien aikaan Edgar oli hyvin nuori, mahdollisesti jopa noin 10-vuotias. Han oli viimeinen kuninkaaksi julistettu
Wessex-suvun
anglosaksi
. Taman jalkeen Englannissa alkoi
normannien
valtakausi.
Edgar oli
Edvard Maanpakolaisen
ainoa poika ja kuningas
Edmund Rautakyljen
pojanpoika ja nain ollen mahdollinen perija kruunulle. Isa ja poika palasivat maanpaosta Englantiin luultavasti alkuvuonna 1057. Edvardin kuoltua
19. huhtikuuta
1057 kuningas
Edvard Tunnustaja
valitsi Edgarin kruununperilliseksi ja antoi talle tata merkitsevan nimen Atheling (latinaksi Clito). Edgar seka hanen siskonsa Margaret (myohempi
Skotlannin Pyha Margaret
) ja Cristina tuotiin Edvardin hoviin. Tammikuussa 1066 kuninkaan kuoltua Edgar oli kuitenkin liian nuori puolustamaan maata hyokkaajia vastaan ja Harald Godwininpojasta tuli kuningas. Edgarin valinta Haraldin kuoleman jalkeen oli vain symbolinen vastarinnan osoitus maahantunkeutuneita normannihyokkaajia vastaan. Edgar nojautui paaosin arkkipiispa
Stigandin
seka
Mercian
ja
Northumbrian
jaarlien tukeen ja kun tama tuki heikentyi Edgar joutui antautumaan Vilhelmille
Berkhamstedissa
joko marraskuun lopulla tai joulukuun alussa 1066.
Vilhelm kohteli Edgaria hyvin. Nahdessaan tilanteen poliittisesti edulliseksi, han otti Edgarin Normandiaan hoviinsa. Vuonna 1068 Edgar muutti Skotlannin
Malcolm III
:n hoviin. Seuraavana vuonna Malcolm nai Edgarin siskon Margaretin. Edgar teki liiton Tanskan kuninkaan
Sven Estridinpojan
,
Knuut Suuren
sisarenpojan kanssa. Sven uskoi olevansa oikeutettu Englannin kruunuun.
Edgarin ja tanskalaisten joukot nousivat maihin vuonna 1069 vallaten
Yorkin
. Vilhelm marssi pohjoiseen, jossa han maksoi Svenille ja sai nain tanskalaiset lahtemaan. Edgar eli Skotlannissa maanpaossa aina vuoteen 1072, jolloin Vilhelm teki rauhansopimuksen Malcolmin kanssa. Edgarkin sopi Vilhelmin kanssa vuonna 1074, mutta ei koskaan kokonaan luopunut unelmistaan saada Englannin kruunu. Edgar tuki Normandian herttuaa
Robert II:ta
taman noustua
Vilhelm II Punaista
vastaan vuonna 1091 vain loytaakseen itsensa jalleen maanpaosta Skotlannissa. Han tuki myos sisarenpoikaansa Edgaria taman yrityksessa riistaa kruunu Skotlannin
Donald III
:lta.
Noin vuonna 1098 Edgar lahti
Konstantinopoliin
, jossa han mahdollisesti liittyi
Bysantin valtakunnan
varjagikaartiin
. Myohemmin tuona vuonna keisari
Aleksios I Komnenos
antoi hanen komentoonsa joukon, jonka piti auttaa
ensimmaiseen ristiretkeen
osallistuneita ritareita
Antiokan piirityksessa
. Vuonna 1106 Edgar joutui vangituksi
Tinchebrayn taistelussa
, jossa han oli mukana herttua Robertin puolella
Henrik I
:sta vastaan. Edgar palasi Englantiin, jossa Henrik armahti hanet. Edgar siirtyi asumaan maaseudulle
Hertfordshireen
. Hanen uskotaan matkustaneen Skotlannin kuningaskuntaan myohemmalla ialla, ehkapa vuoden 1120 tienoilla. Han oli yha elossa vuonna 1125, mutta on mahdollisesti kuollut pian taman jalkeen hieman yli 70-vuotiaana.
- ↑
- Edgarin syntyma- ja kuolinaika eivat ole tarkasti tiedossa. Joka tapauksessa hanen on pitanyt syntya joko vuonna 1056 tai ennen sita ja kuolla vuoden 1125 jalkeen.
