Donghak-kapina

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Donghak-kapina ( kor. 東學 農民 運動 , Donghak nongmin undong , hanja 東學 農民 運動) oli Koreassa vuonna 1894 puhjennut talonpoikaiskapina, jonka kukistaminen kiinalaisten apujoukkojen avulla johti Kiinan ja Japanin sodan puhkeamiseen. Kapinassa koyhtyneet talonpojat ryhtyivat kannattamaan poliittisesti radikaalia donghak -uskontoa. [1]

Donghakin eli Itaisen opin liikkeen perusti 1860 Choe Je-u (1824?1865). Han yhdisti konfutselaisuuden , buddhalaisuuden , taolaisuuden , katolilaisuuden ja kansallisten shamanististen uskomusten parhaita puolia yhdeksi uudeksi opiksi. Choe Je-u opetti ihmisten tasa-arvoa, mika houkutti liikkeeseen etenkin talonpoikia, kuten myos Donghakin shamanistiset ainekset. Liikkeen tavoitteena oli saada aikaan parannusta talonpoikien asemaan ja saada Korean korruptoitunut hallinto uudistettua. Ulkomaalaisia koskien Donghak-liike vaati kauppiaiden pysymista sovituissa kauppa-paikoissa ja etta Korean hallitus olisi rajoittanut ulkomaisen riisin tuontia Koreaan.

Koreassa puhkesi 1890-luvun alussa useita talonpoikaiskapinoita, jotka olivat suuntautuneet Korean hallitusta ja ulkomaalaisia vastaan. Yleensa kapinat lakkasivat pian itsestaan, mutta ne toistuivat lahes joka vuosi. Vahitellen talonpoikien kapinointi voimistui ja vuonna 1893 Donghak-liike vaati japanilaisten ja lansimaalaisten karkottamista Koreasta. Korean hallituksen onnistui kuitenkin silla eraa rauhoittaa tilanne uhkaamalla Donghakia voimatoimilla. Donghak-liike ei kuitenkaan alistunut Korean hallituksen uhkausten edessa pitkaksi aikaa, vaan jo seuraavan vuoden helmikuussa se nousi jalleen kapinaan ajaakseen ulkomaalaiset pois Koreasta ja parantaakseen talonpoikien elinolosuhteita. Avoin kapina puhkesi pian sen jalkeen, kun Korean kuningas Gojong oli kieltaytynyt Donghak-liikkeen vaatimasta hallintoreformista.

Varsinainen kapina puhkesi helmikuussa 1894 Gobussa Jeollan provinssissa, jossa paikalliset talonpojat kukistivat paikallishallinnon ja jakoivat mielestaan laittomasti keratyn veroriisin alueen asukkaille. Kapina levisi pian Gobun lahialueille. Toukokuussa 1894 Donghak-liikkeen kapina oli voimistunut siina maarin, etta kapinalliset etenivat Jeollan paakaupunkiin Jeonjuun 31. toukokuuta 1894. Jeonjun valtauksen jalkeen kapina levisi edelleen Chungcheongin ja Gyongsangin provinsseihin. Talonpojat olivat nousseet kapinaan nimenomaan Korean hallitusta vastaan ja heidan tavoitteensa kohdistuivat lahinna korruptoituneen virkakoneiston syrjayttamiseen.

Kun kuningas Gojongin hallitus ei saanut kapinallisia omin voimin kukistettua, se pyysi Kiinaa lahettamaan apujoukkoja. Koska Kiina ja Japani olivat vuonna 1885 sopineet vetavansa molemmat joukkonsa pois Koreasta, Japani vastasi tahan lahettamalla omat suuremmat sotajoukkonsa, jotka valtasivat Korean, eivatka suostuneet lahtemaan pois. [2] Itse kapina saatiin kukistettua, ja sen johtajat, mukaan lukien Choe Si-hyeong , teloitettiin. [1]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Lone, Steward Peter: Korea Since 1850. Longman Cheshire, New York 1993.
  • Eckert, Carter J.; Lee, Ki-Baik; Lew, Young Ick; Robinson, Michael; Wagner, Edward W.: Korea Old and New: A History. Ilchokak Publishers, Seoul 1990.

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. a b Tonghak Uprising (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition . Viitattu 19.3.2014.
  2. Risto Kari: Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot 3 , s. 164. Tammi. Helsinki 2001.