Dioriitti on syvakivi , josta noin kaksi kolmasosaa on maasalpaa ( plagioklaasia ) ja yksi kolmasosa tummia mineraaleja ( sarvivalketta , pyrokseeneja , biotiittia ). Joskus se voi sisaltaa myos jonkin verran kvartsia . Dioriitti on tasarakeista ja raekooltaan hieno- tai keskirakeista. Dioriitti muistuttaa graniittia , ja kivea onkin kutsuttu "mustaksi graniitiksi". ^[1] Dioriitin tiheys on 2 700?2 800 kg/m ³ , ja se on variltaan harmaa, tummanharmaa, vihertavan harmaa tai musta.

Dioriitti on Suomessa yleinen kivilaji, joskin muualla maailmassa sita pidetaan suhteellisen harvinaisena. Kivea loytyy Suomen lisaksi muun muassa Italian Sondriosta, Saksan Thuringenista ja Saksista , Romaniasta , Turkin koillisosasta, Ruotsista , Skotlannista ja Yhdysvaltojen Minnesotasta . Suomessa dioriittia esiintyy Keski-Suomessa, kuten Korpilahdella , Viitasaarella , Aanekoskella ja Jyvaskylan alueella. Dioriitti on Keski-Suomen maakuntakivi. ^[1]

Dioriittikivi on kovaa, mika tekee sen tyostamisesta vaikeaa. Kovuutensa vuoksi kivea voidaan kuitenkin kaivertaa yksityiskohtaisesti ja kiillottaa korkealaatuisesti, ja kerran tyostetty kivi on kestavaa. Dioriittia on kaytetty kaivertamiseen, mista tunnetuin esimerkki lienee kivipaasi, johon on kirjoitettu Hammurabin laki . Taidekaytossa dioriitti oli arvostettu kivi muinaisissa Lahi-idan kulttuureissa, kuten muinaisessa Egyptissa , Babyloniassa , Assyriassa ja Sumerissa .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta dioriitti .